- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Hyvää talvista päivää 2cv -väki!
Sätkässäni on uudemman mallinen etuakselisto, jossa ei ole paikkoja massavaimentimille.
Renkaina on tällähetkellä 125 talvimisukat kunnollisilla nastoilla varustettuna.Ongelma. Kun ei ole pitoa niin ei ole. Vaikka kuinka lähtisi varovasti liikkeelle niin sutii. Samoin puskee herkästi. Vähänkin enemmän lunta parkkipaikalla niin saa eli joutuu työntämään liikkeelle.
Onko pidonparantamis vinkkejä? Kertokaa.
Kertokaa myöskin jos on kokemuksia 155- talvirenkaista.
Elä huuvata täysillä sitä tykkikonettas ja laita ennen liikkeelle lähtöä hiekkaa etupyörien alle.
Ajon aikana pito-ongelmia voi välttää ajamalla hitaammin eikä aina täysillä sillä tykkikoneellas. Harjateräksestä ja Pirkka sukkahousuista voi tehdä myös pienet hiekotustelineet jotka saa kätevästi kiinni valopukkiin esim. nippusiteillä. Pirkka sukkahousut halkaistaan haarakiilan kohdalta esim. saksilla ja jalkaterään tehdään pieniä reikiä, joista hiekka valuu etupyörien eteen. Yhteen sukkahousunlahkeeseen mahtuu näppärästi koko päivän hiekotustarve. Tästä ei pidot parane!onko katsastustoimiston iskaritesti tehty? Huonot iskarit aiheuttavat tuollaista hyvin helposti. Eli kokeile iskareiden ilmausta aluksi. Seuraavaksi voit kokeilla harituksen tarkistusta ja säätöä.
Rekisteröin kulkimen pari viikkoa sitten.
Kyllä tekivät iskaritestin, mutta eivät kertoneet tuloksia. Eivät hylänneet iskareista eikä muustakaan.
Kyseisellä katsastusasemalla eivät laita paljoakaan painoa sätkäniskareille. Edellisessä vuosikatsastuksessa eivät edes mitanneet niitä toisesta sätkästäni.
Nyt kulkimen alla olevat iskarit ovat vuodelta 1 ja 2 eli ikivanhat. Joten voisihan olla että ne ovat jo tiensä päässä. Toisaalta rengas ei pompi tyhjää lyödessä niin kuin yleensä huonolla iskarilla.
Pitänee katsoa ohjauskulmat.Topolle kiitoksia vinkistä! Ja tiedoksi, että jos ei muu auta suuntaan sukkahousukauppaan!
Perän ja keulan korkeuskin saattaa vaikuttaa asiaan. Ei nyt ehkä liikkeelle lähtiessä, mutta puskemiseen voi vaikuttaa.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@toppok wrote:
Pirkka sukkahousut halkaistaan haarakiilan kohdalta esim. saksilla ja jalkaterään tehdään pieniä reikiä, joista hiekka valuu etupyörien eteen. Yhteen sukkahousunlahkeeseen mahtuu näppärästi koko päivän hiekotustarve. Tästä ei pidot parane!
Suu vääntyi messingille tuota lukiessa, ja nyt en pysty pitämään pokkaa hetkeäkään. Viimeistään nyt koko avokonttorimme työmyyrät ymmärtävät henkisen tilani (toivottavasti pomo tulkitsee tämän lomantarpeeksi). 😯
Jos pitoa haluat, nouda (helsingin käpylästä) lumiketjut (konepellin chevroneita vastaan tai ilmaiseksi), ja jo alkoi pitämään. Varapyörän ja esim raskaan työkalukuorman sijoittamista konepellin alle voi myös kokeilla. Sellaisenaan keula on kyllä auttamattoman kevyt.
Eihän ole liikaa painetta eturenkaissa? Tuollaiset 1,4-1,6 on mielestäni hyvä talvirenkaillekin.
Ikääntyessään renkaan pito heikkenee, vaikka olisi miten paljon pintaa ja nastat tallella. Kumi kovettuu ajan mittaan. Siiihen ei auta muu kuin hommata nuoremmat tai paremmin säilyneet renkaat.
Minulla on Amissa talvirenkaat 145/80-15. Kohtalainen pito on niissäkin, mutta iän tuomaa liukkautta on jo havaittavissa.
I <3 Nokian hakkapeliitta, iästä viis, kuvio hyvä ja pitävä hangessa kuin hangessa.
Nm. Misukan talvirenkaat alla tällä hetkellä ja on sama kuin vetäs käppäriä(siis muoviAuton takarengaskäppäriä…) mutkiin 😆
PS: Periaatteessa pitohan on sätkässä vallan mainio ilman talvikumejakin…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Niin tuskin iskareissa vika on.
Korkea etupää ja auraus lhuonontavat pitoa, aurauskin enemmän vauhdissa, ei niinkään liikkeelle lähtiessä.
155 leveät renkaat pitävät talvella huonommin kuin kapeammat, eivätkä sovellu tähän autoon muutenkan millään tapaa.
Renkaan leveys on kompromissi, mahdollisimman kapea on paras, kunhan auton kantavuus ja liiallinen pehmeys pysyvät kurissa, myös ajotapa vaikuttaa rengasvaatimuksiin. Talvirengas saisi olla jopa kapeampi kuin kesärengas.Maastoajoon ja erittäin huonoille teille sopii 155-15 kuulemma hyvin 2CV:hen.
Itsellä ei henkkoht kokemusta mutta olen kuullut nämä kokemukset henkilöiltä joilla on kokemusta 2CV-offroadista ja Australian aavikkotieurista.
Normaaliin maantie- ja kaupunkiajoon sopii parhaiten 125-15 tai 135-15, myös talvella. Kapea talvirengas on parempi kuin leveä, mutta jos ei kapeaa saa niin kyllä leveämmälläkin pärjää.
Leveä sopii ehkä austraalian pöllyävään hiekkaan, mutta suomen sepelille ei. Ihan fysiikkaa ajatellen: mitä enemmän renkaassa on pinta-alaa(eli leveyttä tässä tapauksessa), sitä suuremman vierintäpinnan se muodostaa kivien kanssa. Jos ette usko niin kokeilkaapa ensikesänä. Voin kyllä sanoa, että jo 165 levee rengas on paljon holtittomampi hiekkatiellä, laakerisepelillä kuin sätkän misukka/firestone tms…
Ja levee(yli 125, alle 165) sopii sätkään kesärenkaaksi, jos konehuoneessa ulvoo yli 50 heppaa. 😈 Esim. superiin laittaisin mielellään 135 tai 145 renkaat vähintään. Ei sula tiukassa kiihdytyksessä niin helposti 😈
Ja jousituksesta: Nosta perää tai laske keulaa—> paino jakautuu enemmän eturenkaille vrt. hydraalijousitetun ylempi ajoasento….
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Painopisteen lisäksi etupään korkeuden muutos vaikuttaa caster kulmaan ja siitä johtuu esim että ratti jäykistyy ja palauttaa paremmin kun keula on alempana. Casterin lisäys vaikuttaa myös pitoon kun isommalla casterilla rengas kallistuu enemmän.
ama huomio pidon vähentymisestä tuli viimeksi rungon vaihdon jälkeen tallista pois ajellessa. Aiemmin oli edessä kitkat ja massat, uudessa paketissa tuli Acadianen etuiskarit(kohtuullisen jämäkät…). Eka mutka ja kyllä kävi penkka lähellä. Kaikki muut tekijät pysyivät samoina remontin yhteydessä.
Tuota teoriaa asiasta kun on ollut esillä, voin tähän hieman sitäkin laittaa. Näillä kahdella iskunvaimennusjärjestelmällä on periaatteellinen toiminnallinen ero. Putki-iskari rajoittaa tukivarren liikettä koriin nähden välittämättä mitä maaston muodot vaatisivat, massaiskari yritää vaimentaa vain pyörän liikettä alla liikkuvaan maastoon nähden korinliikkeistä välittämättä kitkaiskarin yrittäessä hillitä korin liikettä. Massavaimentimen paino on mitoitettu optimaaliseksi Michelin X-renkaan kanssa, jolla saadaan paras mahdollinen pito. Putki-iskarilla ei päästä ikinä samaan tulkoseen edellä kuvatuista asioista johtuen.
Ajomukavuutta(siis normaalissa mielessä, ei sätkäkuskin mielestä)saadaan rakennettua helpommin putki-iskarilla, korin liikkeet ovat helpompia hallittavia kuin kitkaiskarilla. Putki-iskarin vaimentava voima on likipitäen sama liikkeen ollessa äärettömän hidasta tai sitten kohtuullisen reipasta. Tällöin tarvittava vaimennusvoima on jopa laskettavissa kun tiedetään auton korin aiheuttama heilahduksen aikavakio. Kitkaiskarilla ongelmaksi muodostuu se, että iskarin vaimentava voima(siis vääntömomentti millä iskari lähtee liikkeelle) on suurimmillaan paikallaan ollessa ja putoaa radikaalisti liikkeen alettua.
Parhaan pidon sätkään saa vähentämällä kitkaiskarin kitkan niin vähäiseksi kuin mahdollista ilman että korin liike haittaa muita tiellä liikkujia ja laite pysyy hanskassa ja käyttämällä Michelinin 125 renkaita ehjien(lommottomien) massavaimentimien kanssa.
Jousien ja vaimentimien suhteesta voisin vaikka kaivaa pari artikkelia joiden perusteella tein erään tutkielman Ammattikorkeakoulun fysiikan kurssia varten. Lisäksi aiheesta, “jousituksen kovuuden suhde iskunvaimennukseen”, kokemusta on syntynyt pitkään(15vuotta) kilpaa ajaessa radiolla rikottavilla autoilla, joissa alusta on täydellisemmin säädettävissä kuin täysikokoisissa kilpa-autoissa…
Olihan siinä asiaa, muutama kysymys kuitenkin.
Kun putki-iskarin (normaali neste) rajoittava voima on nesteen virtaus pienistä raoista, niin voimaa tarvitaan enemmän jos liike on nopeaa, koska nesteen virtausvastus kasvaa huomattavasti virtausnopeuden lisääntyessä. Vaikka falskaustakin tapahtuu enemmän, niin tarvittava voima kyllä kasvaa.
Minä olen kuullut ainakin kun 2cv:llä ajetaan jääradalla kilpaa (2cv:n jousitus on siihen tarkoitukseen erittäin hyvin soveltuva), niin iskareita ei käytetä ollenkaan ja on helppo uskoa myös että paras pito saavutetaan pienellä iskunvaimennusvoimalla, koska paino jakautuu tasaisesti kummallekin pyörälle. Tämä on kuitenkin tiettyissä olosuhteista.
Minä en sitä osaa selittää miksi, mutta aina sanotaan että huonokuntoiset (mitäköhän se sitten tarkoittaa) iskarit (putki mitä yleensäkin autoissa on), esim. pidentävät huomattavasti jarrutusmatkaa.
Onko tämä ilmiö sitten riippuvainen alustan epätasaisuudesta, jousituksen toimintaperiaatteesta jos rengas rupeaa pomppimaan jne?
Sitten toi massojen mitoitus on mielestäni tehty tarpeeksi kevyelle renkaalle, ei niinkään tietynpainoiselle, vaan tarpeeksi kevyelle jotta siitä olisi mainittavaa hyötyä. eli sen liikkuvan massan paino on varmasti kompromissi, muutenkin jousitus toimii aina paremmin ja myös pito on parempi mitä vähemmän jousittamatonta massaa on, eli esim. juuri se pyörä.
Sätkässä kun on kevyet pyörät ja jarrutkin vielä jousitetut niinkuin kilpa-autoissa. Tasaisella ja puhtaalla asfaltilla taas rengasta leventämällä saadaan parempi pito kun jousituksella ei ole niin väliä, eikä esim. hiekkaa satu osumaan kohdalle.Olen itse ajellut muutaman vuoden autolla jossa sekä massat ja putki-iskarit edessä, ei se mielestäni ainakaan huonommaksi ole tullut, mutta olisko ne massat peräti turhat? Onko muilla vastaavia kokemuksia?
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.