öljyn lämpömittari

Autotarvikeliikkeistä. Voi olla myös vedenlämpömittari, ihan sen mukaan minkälaisen asteikon haluat siihen. Mitä lyhyempi anturi malliltaan, sen parempi. Asennetaan yleensä venttiilikoppaan ja siinä lyhyt pituus on etu. Itsellä se taitaa olla siten asennettu, että mutteri hitsattu venttiilikoppaan ja siihen anturi paikalleen. Tällöin ei tarvitse tehdä läpireikää, josta öljy voi vuotaa ulos, eikä myöskään tarvitse osata kummoisesti hitsata. Minulla kyseessä oli erittäin lyhytmallinen Clarkin öl-anturi, mutta sellaisen pitkän mallisen saattaa joutua puhkaisemaan kopasta läpi, ja tällöin kannattaa huomioida, ettei se mene keinuvipujen tms. tielle.

No mikäli nyt yhtään termodynamiikasta mitään ymmärrän niin kyllä peltikoppa messinkianturiin lämmön siirtää? Viehän se siirtymä tietysti hetken aikaa, mutta kyllä se riittävän tarkkuuden antaa, varsinkin kun syksyllä estää suoran ajoviiman venttiilikopille, joissa on normaalistikin hieman alakertaa alhaisempi lämpötila. Se minulla oli hetken aikaa ongelmana, että en saanut mitään lukemia mittarille tästä anturista, mutta sitten tajusin, että koppa ei ollut maakontaktissa lohkoon. Tämä korjaantui sopivalla jousella laittamalla sen siihen venttiilikopan pinnapultin ympärille, nyt kontakti syntyy tätä jousta myöten venttiilikopasta kanteen.

Jos tarkempia lukemia haluaa niin voi laittaa anturin öljypropun tilalle öljypohjaan, mutta siinä on sitten anturin särkymisvaara suurempi, kun anturia joutuu irrottelemaan joka kerta kun vaihtaa öljyt.

Ja tuota anturia vielä mietin: En sitten tiedä haittaako siinä anturissa se pituus jos sen tällä yo. vinkillä koppaan asentaa. voihan se olla, että jos anturin varteen pääsee ajoviima vaikuttamaan niin alakanttiinhan se näyttää. Lyhyellä anturilla en näkisi ongelmaa, koska ainakin minulla se on antanut järkeenkäyviä lukemia.

Biltemassa onkin niitä laippoja myynnissä, mutta olikos se niin että kierteet eivät
sovi suodattimen paikalle eli meneekö hankalaksi tehdä oikeat?

Onhan niitä hyviä paikkoja koneessa, mutta minun mielipide on että mitä likempää sylinterin kantta se mittaus tehdään niin hyvä on. Sillä yleensähän “autoissa ja koneissa” mitataan sylinterin kannen lämpötilaa, joskin jäähdytysnesteen välityksellä. 2cv:ssä kuitenkin väliaineena on öljy jonka lämpö mitattaisiin sylinterin kannesta tai siis venttiilikopan sisältä. Näin saadaan likinnä se koneen lämpö mitä yleensä “autoissa” mitataan.. 💡
Jos taas mittaus suoritetään jostain muualta ja öljyn lämpö vaikkapa öljypohjassa 80 astetta niin luultavasti lämpö sylintereillä on jo liian korkea?? ❓
Tietenkin mittauksen voi suorittaa mistä vain, mutta mitä lämpöä halutaan seurata niin se onkin sitten toinen juttu! 😯

Tuossa hieman tarinaa, miten kansien lämpö käyttäytyy verrattuna öljypohjasta mitattuun öljynlämpöön. Olen omassa Dyanessani tylysti tehnyt reiän lohkoon öljynpinnan alapuolelle, kytkimen puolelta ettei ajoviima häiritsisi, mittaamaan öljynlämpöä, ja ruiskulla on sitten oma lämmönmittauspisteensä kannessa toisen suojapellin kiinnitypultin tilalla…

Tarinat siis naputeltu toissakesänä HDCF:n foorumille, vastaavan pohtimisen yhteydessä..:

@Jasu T wrote:

Öljynlämpö vs. kansien lämpö. Tätä on nyt menneen kesän (mikä kesä?) aikana tullut hieman seurattua ilmajäähdytteisessä koneessa, tosin ei HD. Kohteena siis Citroen 2CV, jossa ohjelmoitava ruisku, lämmönmittaus kannessa sekä lohkossa. Paikallaan tyhmäkäynnillä kannet lämpenee kohtuullisen nopeasti lähemmäs sataan asteeseen, öljyä ei meinaa saada edes 40 asteeseen. Kaupunkinopeuksissa kansien lämmöt pyörii näillä keleillä 70-80 asteessa, öljyn ollessa 60-70 astetta. Moottoritiellä raskaalla kaasulla repiessä kannet ei juuri yli 90 asteen lämpene, öljy taasen kiipeää helposti yli 120 asteen…

Mielestäni HD:ssä öljynlämmöstä moottorinlämmön päättely öljysäiliöstä mitaten on “hieman hakuammuntaa”, koska öljyt on erillisessä säiliössä letkujen päässä, kovin etäällä moottorista. Jos öljynlämpöjä mitattaisiin, mittauspiste tulisi olla vaikkapa siinä mistä öljy lähtee takaisin kohti säiliötä.

Tuota Rieskan ruiskuSportsteria säätäessä nousi kannessa olleen lämpöanturin mukaan kannen lämpötila monesti satasen hujakoille, mutta öljysäiliön pinnassa ei käpäliä vielä edes poltellut. Kuitenkin ihmiskättä alkaa polttaa helposti jo viidenkymmenen asteen yläpuolella, ainakin huomaa ettei enää mukavaa ole pitempään jäseniään sellaisissa osissa kiinni pitää…

Sitten yleisesti öljyjen lämmöistä. Öljylle olisi hyvä että se lämpenisi yli satasen. Sinne kondensoitunut vesi haihtuisi pois. Mineraaliöljytkin kestävät, ainakin valmistajien speksien mukaan, ominaisuuksiaan menettämättä jopa 160 asteen lämmöt. Viritetyn Rättärin koneen kanssa kuumassa kesäkelissä on tullut reippaassa ajossa monesti ylitettyä 150 asteen lämmöt, eikä tuo kone ainakaan vielä ole osoittanut mitään huonontykkäämisen merkkejä (takana vasta 350 tuhatta).

Eli älkää peljätkö, öljy ei kiehu satasessa kuten vesi tekee. Se vaatii huomattavasti korkeampia lämpöja siihen..!

Sellainen huomio tuosta tekstistä sitten tietenkin pois jäi että kun moottorin sitten sammuttaa niin kyllä sinne kansiin nousee lämpöä aika pikaseen ja varsin runsaasti..!

En ole koskaan yhdessäkään sätkässä suomen kesän aikana saanut 100 asteen lukemia koneeseen normaalissa ajossa…alpeilla kyllä. Jos kone käy laihalla niin lämmöt ovat korkeammalla.

Olettekos muuten seuranneet öljynlämmön vaikutusta öljynpaineeseen? Omassa nelkussa ainakin kesähelteillä kovassa ajossa paineet tippuu sinne pariin kiloon, kylmän koneen lukemien ollessa jossain 7 kilon korvilla…