Matkalla Ruotsin Maailmankokoukseen

Matkaan käy hopea… vaan kun ei käy.

Ei käy sätkä, eikä työnantajan jo kertaalleen myöntämä lomaviikko – ohi meni loma sekä Ruatti.

Parempia selityksiä;

Kaminalla oli tarkoitus tulla tai siis mennä, mutta eipä tuolle ole tullut tehtyä vuoden 1993 jälkeen vielä paljon mitään…

Nyt on Eemelin (2cv4) kanssa pientä säätöä – katsastusmies nosteli roikkuvaa takatilan pohjapeltiä ja tuumaili, että jos tuolle jotain teet, niin tee sitten samalla kynnyskoteloille, eturunkopalkeille, jne. Tuumasin, etten tee eli antaa olla reilun viikon päästähän Ruatti on ohi…

Eli jokainen sekuntti on yhtä pitkä täällä Porin jazzeilla kuin kotonakin, saati Ruattiss.

Nii ja ku viälä on se Dyane kutosen (wanhus -68 ) paperitkin löytymättä tuolta Ruattin maalta…

Poikani Konsta haluaa 18 vuotta täytettyään (1½ vuotta odoteltavaa) itselleen tuunatun 2CV:n. että eiköhän seuraava sukupolvi sitten galvanoidulla rungolla käy kohti Leviä. Vaan ensin tuo galv. runko pitänee hankkia…

Niille, jotka ei meitä porilaisia tunne, niin kaikki edelläoleva sisälsi positiivisen otteen elämään ja varsinkin 2CV:seen – usko pois.

JK.
Ostin tänään wanhaan levysoittimeeni uuden neulan (lapset jo niin isoja etteivät yritä kelata “levyä” takaisin tai eteenpäin pitkin pintaa, toivottavasti) – no virittelin soittimen kera uusituiden piuhojen toimimaan huomatakseni, että 90-luvun alussa olin myynyt suurimman osan levyistä nälän vuoksi… muutama muksu ja työttömyys silloin 91-94 teki suuren haavan elämään – lähes kaikki Doorsin levyt tuli myytyä….
MUTTA naapurin Anitalta sain juuri äsken Eemeliin käytetyn EHJÄN katon – eli eläköön 2CV ja varsinkin KILTAHENKI!!!

Olen mukananne, pitäkää hauskaa ja varokaa saaristoreitin ruuhkia – ennakkoon tilattu välileiriytymispaikka auttaa lossiyhteyksissä, muuten voi tulla pitkät jonot – toivottavasti ei.

Me lähetään tänään monen sätkän voimin kohti ruottia. Kello 14.00 startataan korian abc kohti lahtea ja sieltä forssan kautta turkuun. Jos olette menossa iltalaivaan tulkaa joukkoon mukaan. Tai jos muuten vaan olette vapaalla tulkaa tien viereen morjestaa. Meillä on miltei jokaisella la-puhelin sätkässä, minulla on kutsu 6/223. Kouvolan jaos jp vesku

Raid Saslik palasi kotiin hyvän iskaritestin kokeneena, ellei sitten punainen nelkku vielä kierrä maailmaa.
Venäjällä tie on lähinnä viiva kartalla, käytännössä yleensä leveä polku maastossa. Pietari-Murmansk -valtatie tekee pienen poikkeuksen, muttei sekään aivan ykkösluokkaa ole.
Ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita, bensa ja olut halpaa, maisemat komeat ja aika on pysähtynyt 70-luvulle. Wanhukseen sai lyijyllistä bensaa, ja mikä parasta, kulutus putosi pakullakin 6 litrasta 5:een litraan alentuneen ajonopeuden myötä. Vetoakselivika säikäytti heti alkukilometreillä, mutta ymmärrettyäni Ladan kardaanin ristinivelen sopivuuden sätkän tuplaristiakseliin, loppui myös huoli. Kyläseppiä on joka kylässä, ja Ladan osia saa bensa-asemilta. Sama nivel toimii vieläkin 4000 rankan km:n jälkeenkin, eikä enää edes kitise. Lisää retkestämme jossakin vaiheessa jollakin foorumilla.