- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Hei ja heti kymysys:
Onko väliä puolan johtojen kanssa plussan (+) ja miinuksen (-) suhteen, vai voiko niitä johtoja vaihtaa vapaasti ristiin, vai onko sillä jotain “sivuvaikutuksia”?
Huomasin, että Amissa oli jossain välissä menneet johdot nurinperin, punainen miinukseen ja sininen/musta plussalle.. Mikkelissä jäi virrat autoon hetkeksi päälle ja puola kuumeni niin, että se piti käyttää järvessä, jotta saatiin taas auto käyntiin…
Hankin vanhan puolan varalle sekä tänään asensin uuden iskemättömän, mutta original Ducellier puolan jossa yllättäen + ja – merkinnät oli päinvastoin verrattuna alkuperäiseen Ducellierin puolaan…. Ajattelin nyt vain varmistaa että johdot on nyt “oikein”, sikälimikäli sillä on jotain väliä.. hyvin tuntuisi kone käyvän oli ne sitten mitenpäin tahansa…
kiitos,
Juuso
Miinus merkkisestä menee johto kärjille,, plus merkkiseen tulee virta avaimelta..
😀Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Mitäkö,, no empä tiedä sitä,, en ole kokeillut.. Puolan sisäinen kytkentä vain on sellainen,, että kipinä toimii parhaiten kun napaisuus on oikea,, tuskimpa ne insinöörit suotta niitä merkkejä siihen on laittanyt??
😀Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Minä siis tuota vaihtoa kokeilin vahingossa ja en huomannut eroa.. (Tosin mietityttää oisko toi puolan kuumentuminen johtunut osittain siitä, että johdot oli väärinpäin..)
Täytyypä tutkia huomenna kun on valoisaa, että johdot ovat varmasti oikein.. Suurinpiirtein samassa nipussahan nuo molemmat johdot lähtevät ohjaamon suuntaan..
Muistan joskus kun itselläni oli johdot vikaperin, niin kärkiä säätäessä
sain pieniä sähköiskuja näpeilleni. Muuten se toimi kuten ennenkin.
Kait ne on hyvä pitää oikein päin. Tosin vahinkoa en aikaiseksi saanut
koska sama puola on vielä vuosia myöhemmin käytössä.-Olli
Se on rättärin “tyyppi vika” kun unohtaa virrat päälle niin puola kuumenee ja
ei anna kipinää.. Yleensä se toimii kun antaa jäähtyä hetken vaikka vaan
paikallaankin. Jos se saa purkaa koko akun puolan kautta niin puolasta
saattaa tulla entinen, en tosin ole kuullut näin käyneen.-Olli
Hyvin se tosiaan on toiminutkin vaikka kovin kuumaksi pääsikin.. jossain tuolla Ranska-sivuilla väittivät, että kun sen kerran kiehauttaa, niin hyvä se olisi vaihtaa vaikka toimisi kylmänä.. Saattoi tosin olla jonkin puola-kauppiaan ohje. 😀
Noh onpahan nyt sitten varapuola ainakin.
Juu, ei se puola helpolla kärähdä ainakaan koneen ollessa sammuksissa. Ydinkeskustassa asuessani yritti joku baarihörhö yöllä varastaa sätkäni. Sehän ei tietenkään ihan helppoa ollut, koska itsellänikin oli sen koneen kanssa täysi työ saada käyntiin. Johdot oli yhdistetty (nerokasta, ainakin nappistarttimallisessa virtalokossa, ei voi mennä väärin 😀 ) kun aamulla piti lähteä liikenteeseen. Puola oli kuuma, mutta toimi aivan normaalisti.
2CV:n puolalle on aivan se ja sama kumminpäin ne navat laittaa. Puolan sisällä on vain kaksi käämiä, ensiö- ja toisiokäämi. Ensiökäämin toiseen napaan tulee sähkö virtalukolta, toiseen napaan kärjet. Toisiokäämin kummassakin navassa on sytytystulppa.
Käämi ei välitä kumminkopäin on piuhat asennettu, tulpat kylläkin… Jos paljon ajettuja tulppia katsellut olette niin merkille ehkä olette panneet sen että toinen tulpista on “kulunut” enemmän. Tämä taas johtuu siitä että toinen tulppa on ikäänkuin väärinpäin kytketty, puolalta tuleva sähkö pitäisi olla positiivista eli plussaa, mutta tietenkin toisessa tulpassa tilanne päinvastainen on. Tästä taas aiheutuu sellainen kiva että aina kun kipinä hyppää niin kipinän sisältämät elektronit haluavat viedä hieman metallia mukanaan. Tulppa on suunniteltu siten että keskielektrodi on sellaista materiaalia että siitä kipinän on hyvä yrittää repiä palasia mukaansa siinä onnistumatta, mutta sivuelektrodi taasen ei tätä tahdo hyvin kestää…
Tästä äsken kuvailemastani “toisen tulpan kulumisesta” taas pääsee eroon siten että noin puolivälissä aikomaansa tulppien kestoikää kääntää puolalle menevät piuhat ristiin, enemmän “kulunut” tulppa ei vielä pahasti erinäköinen toiseen verrattuna ole… Näin varmistaa tasaisemman kipunan kumpaankin pyttyyn koko tulppien kestoiän ajan…
Tässä siis elektroniikkainsinöörin näkemys asiasta… Ja kokemus reilun neljänsadan tuhannen kilometrin matkalta… 8)
Hiton hyvä selitys.. Tavalliseen puolaan verrattaessa toisiokäämin toinen pää on yhdistetty yhteiseen miinukseen,, muistaakseni?? Mutta mistä tämä 2cv:n puola “nappaa” sen miinus puolen elikkä yhteys runkoon?? Mittaus tulos 2cv:n puolasta todellakin osoittaa minkä Jasu oli jo tutkinutkin että toisiokäämi on erillinen paketti.. Mielen kiintoinen juttu,, en ole tuota itse koskaan tutkinut,, olen kuvitellut että 2cv:n puolassa on kaksi erillistä toisiokäämiä.. No aina oppii jotain uutta tästä ihmeellisestä konstruktiosta nimeltään 2cv.. Olin kuvitellut jo tietäväni tuonkin..Heh,,Heh Kiitokset Jasulle oppitunnista : 😉 😀
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@Musta Hattuinen Mies wrote:
Mutta mistä tämä 2cv:n puola “nappaa” sen miinus puolen elikkä yhteys runkoon??
Tässä se mainitsemani toisen tulpan kulumisongelman syy tuleekin. Miinus on tietenkin rungossa, mutta se on ensiöpuolella vaikuttavassa piirissä. Sätkän tapauksessa, jos kummassakin tulpassa on täsmälleen sama kärkiväli niin toisiopiirin “nollakohta” on toisiokäämin keskellä, johon verrattuna toisella tulpalla on runkoon eli auton miinukseen nähden positiivinen ja toisella negatiivinen suurjännite. Laitanpa kuvan tästäkin aiheesta ihmeteltäväksi..:
Haynes’in kirjasta tällaisen kuvan löysin. Siitä selviää hyvin tuo puolan sähköinen rakenne…>jos kummassakin tulpassa on täsmälleen sama kärkiväli
Entä jos tulppien kärkivälit ovat kovasti erilaiset ja/tai tulpat ovat malliltaan erilaiset: mitä siitä seuraa, vai seuraako mitään?
Matti
Siitä seuraa vain se että tulpilla on erivahvuinen kipuna joka saattaa ääritapauksessa jopa näkyä heikompana käyntinä toisesssa tulpassa. Kipunahan haluaa mennä siitä mistä helpoin mennä on ja kärkiväli vaikuttaa siihen tarvittavaan jännitteeseen mikä vaaditaan että sähkö “hypätä” osaa…
Tulppiahan on sen ziljoonaa eri tyyppiä, näkyvimmät erot ovat kierteessä, kierteen pituudessa, tiivistystavassa, siinä kuinka paljon keskielektrodi tulpasta esiin tulee, sivuelektrodien määrässä yms. Lisäksi tämä lämpöarvo, joka kertoo kuinka kauan aikaa käynnistyksestä menee siihen että tulpan “itsepuhdistusaika” on saavutettu. Sitten tietenkin eri valmistajilla on vaikutuksensa, eri merkkiset tulpat käyttäytyvät eri tavalla vaikka vastaavuustaulukot muuta puhuisivatkin…
Oma suosikki sätkän koneeseen on NGK ja sen tyyppi B6HS. Hyvin on tämä tyyppi toiminut sätkässä.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.