Puskuriin puskutehoa

Mielenpäällä on ollut useamman vuoden idea, jossa sätkän helposti taipuvat puskurit vahvistetaan sisäpuolelta. Osittain tarpeeseen ja toisaalta myös kokeilunhalusta sain eilen ihmeellisen maanantaibuustin ja tartuin toimeen työpäivän päälle keskellä kaamosta.

Kesällä sain nelkun pintaruosteiset ja mutkaiset puskurit tästä lähistöltä ja en hannonut niitä heittää lavalle, vaikkei niistä kukaan enää uusia leivokkaan. Takapuskuria tovin nakuteltuani se rupesi näyttämään siltä, että sisävahvistuksella loppujenkin pitäisi oieta.

Ideana oli säilyttää alkuperäinen kiinnitys, jolloin myös puskurin kiinnityskulma ja etäisyys koriin pysyy alkuperäisenä. Ja eikun laikka laulamaan, materiaalina 25mm kanttiputki ja siihen päälle vielä hyllystä löytynyt fylli, oisko 10mm kanttiputkea ollut. Myös kanttiputken saa tottelemaan muotoja, kun tekee viiltoja sopivin etäisyyksin jättäen siis yhden reunan avaamatta. Leikkasin putket mittoihin 2x410m, 4x290mm ja oisko fylliputki ollut 800mm pitkä. Nämä sitten hitsaten ensin pareittain yhteen ja seuraavaksi pala kerrallaan sisäpuolelle puskurin muotoutumisia seuraten, julkisivupuolelta laitoin pari tulppahitsiä. Ja ihan puikolla tuli rä´ittyä, kun ei parempaakaan tähän hätään ollut.

Painoahan sille tuli nopeasti, mutta niin tuli jäykkyyttäkin. Pintakäsittelyksi ajattelin yrittää saada sen putoamaan kuumasinkkialtaaseen, jolloin lisäruostumisestakaan ei pitäisi joutua huolehtimaan.

Vielä jos takasumu- ja peruutusvalon paikat leipoisi siihen niin sittenhän se joutaisi jo koekäyttöön. Etupuskuria täytyy katsella myöhemmin.