- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Avasin tämän vuoden Nyytisille oman topicin, johon on helppo pudotella kommentteja tämän vuoden Nyytisistä 🙂
2/2014: Hiano kansi!! Pala Suomalaista rakennuskulttuuria, rautatiehistoriaa ja tietty hyötykulkimet hyötykäytössä. 8)
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kakkosnumerossa oli Henkan pitkä ja Henkkamaisesti väritetty mainio juttu onnistuttu lähes piilottamaan (!) lehteen. Kaipaisin pidempiin juttuihin a) napakkaa otsikkoa joka antaa jutulle kehykset, b) ingressiä joka imaisee lukemaan ja c) Ihan reilunkokoisen pääkuvan, mielellään jutun aloitussivulle 😀 . Helgen trendipohdiskelu ja nuorison paheksunta viihdyttää aina, ja nyt oli Hannukin saanut kirjoitettua mainion tarinan -53:sta. Hyvä lehti, ja varmasti kehittyy vielä paremmaksi.
13 sivua juttua on vähän vaikea “piilottaa lehteen” 🙂
Arvelen, että 64-sivuinen opus on maksimaalinen suhteessa siihen budjetoituun rahaan. Myös aika kova vääntö nyytistoimittajalle, joka tekee lehden käytännössä yksin oman työn ohella ilman korvausta.
Joo!
Jos tulee johonkin lehteen enemmän materiaalia, niin sitä voi huoletta säästää seuraavaan lehteen. Ei varmaankaan tota materiaalia ole liiaksi asti pyytelemättä tulossa. Kiitos hyvästä lehdestä taas kerran.@Isoo-Jukka wrote:
13 sivua juttua on vähän vaikea “piilottaa lehteen” :-).
Kuka on väittänyt että lehdenteko olisi helppoa
?Kritiikkini ei ollut kohdistettu Jukkaan, eikä koskenut lehden sivu- tai työmäärää vaan yleistä journalistista tapaa korostaa tekstin sisältöä kuvituksella ja typografian keinoin. En maininnut asiasta kettuillakseni, vaan kritiikin oli tarkoitus olla rakentava.
Kannattaa myös muistaa, että kerholehteämme ei taita ammattilainen…
Rättäri - Citroen 2CV
https://www.facebook.com/groups/168107986665515/No problem, Miki, kritiikki ei voikaan kohdistua minuun, koska minä en suinkaan tee Nyytisiä enkä myöskään ota siitä kunniaa 🙂
Tiedän, että lehden nykytoimitus ottaa mielellään vastaan myös valmiiksi taitettuja juttuja esim. PDF-muodossa.
Tiedän myös entisenä Nyytistoimittaja (1981-82), että aikaa tuhraantuu lehden toimittamisessa enemmän muuhun kuin vaikkapa typografisiin hienouksiin, vaikka ne olisivat lähempänä omaakin sydäntä. Nyytistoimittaja on myös toimitussihteeri, faktori, skannaaja, juoksupoika/-tyttö jne. Myöhässä olevat aineistot pitävät aina lopullisen sivumäärän mysteerinä viime metreille, ja senhän pitäisi mielellään olla jaollinen luvulla 8.
Nyytiset 3/14; Isot kiitokset jälleen! Kansikuvassa minua nauratti pikkuseikka, joka voi olla tahaton, mutta luen sen mieluummin “nykynuorison” tyylisuunnaksi. Siellä nimittäin on rivistössä chopattu vanhus 😆 Hieno kuva jälleen.
Vaikka tuossa yllä aiemmissa viesteissä sai Henkka kritiikkiä niin nyt täytyy kyllä kiittää tämänkertaisesta jutusta ja haasteesta. Mielenkiintoista lukea kuinka vanhempi polvi on aloittanut harrastuksensa ja erityisesti matkailunsa 2cv:llä. Maailma oli tuolloin himppasen erilainen nykytilanteeseen verrattuna. 😉
Ehkä tämä on aihepiiri, jolla nuorempi polvi ymmärtää, että kaikki ovat aikanaan ottaneet “hypyn tuntemattomaan”, eli aloittaneet 2cv-harrastuksensa. Siihen monesti liittyy syystä tai toisesta enemmän ja vähemmän koomisia piirteitä 😆
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kiitos Hannalle tosi hyvistä Nyytisistä.
Värillistä suunniteltiin jo 80 luvulla.Vasta Sinä sen toteutit.Ja hyvin.KiitosOlen samaa mieltä Sepon kanssa. Lehti on parantunut visuaalisesti kovasti. Kansikuvat mahtavia. Jatka Jimi samaan malliin. Helgen kaltaiset tarkkasilmät saattavat nähdä historiallisia virheitä. On ne arkeologitkin tehneet löytöjä vääriltä aikakausilta. Hanna on petrannut lehden ulkoasua aivan mahtavasti. Jatka samaan malliin niin hyvää tulee. Nyytisten tekeminen ei ole aina herkkua. Joskus helvetillistä puurtamista iltamyöhällä. Nimim. 2 kautta Nyytisiä vääntänyt. 😆
Kiitoksia kaikille kommenteista!
Kieltämättä Nyytisten kanssa on monesti aika kortilla mm. myöhästyneiden aineistojen kanssa ja saa sitten jänskäillä joutuuko keksimään jostain lisäjuttuja, että saa sivumäärän 8:lla jaolliseksi. Aineistopäivän jälkeen on yleensä se kaksi viikkoa aikaa saada lehti painoon ja kaikki pitää keretä tekemään siinä oman palkallisen työn ohessa. Lehden ulkonäköön haluaisin panostaa enemmän, mutta siinä aika tulee yksinkertaisesti vastaan.
Teen vielä vuoden 2014 Nyytiset loppuun, mutta Porin Syyskokouksessa olisi tarkoitus valita uusi Ottotyttö/poika vuosille 2015-2016. Nykyiseen elämäntilanteeseen tuo Ottotytön pesti on hieman turhan stressaava. Teen ilta- ja viikonloppupainoitteista työtä ja sen takia en pääse lähes koskaan osallistumaan raadin kokouksiin.
Itsellä ei ole tällä hetkellä ketään ehdottaa Nyytistoimittajan jatkajaksi ja toivonkin kaikkien kiltalaisten pitävän silmät ja korvat auki, jos joltain löytyisi tietoteknillistä taitoa ja halua jatkaa Nyytisten tekoa.
– Ottotyttö
Jos kaikki “vapaaehtoiset on kuollut jatkosodassa”, niin voisin harkita hommaan ryhtymistä. Tosin haluun kuunnella ensin myös lääkärin tuomion, jonka saanen 23. päivä tässä kuussa.
Hienoa Mika !!
Kilta tarvitsee uusia nuoria innokkaita kiltalaisia remmiin, kyllä me vanhat mukana tullaan minkä jaksetaan, jos nuorta vetovoimaa on edessä. 😆
LasseHämmennänpä minäkin vähän soppaa. Olin koko 70 -luvun ja satunaisesti useampaan kertaan 80 -luvulla oto:na useamman lehden toimittajana, toimitussihteerinä, taittajana, päätoimittajana, ilmoitushankkijana, ties minä. Nyytiset tyyppisestä lehdestä ei ole minkäänlaisia kokemusta, lehteni olivat tabloid -kokoisia. Ei silti, en haluakaan. Noiden omien kokemusten myötä pitäisin tärkeänä, että lehdellä olisi parivaljakko tai troikka työryhmänä vetämässä lehden tekoa. Vaikkakin yksi olisi se ottotyttö tai -poika, joka siitä vastaa. Tärkeätä olisi myös, että he ovat kutakuinkin samalta paikkakunnalta, joskin se ei liene nykyaikana välttämätöntä näiden yhteyksien vuoksi. Parivaljakon tai troikan jäsenten pitäisi pystyä jokaisen yksin tekemään lehti. Tällöin voisi vuorotella lehden teossa, jolloin se ei kävisi yhdelle henkilölle turhan raskaaksi. Tähän liittyen, lieneekö Killassa ollut koskaan minkäänlaista lehdentekokurssia, sellaisestakin voisi olla apua tuleviksi vuosiksi, vai onko edellinen toimittaja kertonut seuraajalleen, mitä pitäisi suurin piirtein ottaa huomioon Nyytisiä tehdessä. Viimemainitussa ratkaisussa kaikki lehdenteosta opitaan kantapään kautta – näin sain minäkin oppini.
Donna 28 🙂Itsekin Nyytisiä 4 vuotta tehneenä olen sitä mieltä, että yksin ei lehteä kannata tehdä. Enkä usko, että ihan näin käy nytkään, mutta vastuu on Nyytistoimittajalla. Lukuisia olivat ne yöt, jolloin lehti piti saada painoon ja puuttui kolme sivua tai oli kaksi liikaa. Minulla oli 80- luvulla 3 – 4 avustajaa ja yhtenä vuonna vielä painoin Nyytisiä. Voi sitä järjen riemuvoittoa. Kaikkeen sitä ryhtyykin. 😥 🙄
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.