Pakoputken liitoksista

@LPN wrote:

Piristetyn koneen kohdalla eroja voi alkaa helpommin muodostua, siis siinä vaiheessa kun putkistolta oikeasti tarvitaan virtausta – käsittääkseni sätkällä on ajettu ihan kilpaakin vakioputkella, menestyksekkäästi.

Moottoritekniikka ei ehkä ole allekirjoittaneen omin ala, mutta jotenkin olen kuvitellut noiden edellä lueteltujen pienten asioiden vaikuttavan moottorin toimintaan olennaisesti kaikkien moottoreiden kohdalla.

Taitaa mennä jo hitusen ohi aiheen. Jatketaan vaikka yksityisesti jos on tarve.

-L

Pakoputkistolla voi vaikuttaa oleellisesti kiertävyyteen (virtaavuus huippukierroksilla) ja myös vääntöön (putkiston ahdistus, palotapahtumien “törmäily” toisiinsa), joten vakiokoneessakin saa eroa nimenomaan tuohon alakierrosalueen vääntöön. Siihen tuo y-putkisto vaikuttaa eniten näin pienitehoisessa koneessa.

“Moottoritekniikka ei ehkä ole allekirjoittaneen omin ala, mutta jotenkin olen kuvitellut noiden edellä lueteltujen pienten asioiden vaikuttavan moottorin toimintaan olennaisesti kaikkien moottoreiden kohdalla.” Kyllä, kyllä, tämä on tottakai itsestäänselvyys, mutta jos sinulla on esimerkiksi nelisylinterinen 2.0 moottori, josta yksi tulppa toimii hieman heikommin kuin muut kolme niin et todennäköisesti huomaa mitään eroa päivittäisessä nurkka-ajossa. Taas jos sätkässä on sama tilanne niin sinulta putoaa jo puolet koneesta pois pelistä ja aivan varmasti huomaat asian normaalin käytöksen muutoksena. Ts. pienet asiat vaikuttavat suuresti pienessä koneessa.

Tottakai syliinteriin jäänyt paine tukkoisella pakoputkella haittaa imutahdin toimintaa,,
eli tulee polttoaine vaje koneessa kun palamiskaasut eivät pääse purkautumaan sylinteristä..
Kun taas väljä pakoputki päästää poistotahdin aikana kaasunpaineet pois ja imuventtiilin auetessa männän lätiessä alas syntyy imevä alipaine heti,,
jolloin koneen täyttöaste paranee huomattavasti.. 💡

@LPN wrote:

Moottoritekniikasta ja kaikesta on kiva oppia uutta, mutta eikö sen tosiaan voisi tehdä jossain muussa ketjussa tai sitten rohkeasti yksityisesti?

Kummallisen passiivis-agressiivinen ja pessimistinen asenne aihetta kohtaan, vaikka on keskusteltu ihan hyvältä pohjalta täysin ilman huutomerkkejä, caps-lockia ja 👿 👿 😈 -hymynaamoja? Eli vaikka olen kokeillut useampaa variaatiota putkistoja ja eri koneissa niin se ei voi pitää paikkaansa? Ja vaikka samalla periaatteella rakennetaan ralliautoja? Olen ihan rauhallisin mielin ottanut asiaa esille, sillä joukossa on varmasti useampia, jotka ovat ainakin ajatusasteella pyöritelleet samoja ideoita pöydällä. Mitä hyöytyä siitä on, jos alamme lähettelemään yksityisviestejä puolesta ja vastaan? Ketjun aloittaja kirjoitti “Ja pussihousuharrastajilta ei tällä kertaa kysytty mitään. :mrgreen:”, joten katsoin pystyväni kirjoittamaan tähän topickiin aihetta sivuavasta asiasta.

Jokainen saa toki harrastaa tasan niin kuin haluaa, y-putkisto on vain idea muiden joukossa. Saa sitä torpata ideat jo ajatusasteella, mutta keskustelun kannalta olisi kohteliasta tuoda myös perusteet esille.

@LPN wrote:

1. ilmoitin, että y -putkistoja on olemassa tehdastekoisena
2. tuin ajatustasi siitä, että itse tehdyn ja tehdasvalmisteisen y -putken eroja vakiokoneessa on vaikea huomata – perusteluna lopulta pienet erot virtauksessa, vakiokoneen pärjätessä suht hyvin vakioputkellakin
3. epäilin, ettei oma nilkka välttämättä tunne eroa vakioputken ja y -putken välillä

En mä ole missään vaiheessa yrittänyt kumota sun testien tuloksia/havaintoja. Tai kerro ihmeessä missä olen niin tehnyt? Omien kokemusten pohjalta en voi luvata, että huomaisin muutaman hepan/newtonmetrin eroja (y -putki vs. vakio) iha perstuntumalta, joku toinen voi toki aistia pienemmätkin erot. Saatan tietty olla väärässäkin ja ero tosiaan tuntuu. Edelleen olen valmis investoimaan tehdastekoiseen y -putkeen, niin päästään testaamaan vaikka dynossa ihan kunnolla eri vaihtoehtoja. Vois olla ihan mielenkiintoista. Otetaan se lämpökamera mukaan ja mitataan samalla ne lämmönvaihtimen lämmöt. Tulokset voi sitten käsitellä kaljan äärellä, ei tää niin vakavaa ole.
Mä luulen, että sun olis ollut kivempi huomata yksityisviestien välityksellä, ettet oo ihan ymmärtänyt mitä yritän sanoa. Voin olla taas väärässäkin.

Ja mitä putken virtaukseen tulee, niin myös liika virtaus on pahasta. Kannattaa tutustua esim. MZ:n kaksitahtisiin kilpapyöriin 60 -luvulta, melkoista taidetta pakoputken osalta. No joo, nelitahtikone on luonteeltaan hiukan eri ja antaa putkenkin osalta enemmän anteeksi, mutta sama tilanne sielläkin vallitsee – jos putken virtausvastus on liian pieni, niin poistuvat pakokaasut “imevät” sylinteristä palamatonta seosta suoraan pakosarjaan. Venttiilit kun usein ovat hetkellisesti samaan aikaan auki. Kannattaa kysellä asiasta niiltä jo mainituilta rallimiehiltä, vaikka Historic -luokan harrastajilta.

Funtsittaisko nyt vaihteeksi vaikka niitä liitoksia ja miten toteuttaa järkevä putkisto y -putken jälkeen? Millaiset vaimentimet ja millainen halkaisija putkilla? Entä pakosarjan osuus ja lämmönvaihtimet?

Ihmettelyni liittyi nimenomaan kohtiin 2 ja 3. En “viritä vehkeitä” sillä periaatteella, että kellotan kiihtyvyyttä jokaisen muutoksen jälkeen 0.01 sekunnin eroin ja analysoin tuloksia. Persdyno kertoo monesti ihan riittävästi miten kuljin toimii. Siksi ihmettelin, ettet uskonut eroa huomattavan vakioputken ja Y-putken välillä, vaikka esitin kokeilleeni asiaa useammalla eri kulkimella. Harvoin jätän asioita pelkän teorian pohjalle, sillä yleensä reaaliolosuhteet sekoittavat pakkaa melkoisesti.

Totta on myös, että liikakin virtaus on pahasta, jolloin laihalla seoksella saattaa polttaa venttiilit. Näin en kuitenkaan usko tapahtuvan ihan herkästi sätkässä, sillä pelkät liitoskohdat aiheuttavat putkistoon pyörteitä ja luovat näin vastapainetta. Y-putkistolla ja vapaavirtaussuotimella laihentumisen huomaa pintakaasulla pienenä nypyttelynä, mutta tuon saa korjattua seosta säätämällä tai suutinrumballa. Yläpään kierrokset vaativat jo enemmän soppaa. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, kun käyttää vakioputsaria. Tuolloin saa sen alakierrosalueelle tulleen edun käyttöön lisäämättä bensankulutusta.

Se miksi en ole suuri yksityisviestien ystävä, johtuu siitä, että tämä on keskustelufoorumi. Tähänkin topiciin voi monella muulla olla sanottavansa puolesta ja vastaan. Vaikka esitänkin omia kokemuksiani viesti toisensa perään, ei se tarkoita, etten lue ja huomioi muiden kantoja millään tavalla. Olen aina vilpittömästi iloinen, kun joku muu rakentaa jotain uutta tai vanhaa ja tekee sen huolella. Esimerkiksi se tapaus, jossa nelkkuun lisättiin öljynsuodatin, eikös tuo ollut LPN sinun projektisi? Öljynsuodattimen puute on ollut niin monen nelkun koneen tuho, että on suorastaan hullua, ettei ongelmaa ole lähdetty ratkaisemaan aiemmin.

Saatan kommentoida joskus kärkevästikin asioita, mutta niistä ei nokkiinsa kannata ottaa, emme onneksi elä täysin mustavalkoisessa maailmassa… Ettei asia rönsyile sen enempää niin minunkin puolesta voimme palata alkuperäiseen topiciin 😉

Minua kiinnostaa kovin tämä putki asia. Itsellä on peli, jossa on putket vedetty jep ja vaimennus on sitä ja tätä. Mutta toinen peli on Hannan aca ja alkoi alkusyksystä ahdistamaan meno. Jäi putki tarkastamatta, mutta suodatin vain pois ja vaihtamatta oli jäänyt tuo. Mutta monen pelin kanssa olen juurikin noiden liitoksien kanssa taistellut. Olen huomannut, että vaikka on täysin ogirinaali auto osineen ja kunnon osat putkistoon, on huolellisuus ja säätö ja vääntö tarpeellinen. Tästä syystä tämä keskustelu on mielenkiintoinen. Olen myös huomannut aikaisemmista kulkimista, että sillä putken muutoksella on suuri merkitys. Aivan vakiokoneella ja suodattimella.

Huolellinen liitosten asemointi ja pasta väliin sekä lemmareiden huolellinen asennus / kiristys..
Pelaa vuosia.. 💡

Ihan kivasti polveilee joo, ei haittaa, tulee paljon asiaa viihteellisessä muodossa 😀