- Tämä aihe sisältää 10 vastaukset, 3 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 25.3.2016 at 16:43
toimesta.
-
Artikkelit
-
Tuli tuossa töihin körötellessä mieleen näin kevään korvilla, että lienee paikallaan muistuttaa eräästä alle puolen millin seikasta. Minulla on nyt kaksi konetta, jotka ovat osiltaan suht tuoreita ja kaksi muuta samantyyppistä konetta tiedän ajossa olevan. Näitä neljää yhdistää se, että huoltovälin lähestyessä tai ylittyessä alkaa 2 -3-vaihteen nypyttely kevyellä tasakaasulla. Ei mikään merkittävä tai ajoa haittaava, mutta aavistuksen ärsyttävä varsinkin kaupungissa. Käy ja kukkuu normaalisti, lähtee edelleen ensipyöräytyksellä käyntiin ja täydellä kaasulla vetää kaiken mitä on vetääkseen. Kaikki nämä neljä ovat kaksikurkkuisella kaasarilla. Sekään ei ole itse ongelman aiheuttaja, vaan erona yksikurkkuisiin, kaksikurkkuisella kurnutellaan menemään pienemmällä kaasulla, kun alavääntöä on juuri inan verran enemmän.
Ja millä tämä nypyttely korjataan? Säädetään venttiilit. Yleensä tässä tilanteessa vähintään yhdessä venttiilissä on pientä säädettävää ja “kellokoneisto” käy aaivstuksen epätahdissa. Mielestäni tämä on varsin huvittava ominaisuus ja yleensä hellyn ajattelemaan: “tiedetään, tiedetään, olisi aika kutitella sinuakin, älä viitsi kiukutella”. Vähän kuin kuuntelisi nalkutusta samasta asiasta jo toista viikkoa…Aiheuttaa yleensä toimenpiteitä 😀
Geesu-koneellisessani tämä äityi kerran melko pahaksi, kun en jaksanut uskoa venttiilinsäätöjen tarpeellisuuteen niillä kilometreillä, onhan koneessa remmit, eikä työntötangot ja kuppinostajat. Laitan videon myöhemmin, jos muistan.
Venttiilinsäätöjen yhteydessä lorautan myös öljyt ulos, mikäli ne ovat jo värjäytyneet tummiksi. Tällain talven jäljiltä se on vähintäänkin suositeltavaa, koska lämpötilavaihtelut lohkon sisällä ovat melkoiset ja kondenssivettä kertyy, ellei kone käy säännöllisesti tarpeeksi kuumana. Uudesta öljystä moottori tykkää ja kellokoneiston kutittelun jälkeen matka taittuu jälleen höyhenillä.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ja jos venttiilien ja sytytyksen puolestä hyvin säädetty kone vielä nypyttelee, kannattaa kokeilla kaasarin pääsuuttimen kasvattamista muutamalla numerolla kompensoidakseen etanolin vaikutuksen nykypolttoaineissa. Itse vaihdoin 102 pääsuuttimen 110:een ja kaikenlainen epäröinti hävisi koneesta. Tosin aion seuraavaksi kokeilla hieman pienempää kokoa, koska myös polttoaineenkulutus nousi aikalailla. Eräs ulkomaan tietäjä sanoi, että 5% etanolin kompensointiin oikea muutos olisi laskennallisesti 102 > 107.
(Photo Ken Hanna)
Totta turiset, 2k Solex-keskustelussa on tästä pitkälti juttua empiirisen tutkimuksen pohjalta. Sanoisin, että 105 / 105 kombinaatio on ihan maks kutosen männillä varustettuun 18/26 kaasariseen koneeseen. Kurkkujen yhteenlaskettu halkaisija määrittää maksimihalkaisijan bensasuuttimille ja loppu hoidetaan kapillaariputkia/jarrusuuttimia muokkaamalla. Ts. Virtauksen maksimin määrittää kurkkuhalkaisija ja jarruilmasuuttimet seoksen suhteen. Ylikokoisilla bensasuuttimilla saa ainoastaan seoksen pisaroitumaan imukanaviin ja rikkaat jälkihöyryt paukkuvat putkessa..
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Geesu-koneellisessani tämä äityi kerran melko pahaksi, kun en jaksanut uskoa venttiilinsäätöjen tarpeellisuuteen niillä kilometreillä, onhan koneessa remmit, eikä työntötangot ja kuppinostajat. Laitan videon myöhemmin, jos muistan.
Tässä kuuluu alkupuoliskolla hyvin miten epätahdissa tuplamäärä venttiileitä voi käydä. Ennen kuin tilanne korjaantui täysin niin kävin kaikki suuttimet myös paineilmalla läpi;
ja jälkimmäinen parempilaatuinen video miten pannun pitäisi kehrätä:
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Akaile,
miten niitä jarruilma suuttimia pitäisi ja yleensä voi muokata?
Myydäänkö niitä jossain?Mulla on RE85:n kanssa uudemman mallin 2-kurkkuisessa kaasuttimessa suuttimet
luokkaa 135 / 120, ja kokemukseni mukaan tuohon ei oikein muuta vaihto-ehtoa ole.
Pienemmillä ei toimi.
Oma tulkintani oli että jarruilmasuuttimen suurentaminen laihentaisi seosta?
Kakkoskurkulle suurensin siinä jarruilmasuuttimen “ruuvissa” olevaa reikää ja vaikutus oli positiivinen,
kiertää iloisemmin.
Pitäisikö tuohon vielä yrittää pienempiä suuttimia?
Noilla suuttimilla toimii melko hyvin, ongelmana on lähinnä ollut kaasuun vastaavuus tyhjäkäynniltä.
Kiihdyyspumpun teho ei kai oikein riitä.
Paremman keinon puutteessa olen suurentanut tyhjäkäyntisuutinta.Esa
Lyhyesti vastattuna mulla ei oo tuohon tarkkaa vastausta. Tähän liittyy kaksi ongelmaa: Ensimmäinen on se, että ne tiedot mitä mulla on juontaa juurensa 70-luvun virittämiseen ja ne nyrkkisäännöt ovat myöskin bensalle ennen monia muutoksia. Ts. laskennalliset “oikeat arvot” ovat ainoastaan suuntaa antavia. Toinen ongelma liittyy Solexin jarruilmasuuttimien merkitsemistapaan: 2AA ja 1F2 eivät kerro ainakaan mulle juuri mitään. Weberissä merkkaustapa on selkeämpi ja suuttimia on helpommin saatavilla. Jarruilmasuuttimet ovat puhtaasti virtausoppia, joten pelkästään reikäkoko ei ole määräävä tekijä, vaan myös putken pituudella ja reikien sijoittelulla on osansa. Sen lisäksi 2AA suutinta on ainakin kahta eri kokoa jo pelkästään yksikurkkuisen Solexin ja kaksikurkkuisen arsenaalissa. Muistaakseni yksikurkkuisen 2AA on suuremmalla reikäkoolla kuin kaksikurkkuisessa. Asettuiko 2AB näiden väliin, en muista?
Sen osaan sanoa, että visan 2AC ja 1F4 antavat paremman kierron koneeseen tilanteessa, jossa ilmanputsari vaihdetaan paremmin virtaavaan ja alkutilanteessa yläpään kierto leikkautuu ärsyttävästi pois. Nämä kuitenkin ovat mielestäni normiajoon väärät suuttimet, sillä kulutus kasvaa roimasti. 1F2:sta ja 1F4:sta pitäisi verrata tarkasti ja tulkata reikien koot, jotta pääsisi enemmän jyvälle tuosta symboliikasta. Toinen vaihtoehto on löytää vanhaa Solex-kirjallisuutta, sillä olen aivan varma, että nämä suutinvaihtoehdot ovat listattu johonkin katalogiin selitteineen. Tämä on asia, jota Citikalla ei varmasti ole tehty summanmutikassa. Esimerkiksi GS:n Solexissa jarruilmasuuttimet pystyy vaihtamaan päikseen ykköskurkun ja kakkoskurkun välillä. Seurauksena pannu ottaa kierroksia aivan raivopäisesti, mutta jälleen kulutus hyppäsi useilla litroilla. Kun kulutus kasvaa yli tietyn raja-arvon niin osa bensasta tulee putkesta ulos palamattomana, pakokaasu värjäytyy valkoiseksi tyhjäkäynnillä ja haisee bensalle vahvasti. Kaasua runttaamalla voi saada komean mustan pilven aikaiseksi.
Tästä päästään vinkkiin, jota en valitettavasti ole vielä itse osannut noudattaa, mutta se helpottaisi armottomasti; Lambda-anturi pakoputkeen ja mittari mittaristoon, josta näkee ajaessa onko seos rikkaalla vai laihalla. Tämä on ehdottomasti paras tapa hakea oikeita suutinkombinaatioita, koska tilanteen näkee reaaliajassa kuormituksesta riippuen. Edes pakokaasumittari ei ole niin hyvä vaihtoehto, sillä sen arvoja tuijotetaan ilman, että pyörät pyörivät.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Alkuperäiseen aiheeseen liittyvä video:
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kiitoksia,
nykysäädöillä siis mennään.
Tuo lambda-anturi olisi varmasti hyvä ratkaisu, mutta tuskin alan elektroniikan kanssa pelaamaan.
Ymmärän yksinkertaisia mekaanisia ratkaisuja.
Sen huomasin itsekin että kakkoskurkun 2AA:ta on useita eri kokoja vaikka siis koodi on sama.
Eli nuo on poralla tulkattava että tietää missä mennään.
Oma luuloni on ollut että jarruilmasuuttimet tulisivat kuvaan mukaan vasta korkeammilla kierroksilla ja
estäisivät seoksen liiallista rikastumista.
Isompien pääsuutinten takia olen suurentanut 2-kurkun jarruilmasuuttimet alkuperäisistä D1.0-1.2 koosta siten
että toisessa kulkupelissä 2AA on D1.2 ja toisessa D1.35.
Tuolla muutoksella kone kiertää paremmin huippukierroksilla.
Tai niin minä ainakin kuvittelen.
Vaikka on sama tekniikka molemmissa autoissa niin kyllä niihin on silti haettava yksilölliset säädöt.
Isoa muutosta 2AA:n halkaisijaan ei tarvita, jo D0.1 ero saattaa riittää.
Ykköskurkun putkihässäkälle on ole edes yrittänyt tehdä mitään, ymmärrys loppuu siihen kohtaan.Joskus on reissussa sattunut että RE85:tä ei ole ollut saatavilla ja on pitänyt tankata bensaa.
Kulkee kuin eläin.
Eli jos 2CV:tä haluaa virittää niin pelkällä pääsuuttimen suurentamisella pääsee jo hyvään alkuun.
Kaupan päälle saa urheiluauton kulutuksen.Esa
Tuo lambda-anturi olisi varmasti hyvä ratkaisu, mutta tuskin alan elektroniikan kanssa pelaamaan.
Ymmärän yksinkertaisia mekaanisia ratkaisuja.En näe tätä sinällään “pahana” elektroniikkana, sillä kulkimen eteenpäinliikkuminen ei tällä lisäyksellä ole riippuvainen sen elektroniikasta, ainoastaan kerätään reaaliaikaista dataa ja tehdään toimenpiteitä sen pohjalta. Vähän kuin mitattaisiin akun jännitettä ajossa yleismittarilla latauksen temppuillessa..
Olen sellaista ratkaisua harkinnut, että hitsaan joka kulkimeen lambda-anturin kierrenipan tulpalla varustettuna, teen mittarille tupakansytytin johdotuksen ja sen myötä voin vaihdella yhtä anturia ja mittaria kulkimesta toiseen tekemättä muutoin pysyviä asennuksia. Epäilen nimittäin jokaisen käyvän pikkuisen rikkaalla, koska olen vähän hätävarjelumaisesti hakenut suuttimia, ilman, että venttiili palaa.Sivun alaosassa tähän liittyvää juttua, noita FMI-mittareita näkee ralliautoissa paljon…
http://www.freetechnics.fi/varusteet/mittarit.htmlEspoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tuohan olisi kätevä juttu.
Tuskin alan parin sadan laitetta ostamaan, mutta liitännän voisin askarrella valmiiksi
jos joskus vaikka tarvetta olisi.
Etuvaimentimelta lähtevä käyrä olisi helppo irrottaa hitsattavaksi, mutta
onkohan tuo jo liian takana?En usko, että tarvitsee edes irrottaa, mahtunee hitsaamaan sellaisenaan. Onhan näitä suomessakin lisätty, kokeneet kertokoot.
Parin-kolmen sadan investointi kuulostaa paljolta, mutta sen takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt, jos oikeat seokset löytämällä säästää bensaa puolesta litrasta kahteen per 100km.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.