- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
“Normiajossa” on kyllä vaikea saada öljyjä lämpiämään yli sadan asteen, mutta kun lähdetään riehumaan niin sitten kyllä onkin jo helepompaa saada isompia lukemia aikaan… Kuumana kesäpäivänä jos sitten menee “rajoituksista piittaamatonta repimistä” esim hitusen viritetyllä laitteella, niin sitten tuo 150 astetta on ihan helppokin saavutettava arvo, myös öljypohjasta mitattuna…
Hitusen viritetyllä Visalla, mistä oli öljynjäähdytin korvattu suoralla putkella, sain lämmöt “karkaamaan” 150 asteeseen pitkässä vedossa yli 30 asteen ulkolämmössä. Matkaa siihen vaadittiin muutama kymmenen kilometriä, vauhtia oli “ihan riittävästi”, aikaa on kulunut sen verran että uskaltaa tämän julkisesti myöntää… 😆
Sätkän koneessa öljynpaineet seuraavat kyllä öljynlämpöä aika paljonkin, Visassa ei juuri heittoa näyttänyt olevan paitsi sitten kun lämpöjä oli pitkälle toista sataa niin sitten alkoi jo Visankin paineet putoamaan. Sätkässä on öljynpaineensäätö suoraan sanottuna kelvoton verrattuna Visaan, Sätkän öljynpainetta ei vaan saa pysymään niin tasaisena kuin Visassa. Tietysti on tuo paineen lämmönseuraaminen jonkin verran kiinni myös öljystäkin, synteettinen ei ihan niin paljoa muuta painearvoa lämmön mukaan, tuli tämä(kin) havaittua kun mittarien kanssa moottoreita pyöritti kesät-talvet…
Ja niin, kyllä se näkyy ikä tekevän tehtävänsä, nykyään huomaa Tinskun moottorista että jos öljyllä on satakunta astetta lämmintä, niin öljynpaineen merkkivalo aloittaa vilkkumisensa tyhmäkäynnillä, mutta lopettaa heti kun öljyt jäähtyy alle 90 asteen tai nostaa kierroksia hitusen… Mutta ehkä tuo saakin jo vähän tuollaisia oireita näyttää, kun neljättä sataa tuhatta on kone pyörimässä..?
Käytännössä on kai niin, että suomen olosuhteissa ei sätkän moottoria saa yli kuumaksi millään. Yllätys kenties joillekkin on se, että talvisuojat voi unohtaa nokille ihan rauhassa koko kesäksi. Wanhaan hyvään aikaan, kun ajettiin kilpaa Ahvenistolla niin Henkka päätyi vasta muutaman täpökierroksen jälkeen otamaan talvivermeet veks. En sanoisi että on turhaa haluta seurata öljyn lämpötiloja varsinkin kuumassa päässä, mut kuitenkin suurin apu lienee siinä, että uskaltaa lämpöeristää sitä mottia aina vaan lisää ja unohtaa ne eristykset paikalleen koko kesäks. 2010 tulee varmasti erityisen hieno ??
Samalla kun meette ostamaan sitä lämpöanturia rallikaupasta niin kyselkää löytyiskö öljyn lämmitysvastusta joka sopii öljyn tyhjennysropusta sisään. Siis lohko mukaan ja kampiakseli kans kauppaan sovittelemaan. Myyvät tuollaisia ralliautoihin 12 volttisina. Näin moottori saa vähän lämmintä vetoauton sähköistä kun trailerilla niitä siirtelevät talvisin. Joku Turkulainen rallikauppa tämmöisiä kauppasi VM lehdessä joskus … Näitä varmaan ostais aika moni talvikäyttäjä…
Yksi luotettava mahdollisuus mitata ilmajäähdytteisen moottorin sylinterinpään lämpötilaa on mitata sitä kuten se tehdään pienlentokoneen vastaavissa moottorityypeissä, eikä anturin asennuskaan ole vaikeaa (jos osaa tulpan vaihtaa). Anturina on termopari aluslevyn muodossa, joka asennetaan tulpan aluslevyksi (eli termopari puristuu sylinterin kannen ja tulpan väliin). Sen jälkeen johdot yhdistetään mittariin. Anturia kutsutaan nimellä CHT sensor (Cylinder Head Temperature sensor (tai probe). Katso linkkisivut! 😉
Sensor esimerkki:
http://www.ultralightnews.ca/westach/chtsenders.htm” onclick=”window.open(this.href);return false;Mittari esimerkki:
http://www.ultralightnews.ca/westach/chtgauges.html” onclick=”window.open(this.href);return false;http://fi.wikipedia.org/wiki/Termopari” onclick=”window.open(this.href);return false;
Antaa muuten yllättävän erilaisia tuloksia kun mittaa kannen tai öljynlämpöjä..!
Sattuneesta syystä kun on kumpikin mittaus käytössä, niin on päässyt vertaamaan näitä..:
Lohkoon olen siis porannut reiän, öljyn pinnan alapuolelle, eli anturi on varmasti öljyssä ja mittaa kohtuullisen varmasti öljyn lämpötilaa…
Kannesta taasen olen korvannut toisen lämpöpellin kiinnityspultin lämpöanturilla, johon tein M7-kierteen…Kannen lämpötila reagoi kovinkin nopeasti kuormitukseen, sekä varsin paljon myös käytettyyn ajonopeuteen. Öljynlämpö sitten seuraa huomattavalla viiveellä, reippaassa ajossa öljy kuumenee ja rauhallisemmin ajellessa jäähtyy…
Sitten kun moottorin sammuttaa niin öljy ei enää lämpene, mutta kansiin siirtyy lämpöä-hyvinkin reilusti ja vauhdilla…
Tämä siis vain mainintana että kun mittaa lämpöjä niin on hyvä tietää että mitä mittaa ja mihin kiinnittää huomiota..!
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.