- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Pakoputkiston viiden etummaisen liitoksen kanssa taistelu ei tunnetusti ole mieltä ylentävää hommaa. Tuli mieleen että joku on varmasti yrittänyt korvata niitä liitoksia laippaliitoksilla tai sisäkkäin menevillä putkilla, ehkä jopa hitsaten kaikki pysyvästi yhteen. Tai entäs jos sinne laittaisi joustopaloja väliin niin osien ei tarvitsisi olla äärimmäisessä linjauksessa. Auttaisiko ongelmaan vai aiheuttaisiko alkuperäistä enemmän murheita?
Ja pussihousuharrastajilta ei tällä kertaa kysytty mitään.
Varsinkin tarvikeäänenvaimentajat sekoittavat soppaa, eli liitokset eivät asetu suoraan mukavasti paikoilleen. Yksi kätevä välipala tuohon tarkoitukseen on kuparilevystä leikattu ja muotoiltu väliprikka, joka puristuu liitosten väliin. Hyvin istuvat menevät parhaiten paikoilleen rasvan ja naputtelun avulla. Siitä huonommat tiivistyvät Holtzin pakoputkitahnan kanssa.
Uusien laippojen hitsaaminen on yksi mahdollisuus, mutta vaatii myös sovitustyötä ja tekee vaihtokelpoisuuden olemattomaksi. Tämä kannattaa huomioida, jos kuljin on myös reissukäytössä. Ei ole kiva vaihtaa konetta tienpäällä, jos samalla menee imupakosarjan irrotteluksi.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Uuden orggis äänenvaimentajan kanssa olen nyt tapellut. Tosin tuon kulkimen etupäässä se saattaa olla ainoa oikeissa mitoissa oleva asia ja muut viturallaan.
Mutta jos alkaisi poistamaan/muuttamaan liitoksia niin saisiko siitä toimivan mitenkään järkevällä työpanoksella? Turbo-miehillä on ainakin kokemusta siitä, tosin he taitavat jättää lämmönvaihtimet yleensä kokonaan pois. Ei kai missään ole sanottu että lämmönvaihtimen päissä pitäisi olla ylimääräiset liitokset?
Tuo liitos jos olisi pallomainen, niin sallisi vähän enemmän virhettä.
Laippaliitos on hiukan haastava tehdä. Siten, että laippa on riitävän suora vielä hitsauksen jälkeenkin.
Juurikin ähelsin noiden liitosten kanssa.
Paras keino on laittaa vaihtimet paikoilleen ilman lemmareita, ja koittaa käänellä / taivutella etupöntön sarvet niin, että liitokset tulevat suoraan.
Etupöntössä oli tekovika, toisen puolen laipassa oli iso hitsiknööli. Ei sopinut lemmari ollenkaan.
Lämmövaihtimia oli hitsailtu ja turailtu. Niistäkin piti putket ottaa irralleen kuorista, jotta sai jotakuinkin paikalleen.
Vaihtimia on ilmeiseti myös erilaisia, “pahvisille” moottoripelleille on erilaiset ?En kyllä muista koskaan nähneeni “vaihtoehtoisia” kiinnitystapoja alkuperäismallisille pakoputkille.
Autoissa taitaa pakosarjan päässä yleensä olla laippa + joustava putki tai sellainen pallomainen joustoliitos.
Ja taaempana vain putket sisäkkäin ja kiristin.Yhdessä sätkässä 90-luvun alussa oli happonen etuäänenvaimentaja, jossa lämmönvaihtajan ja etupöntön väliset liitokset oli korvattu suurilla muttereilla ja kierreosilla. Se mutteri oli siis pakoputken halkaisijaa suurempi ja kiertyi vaimentajaan tehtyyn vastakappaleeseen puristaen liitospinnat yhteen. Tämä oli nopea ja kätevä tapa yhdistellä putkia, mutta vaatii kyllä vihkiytymistä, ennen kuin ko. osat on paikallaan.
Wonderi: Jos hävität lämppärien ja äänenvaimentajan väliset liitokset hitsaamalla niin teet kyllä seuraavasta kytkin/vaihteistoremontista melkoisen hankalaa…?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Mitäs jos hitsailisi liitokset yhteen muuten mutta tekisi sisäkkäin menevät liitokset (kuten kynnyksen alla olevan äänenvaimentimen päissä) lämmönvaihtimien taakse semmoiseen kulmaan että etupöntön saisi tarvittaessa sujahtamaan reiästään auton alle. Jaa mutta eihän sen mallin liitosta saa vanhana auki millään kun jämähtää.
No jos tekisi lämmönvaihtimien taakse ja etuvaimentimen poistoputkeen kunnon laippaliitokset. Ja lämmönvaihtimen sisäputki voisi jatkua peltipakosarjana suoraan kanteen asti. Ihan varmasti en osaisi semmoista hitsata itse, mutta leikitellään nyt ajatuksella voisiko joku toinen edes osata.
Jos mennään tuohon peltipakosarja-asiaan niin sätkän pakopuolen lähdöt eivät ole pahimmasta päästä virtausopillisesti. Ensimmäinen yhdistymiskohta on kaukana kannesta, mutta etuäänenvaimentajan epäsymmetrinen rakenne onkin se ensimmäinen huono kohta. Jos olisin Wonderi sinun saappaissasi niin rakentelisin y-yhdysputken ensimmäisen vaimentajan tilalle ja teettäisin hyvät kartiopinnat liitoksia varten. Sovittaisin kartiot lämmönvaihtajiin ja pakoputken lähtöön huolella ja hankkisin niitä Burtonin parempia klemmareita. Tällä saisit paremman istuvuuden, lisää alavääntöä ja säilyttäisit vaihtokelpoisuuden.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ja noita y-putkiahan saa ihan tehdastekoisenakin niin ei ole välttämättä pakko itse askarrella. Putken loppupäähän pitää sitten kyllä taikoa lisää vaimennusta.
Se Y-käyrä jota olen nähnyt esim. Burtonilla myytävän on ns. huippuunsa viritetty ja testaamalla haettu optimipituiseksi väännön kannalta. Tuon omani tyyppisen pystyy toteuttamaan ihan orkkis äänenvaimentajan putkien katkaisulla ja alapään putkien yhdistämisellä 45 ja 90 asteen kulmaputkilla.
Olen ajanut sekä Burtonin mallisella, että tällä yksinkertaisemmalla ja en juuri huomaa eroa moottorin käytöksessä. Huomattavasti selkeämpi ero on alkuperäisellä vaimentajalla ja y-putkistolla. Skotlannin maailmankokouksessa kävin ihan vakiokutosella, johon oli tuo y-putki laitettu ja sointi ei ollut paha. Tosin, se oli kauttaaltaan mustaa rautaa. Rosterilla tuo ääni muuttuu merkittävämmin.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tietysti itse saa askarreltua melkein mitä vain. Pointtina lähinnä se, että jos/kun joku ei halua itse tehdä niin kaupan hyllyltäkin noita löytyy.
Vakiokoneen kanssa eroja on varmasti vaikea havaita.Hehkutetusta kuparista taivuttelemalla ja juottamalla – vaan mikä olisi kesto moisella putkella??
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.com@LPN wrote:
Vakiokoneen kanssa eroja on varmasti vaikea havaita.
Haluaisitko perustella?
Sätkän koneessa monet pienet asiat pitää olla kohdallaan ennen kuin se toimii mallikkaasti. Sytkä, puristukset, venttiilit, seokset, tulpat, puola, tulpanjohdot ja pakoputkisto.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Jos Y-putkiston väsää sopivasti vänkyrälle niin että yhtyy ennen vaihteiston alitusta ja apparin puolelta alas niin sinnehän voisi vaikka mahtua äänenvaimennin alkuperäisen poikittaispöntön paikalle. No ei taas mennyt suunnitelma ja varsinkaan toteutus helpommaksi mutta ääni olisi pienempi jos onnistuu.
Menee ahtaalle vaihdekepin kanssa. Myös sellainen sovellus on yhdessä sätkässä, jossa putkien ulostulot ovat viety vierekkäin äänenvaimentajan sisällä. Tällöin äänet pysyvät samoina ja putkien etäisyys ulostuloon on sama.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Akaile wrote:
@LPN wrote:
Vakiokoneen kanssa eroja on varmasti vaikea havaita.
Haluaisitko perustella?
Sätkän koneessa monet pienet asiat pitää olla kohdallaan ennen kuin se toimii mallikkaasti. Sytkä, puristukset, venttiilit, seokset, tulpat, puola, tulpanjohdot ja pakoputkisto.
Siis jos vakiokoneeseen tällätään itse tehty y -putkisto tai vastaava tehtaan tekele niin hyöty/haitta lienee niin pieni, että en ainakaan itse uskalla väittää havaitsevani eroa. Meikäläisen nilkassa ei varmaan tunnu edes ero vakioputken ja y -putken välillä. Piristetyn koneen kohdalla eroja voi alkaa helpommin muodostua, siis siinä vaiheessa kun putkistolta oikeasti tarvitaan virtausta – käsittääkseni sätkällä on ajettu ihan kilpaakin vakioputkella, menestyksekkäästi.
Moottoritekniikka ei ehkä ole allekirjoittaneen omin ala, mutta jotenkin olen kuvitellut noiden edellä lueteltujen pienten asioiden vaikuttavan moottorin toimintaan olennaisesti kaikkien moottoreiden kohdalla.
Taitaa mennä jo hitusen ohi aiheen. Jatketaan vaikka yksityisesti jos on tarve.
-L
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.