- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Pellin osto ajankohtainen, kertoisiko joku nopiasti mitä paksuuksia tarvii koripellin hitsaukseen pohja, takakontti, pintapellit ja mitä kynnyskoteloihin?
t. Jan
0,75mm on sopivaa korihommiin ja runkoon on hyvä käyttää 1,0mm peltiä. Onpa jotkut kehuneet käyttäneensä 1,5 tai jopa 2,0mm, mutta ei sillä saa kuin ylimääräistä painoa. Ruostuu se paksukin pelti jos ei sitä suojaa kunnolla.
Jos teet tavallisesta mustasta niin milli ja piikki on lattipeltinä aivan riittävä, jos tiedät jonkun peltisepän niin tee kaksimillisestä palkit,sillä se osaa tehdä oikein taivutetut kohdat. Muuten kun hitsaat pohjia , älä vedä pitkää saumaa tai sun pohja menee aivan makkaralle, tee ennemmin vaikka kolmensentin välein pistehitsauksena ja anna jäähtyä. Kynnykset olen tehdyt RHS kolmemillisestä, puolikasputki päälle, aja rälläkällä pala välistä pois niin taipuu oikeaan asentoon. Muista laittaa korin sisälle putkikehikko tai voi olla vaikeuksia kun asennat koriin ovia y.m.. Minä hitsaisin ekaksi kynnykset sillä ne sitoisi korin jo melko tukevaksi. Nämä neuvot ovat mustaan peltiin mikä on aivan riittävä sätkään kohan muistat vetää vaikka Ferreksin päälle. Sähkösinkitty tai muu vastaava ei ole aina niin hyvää kuin täällä välin annetaan ymmärtää, sillä jos oikein sitä hitsataan se vaatii oman kaasun, maskin mikä suojaa sen myrkyn mistä täällä harvoin sanotaan. Painoa mustasta tulee vähän enemmän mutta voit jälestä päin hitsailla ja maalailla miten haluat. Tämä on vain minun neuvo se luultavasti tyrmätään heti mutta pelaa varmasti voin vakuuttaa. Muista hitsata tunkille korvake kynnykseen kestää varmasti mitä ohut sinkitty ei, eikä ole arka vaikka kolautat kiveekin. Vesa
En kyllä laittaisi suoraa peltiä mihinkään, kun ei ole ylettömän kallita nuo varaosapellitään. Esim lattia maksaa jotain 30-40 E. Ne itse väsätyt on kuitenkin harmina muutaman vuoden kuluttua.
HanttaHannu Keinänen
Veeralla oli aika hyvä tietopaketti.
Kuumasinkitystä pellistä onnistuu kyllä hyvinkin, jonka voi suojata vaikka pellavaöljyllä, pohjan lisäksi massalla.
Sinkki kannattaa hioa hitsaussaumoista pois, niin ei tarvitse mitään erikoislaitteita.
Tietääkseni mikää kaasu ei myrkkyjä poista, vaan sinkki kyllä höyrystyy millä kaasulla tahansa, en kyllä ole varma asiasta, enkä löytänyt asiasta enempää tietoa. Mielelläni kuulisin mikä kaasu on kyseessä ja onko langassa eroa?
Sitten jos Hantta perustelisi miksi pitäisi hankkia varaosalattiat?
Ne ovat ohuempaa peltiä, niissä on ruostuvia saumoja, ennemminkin ne varaosalattiat on harmina muutaman vuoden kuluttua.
Suorissa pelleissä se harmi on ennemminkin tekovaiheessa.
Suorat pellit voi muuten tukea pitkittäisillä profiileilla, jotka kulkevat etukotelosta takakoteloon, ei tarvitse hitsata tukia ollenkaan ja on tukevat.No ajattelisin asiaa esim museokatsastajan näkökulmasta. Sinänsä en ole omia tekeleitäkään vastaan, mutta itsellä on ostopellit kestäneet n. 15 vuotta, eikä mitää ruostumista ole esiintynyt. tosin en aja talvella, ja suojaus on tehty kaksi kertaa vuodessa moottoriöljyllä. En myöskään käytä lattiamattoja, joten pellit ovat lähes aina kuivat.
Hannu Keinänen
Tästä pellavaöljystähän käytiin jo pieni taistelu, enkä edelleenkään sitä suosittelis. Avohammasratasöljyä ja alustamassaa 50/50 -suhteessa, ei valu pois ja tuo öljy pitää massan notkeana.
Mutta nuo lattiapellit, kerran suorasta tehneenä, nyt ostin varaosapellit. Helppouden ja siisteyden takia. Ja mites se suoran pellin ja profiilipalkin väli? Vastaava ruostepaikka kuin varaosapellin sauma? Ja sit jos katsasteluherra alkaa ikäväksi, se kysyy että missä ovat lattiapeltien kaikki pokkaukset. Uusintanäyttöä voi vaatia, ja tässä asiassa on katsastelusetällä laki puolellaan… Periaatteessa suorastakin pellistä saa lattiat tehdä, tukipalkkien kanssa, mutta jos oikein tarkalle mennään, niin pitäisi pystyä osoittamaan että ovat lujuudeltaan vähintään alkuperäisiä vastavat. Mutu-teoria ei riitä…
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.