- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Olen tässä mietiskellyt, että muuttaako rättärillä ajeleminen ajokäyttäytymistä pysyvästi? Tarkoitan varsinkin sellaisia henkilöitä, jotka ovat harrastaneet rättäreitä, luopuneet harrastuksesta, ja mahdollisesti palanneet harrastuksen pariin vuosien jälkeen. Eli tuona aikana, kun on tullut ajeltua muilla autoilla niin onko tapahtunut onnettomuuksia? Jääkö jatkuva ennakointi selkärankaan? Vaikuttaako uudempien autojen turvalaitteet millään tavalla liikennekäyttäytymiseesi? Nouseeko matkanopeus 90km/h -> 120km/h?
Toki talviautoinaan muita ajokkeja käyttävät voivat vastata tähän myös, mutta tuo liukkaus aiheuttaa muutenkin rauhallisempaa käytöstä…ainakin toivottavasti 😀
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Liekö vain ikääntymisen tuomaa muutosta, vai sitten rättärillä ajelusta johtuvaa, mutta kyllä ohitteluinto on entisestäänkin laantunut. Sitä ei vain viitti. Varsinkin, kun hiemankin tuumaa ohittelun hyötyjä.
Etäisyys edellä ajavaan on ollut kasvussa, kuin myös jarrupetaaliin koskemisen harveneminen. (Harveneminen kasvussa… hmm. 🙄 )
Kyllä se asenne on jäänyt selkäytimeen. Ei niinkään vauhdin, vaan muuten esimerkillinen liikennekäyttäytymisen muodossa.
🙂Rättärillä on ollut suotuisa vaikutus pinnan pitenemiseen. On ihan normaalia ettei aina pääse edellä hidastelevan ohi. Ja saatan talviautollakin ajella yhdeksääkymppiä (kesälläkin) rekkojen letkassa huomaamatta asiaa edes vaikka ohituspaikkojakin olisi. Tiedä sitten onko siihen enemmän vaikuttanut rättäri vai töissä raskaalla kalustolla ajelu. Vai ohimoilta puskevat harmaat hiukset.
Otampa esimerkiksi nykyauton MB vm.2009..sanoisin erittäin vaarallinen talvikeleissä..ai miksi ? Auto on takavetoinen ja kun vaihdat kaistaa jossa
on 10cm lunta kaistojen välissä veto häviää automatiikan sun muitten vipslaakedeiden takia..vauhti hidastuu todella paljon..ja lehdestä voi lukea loput.
Minun kokemukseni ja myös Teidän ? Rättärillä voidaan vetoa sopivasti “säätää” jotta se menee lumessakin kuten AUTON pitää mennä..pitäkää ne turvavälit.!
turvallista matkaa t:KariSanoisin että ajan autolla auton mukaan. Sätkällä ajoin mitä sillä yleensä pääsi, miinus noin kymmenen prossaa. Kovakattosella normi vehkeellä kyllä painan menemään, yleensä toisinpäin tuo kymmenen prossaa. Ikä on tehdyt että enää ei tule laskettua sorateitä kylkimyyryä, vaan hivenen isoakovaa. En ole tuohon koskaan uskonut että sätkämies olisi muita parempi tiellä, meillä vaan ei kuljin tullut kovempaa. Ehkä jopa välillä muita röyhkeämpi kun piti väkisin väliin päästä tai rekasta ohi. Kun muistelette niin nuorena usein kehuttiin että pääsin vaikka isossa alamäessä koko letkasta ohi ja sen jälkeen oltiinkin ylämäessä jarruna. Toisaalta kivaahan se oli, katella ilmeitä. Ehkä olen sitten toisenlainen entinen nuori, nykyinen keski-ikäinen.
@veera 1-2 wrote:
En ole tuohon koskaan uskonut että sätkämies olisi muita parempi tiellä
Senpä vuoksi haluaisinkin kuulla niitä rehellisiä tosielämän tarinoita onko tullut kokeiltua katollaan etenemistä metsähallituksen puolella tms. Minusta kun tuntuu, että jotain selkärankaperäistä siellä täytyy tapahtua, sillä rättärit loistavat vähäisyydellään onnettomuustilastoissa ja taas rättäristeistä muiden autojen ratissa onnettomuuksissa ei oikein ole tietoa. Siispä ehkä parempi kysymystapa olisi, että oletteko olleet onnettomuudessa rättärillä tai muulla kulkimella?
En tee tässä mitään virallista tutkimustyötä tms. vaan olen ihan yleisesti kiinnostunut aiheesta. Olen itse käynnyt kerran ojassa sätkällä, siten että köyttä ja vetoautoa tarvittiin, mutta kyseinen tapahtuma vakuutti kyllä pysyvästi ojan vetovoimasta, kun “liukas yllättää”… 🙄 😯
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Rättäreitä on vähän ja niillä ajetaan vähän.
Oma esim. vuodessa työkalulla eli bussilla ajan n. 80 – 100 000, omalla kovakattoisella työmatkaa y.n.m noin 20 000 ja
rättärillä kerkiän ajaa vielä n. 3000 -5000 km. kiireetöntä vapaa ajan ajelua.Kerta mulkasulla voi nähdä millä niitä vahinkoja ensisijasesti voi tulla.
Yleisellä tasolla tiedetään että muilla henkilöautilla ajetaan erittäin paljon enemmän kilometrejä kuin rättärillä ja huomattavasti vaativammissa olosuhteissa, rättäristillä harvoin on kiire, ei ainakaan pitäisi olla.
Hausjärvi / Hy-Ri
Tähän kolari juttuun täytyy sanoa että kolme kertaa olen ollut mällissä mukana. Yhden kerran olin itse syyssä, kun kolmion takaa läksin, niin kaasuvipu irtosi ja eräs opeli vei takapenkin ja perän mukanaan. Toisessa tapauksessa seisoin liikennevaloissa, niin eräs tyttö veti perään niin kovaa että lensin vielä edessä olevan perään. Polveen sattu niin pirusti kun löin sen virta-avaimeen, kyllä syletti. Sitten se kolmas olin kylän raitilla kadun vieressä kun taksi teki uukkarin minun eessä, seurauksella että iso motskari ajoi sen kylkeen. Pyörä tuli kolisten sätkän alle, ja ajaja tuli morjestaa aivan naamatusten. Minulla oli silloin Veera kuljin ja siinä oli isot jenkkipeilit johon jäi hanskat riippumaan. Kypärä oli lentänyt hevon kuuseen ja äijä osui voimalla kattoon kyllä riitti puhetta sen jälkeen. Kaksi ekaa tapausta teki että niissä meni sätkät purkuun, kolmannessa meni etuakseli aivan käyräksi sekä pakari ja kaikkea muuta mutta onneksi oli kotona hirveesti osaa joten sain sen jo seuraavana päivänä timmiin kuntoon. Ehkä hurjin oli kun motskari mies tuli ilmassa kajuuttaan eikä siinä kerennyt edes kissaa sanoa. Mutta jo muutaman viikon kuluttua otettiin yhdessä kuppia, ja naurettiin päälle.
Just tuossa kahtelin vuotuisia suoritteita, aika tarkkaan vuoden takaiseen tilanteeseen nähden on tullut niin Xm:ään kuin Dyaneen 12000km mittariin. Ensinmainittu oli kesällä muutaman kuukauden ajosta pois, jälkimmäinen talvella…
Osumia on tullu aika niukasti, Dyanella kerran liikenneympyrässä kun yks nuori kahjupiä halus välttämättä eteen tulla, ja sen verran lähellä teki päätöksensä ettei vauhtia ihan pois saanu. Xm:illä on tullu sit vain pupuja noukittua, kummallakin yksilöllä yksi, eka reippaalla vauhdilla ja toka kovin pienellä-silti vain läpi tuli puskurista kumpikin tapaus…
Olisko tuo sitten toppuuttanu kun on alottanu alle parikymppisenä Nelkku-Tiinalla tuon “liikenteentärvelemisen”..? Välillä on kyllä ajeltu lujaakin, mutta yleensä on ainakin vähän sitä paikkaa sitten katteltu missä kaasua raotellaan… Ja juu, kyllä nuo takapenkin nopeudenrajoittimet toimii tehokkaasti, vähentää kummasti ohittelutaipumusta tuo jälkikasvu…
Ajelin 70-luvun puolivälistä 8 seuraavaa vuotta pelkästään sätkillä – silloisessa Hillevissäni oli takaluukussa teksti “Älähän hättäile”. Ja lisäksi ruuvasin reppupepun vasempaan laitaan polkupyörän turvaviirin (jonka ratsiassa mukana ollut katsastusmies Lahdessa määräsi poistamaan, saatesanoilla “mikä perkele se tämä on..”). Elämäni ainoat ylinopeussakot olen saanut rättärillä Kuopiossa kesällä 1976, kaupunkialueella, muistan vielä lukemankin – 67km/h. Ei kai liikennekäyttäytyminen ole hirveästi kiinni siitä millä ajaa; ennakkoluuloja ja leimakirveitä riittää suuntaan jos toiseenkin. Kyllä samanlaisia räntäpäitä kamikaze-kuskeja tuntuu tien päällä piisaavan aika kattavasti automerkkien koko kirjolle. Itseäni en nosta mitenkään jalustalle; pois se meistä. Minulla vain taitaa olla sellainen geenivirhe, ettei tarvitse tien päällä näyttää tai “opettaa” ketään. Pikkukolhuja ja omiakin töppäyksiä on silti kertynyt.
Omalla kohdallani sätkäkaudella oli pari karmaisevaa ja opettavaista läheltä-piti-tilannetta, jotka opettivat järkeä, malttia ja ennakoimista. Viitostiellä matkalla Lahdesta Kuopioon ajelin silloin muodissa (!) olleen tavan mukaan rekan “imussa”, vesisateessa, katse tiukasti sumussa edessä häämöttävien punaisten lamppujen välissä. Taakseni ilmaantui toinen rekka, sekin aika lähituntumaan. Edelläni ajava rekka vilkutti vasemmalle, minä perässä ja takanani tuleva Scania vielä letkan jatkona. Ohitettavana oli kolmas rekka. Siinä mielettömässä vesisumun kaaoksessa, kolmen rekan puristuksessa, näkyvyyden ollessa liki nollissa ja renkaisen rallatuksen peittäessä alleen rättärin säkätyksen – olo tuntui koko lailla mitättömän pieneltä.. Jäi imussa ajelut. Ja pian sen jälkeen alkanut varusmiespalvelus Kouvolan autokomppaniassa toi sittemmin perspektiiviä isomman kaluston näkövinkkelistä.
Viimeiset parikymmentä vuotta olen ajellut pääasiassa Lapissa ja pitkin poikin maatakin oman firmani kaupparatsuna Ruåtsin raudalla (kehtaako sitä täällä sanoakaan..), niin tiukemmalla turposaapilla kuin nykyisellä pappavolvoriisselillä, keskimäärin 40-50 tkm vuodessa. Vakionopeussäädin on loistava keksintö ja perille pääsee siltikin, vaikkei jokaikistä ohitustilannetta hyödynnäkään. Lisääntyvien nelivetojen snobitteluista liikennevalolähdöissä on turha provosoitua. Autokomppanian maastoajoleireillä iskostui muistiin vanha totuus nelivedoista; mitä maastokykyisempi kulkuneuvo, sitä pahempaan paikkaan sillä jää kiinni 😉
Loppukesällä liikenteeseen saamallani uusiosätkällä ei ehtinyt vielä mainittavaa kokemusta kertyä, mutta onhan se rehellisesti myönnettävä, että hatunnoston harvenneilta hapsiltani ansaitsevat kaikki ne sinnikot, jotka ympärivuotiset arkiajonsakin sätkällä hoitelevat! Turvallisuuden tunne sätkällä tulee vain sitä kautta, että muistaa, kuinka hentoisella pelillä sitä tuolla nykyisten, järjestään ainakin puolitoistatonnisten panssariautojen seassa kulkeekaan – ei siis kannata edelleenkään ehtiä sätkällä onnettomuuspaikalle! Itse tosin harkitseisin kahteenkin kertaan, kummalla kulkimella lähtisin viemään lastenlapsia kotiinsa mummolavierailulta täältä Rovaniemeltä Ouluun, halki Suomen hirvipitoisimpien kairojen; kiinalaisomisteisella V70:llä vaiko sätkällä..
Turvallisia talvitaipaleita kaikille niille, jotka vielä osaavat ja jaksavat!Jussi, Rovaniemi
@Hanski H2cv wrote:
Rättäreitä on vähän ja niillä ajetaan vähän.
Kyllä rättäreillä on ruuvattu kautta aikojen ihan älyttömiä kilometrejä vuositasolla. Toki nykyisin ei enää niin paljon, mutta silloin kun ne vielä olivat perheen ykkösajokkeja niin ei kilometrimäärissä säästelty.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Moro !!
Mielenkiintoinen keskustelu.
Itse on tullut opittua sekä rättärin että raskaankaluston ratintakana että on kaksi taysin eri asiaa ajaa kovaa ja ajaa nopeasti 8) .Lasse
Kyllä sitä tuli ennen muinoin ajeltua ympäri vuoden ja joka päivä keleistä riippumatta yli kaksikymmentä vuotta..
Pelkät työmatkat oli vuositasolla yli 15000 km, kaikki muut ajot siihen päälle..
Yhdeksänkymmentä luvun alkupuolella tuli sitten lopetettua ympäri vuoden ajaminen lähinnä siitä syystä että joka kesäinen ruosteiden metsästys kulkimesta ei enää jaksanut kiinnostaa..
Asuinpaikka kun valtatien varressa ja siihen aikaan sitä suolaa jaksettiin kylvää surutta tielle..
Ehkä ajamista talvisinkin olisi jatkettu jos asuinpaikka olisi sijainnut jossakin vähempi kulkuisten teiden ympäröimässä paikassa jossa suolaus oli vähäisempää…
Talvet on ajeltu nykyisin noilla vanhoilla kovakattoisilla jotka valtiovalta luokittelee romu autoiksi,, ajetun kilometrin hinta on sitten halpa kun investoi viiden vuoden välein noin tonnin kulkupelin hankintaan.. 😯
Mitään töppäyksiä eikä kolhuja ole onneksi tullut vuosien saatossa,, kerran on talvi liukkaalla eräs nuorimies ohittaessaan työntänyt rättärini tien luistaan,, siinä ei sen pahemmin onneksi käynyt kuin pari lokasuojaa ruttuun ja etu tukivarret vaihtoon niiden sujuessa hiukan mutkalle..
Vajaa viikko piti sitten oikealle vänkäävällä rättärillä työmatkat ajella että sai hankituksi toiset tukivarret tilalle ja pääsi kulkimen korjaamaan seuraavana viikonloppuna kun oli sitten paripäivää töistä vapaata..
Ehkä rättärillä ajo aktiivisesti aikoinaan on sen verran ajo käyttäytymistä opettanut että jaksaa paremmin seurata liikenne tilanteet maltillisesti nykyisin,, eikä se turha kiire enää vaivaa… 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.