Sähkönsininen

Kone ja elimenluovuttajakone pesty painepesurilla pahimmista sooseista. Huomattavasti mukavampi käsitellä purkuvaiheessa, kun on edes osittain puhdasta tavaraa. Aloitin myös huohottimen korjauksen ja avattuani huohottimen totesin, ettei ollut hukkareissu…Yläkalvo lasittuneina palasina ja viilletty alarinkula oli lähempänä muovia kuin kumia. Olihan viheliäinen irrottaa tuo yläkalvon töttörö! Ei kyllä todellakaan lähtenyt noin helpolla kuin videon esimerkissä, mutta syytä en oikein tiedä. Kumitiivistettä oli kyllä yläosan ja ulkokuoren välissä, joten liekkö tehtaalla kasattu väärin ja nyt se kostautui rusikoitumisena. Nooh, eiköhän tästäkin kampe vielä tule. Tämä korjaussarja on kyllä erinomainen tuote! Toivon vielä, että kumi olisi laadultaan sellaista, että se kestäisi öljyä ongelmitta. Toisaalta, seuraava avaus ja kalvojen vaihto on jo huomattavasti helpompi kierrettävien osien avulla.

Tuubin esimerkkivideo aiheesta; lähempänä todellisuutta kuin mainosvideo.. : https://www.youtube.com/watch?v=eAgIgBqvziw” onclick=”window.open(this.href);return false;

Sylinterien ympärysmuovit ovat kyllä ihan roskiskamaa jo.. Olen sanonut tämän aiemmin ja sanon nytkin; älkää hävittäkö raatokoneiden ympäryspeltejä edes pahasti ruostuneina, sillä niistä tulee olemaan pulaa jossain vaiheessa. Elllei sitten uustuotanto nappaa tätäkin artikkelia mukaan valikoimaansa.

Miksi tehdä vaurioanalyysiä? Koska tunnetusti virheistä oppii!

Nyppäsin kannet irti ja olihan näky! Puhelinkeskusteluiden yhteydessä Kari80++ ompi veikkaillut reikää männässä. Itse pidin potentiaalisena ehdokkaana venttiilikoneiston teflonin katoamista paikaltaan, sillä tuolloinkin öljyä tulee pakoputkeen ja reippaasti.

..and the winner is:

Kari vei pokaalin tällä kertaa.

Melko lohduton näky tuollaisella kraaterilla.

Klo 3 kohdalla oleva täplä ei ole roska kuvassa, vaan siitä todellakin paistaa päivä läpi

Männänrengaskin “vain” kolmessa osassa ja keskimmäinen rengas jumissa urassaan.

KP pytty, kiinnileikkuujäljet

PP pytty myöskin kiinnileikkuujäljet, vaikka mäntä ja männänrenkaat olivat ihan ok-kunnossa.

Näen tapahtumille kaksi eri skenaariota:
1. kaasarin pääakselilla on runsaasti väljää. Kaasari on kenties säädetty melko laihalle. Tämä yhdistettynä nykyiseen “laihempaan” bensaan on seos mennyt kertakaikkiaan liian laihaksi ja tämä on sulattanut männän imupuolelta.

2. vaihtamattomien öljyjen(=lue tervojen) seurauksena voiteluominaisuudet ovat totaalisesti loppuneet kesken. Männänrenkaiden falskaaminen on aikaansaanut karstoittumista männän päälle ja tämän hehkuminen ajossa on aikaansaanut männän laen sulamisen. Pidän tätä todennäköisenä vaihtoehtona siksi, että 1/4 tuosta männänpäästä on sulanut pois, eli pistemmäistä nopeaa porautumista ei ole tapahtunut. Olisi ollut mielenkiintoista tietää onko ennen tätä onnettomuutta ollut ns. jälkikäyntiä eli käynnissäpysymistä vielä virtojen sammuttamisenkin jälkeen…

Mitä hyvää näen tapahtumasarjassa? Kyseinen moottori ei ole kerinnyt leikkaamaan kiinni, eli kampi ei todennäköisesti ole moksiskaan. Moottorin alakerta on kilometriensä puolesta elänyt vasta 1/3 elinkaarensa päästä, joten huolehtimalla lienee vielä monia hyviä kilometrejä edessä. Kiertokankien yläpuslat olivat ehjät ja välyksettömät, eikä alapäissäkään tuntunut klappia. Öljypumppu ja kampi ja nokka ovat vielä irrottamatta, eli sieltä voi ikäviäkin yllätyksiä löytyä. Tämäkään ei periaatteessa haittaa, sillä hyllyssä on ehjä kampi ja nokka-akseleissahan on paljon pelivaraa.

Dodii, nyt on luovuttajakonekkin atomeina. Hyvää: öljypumppu, nokka-akseli, työntötankojen nostinkupit, eli ei ihan “hukkareissu”. Löysinkö kammen takalaakerin? No en, tämäkin oli sökö. Sen lisäksi mulla on yksi irrallinen kampi (kolmas siis), jossa siinäkin huono takalaakeri… Yritän huomenna lähestyä muhun yksityisviestillä yhteyttä ottaneeseen herrasmieheen…siis puhelimella, ei muita tarkoitusperiä.

Mitäpä muuta? No tässä kampurassa oli se klassinen etulaakerin kilkatusvika:

Eli laakeriholkki lähtee liikkeelle lohkon lukitusnastasta ina kerrallaan ja alkaa kalkattamaan erikoisesti “tak tak tak” kierroksista riippuen. Olen nähnyt tätäkin pahempia uria, jotka ovat jo öljykierrollisesti pieniä ihmeitä.
Mutta mikä tämän aiheuttaa joihinkin kampiin? Siihempä olen kuullut hyvän selvennyksen! Syy on kammen kierous. Kiero kampi muljuaa siitä niitin reiästä ylimääräisten vääntövoimien johdosta sen reiän isommaksi ja liikkeen alettua laakeri alkaa tehdä ees-taas liikettä, joka kairaa tuota uraa. Siispä nykyvalmistustekniikan perspektiivistä sätkän kampi on melkoisen vaatimattomalla tarkkuudella tehty. (Koska siis varianssia löytyy, toki koneen käyttötapa, huoltoväli ja öljyt toimivat myös osatekijöinä)

Joo tämä kierous ei ole ihan hatusta vetäistyä faktaa, vaan perustuu kampia tutkineen ja kunnostaneen sanoihin. Ongelmaa on helppo todentaa karrikoiden laittamalla toisen käden etusormi ja peukalo yhteen, jonka jälkeen tökkäsee toisen käden etusormen vinottain tämän rinkulan sisään. Vinottain olevaa “akselia” kun pyörität rinkulan sisällä, huomaat kun rinkiin kohdistuu vääntöä. Tämä kyseinen vääntö saa laakerin liikkumaan ensin hieman akselin suuntaisella akselilla ja siitä se sitten materiaalia syöden jatkaa uraansa pyörimissuunnan mukaisella kehällä. Sitä pohdin miksi se paukuttaa ees taas, vaikka koneen pyörimissuunta on vakio, eli mikä on se palauttava vastavoima rotaation suunnalle? Tästä tulin johtopäätökseen, että todennäköisesti kammen ja laakerikehän väliin suihkuava öljy saa laakerikehän kääntymään pyörimissuunan vastaiseen suuntaan ja erityisesti moottorin kierroksia pudottaessa tämä laakerin kääntö “alkuasentoon” pääsee tapahtumaan. Saa tarkentaa tai esittää vastateorioita 😆

Mutta tuosta lukitsemisesta, joo, olen samaa harkinnut, että kasatessa pudotan sopivaan kohtaan hydraulilukitetta ja annan kuivua ennen runkolaakerin öljyämistä, ja puhun nyt siis ehjästä kammesta ilman tuota uraa. Urallinen kampi jää odottamaan parempaa tulevaisuuttaan. Nokka-akselin vien huomenna hiottavaksi, varmuuden vuoksi 😯

Moottorin lohkojen väliin ei saa puristaa liikaa liimaa! Siitä ei ole A) mitään hyötyä tarkkaan plaanattujen kappaleiden välissä B) välistä puristuvat liimapalkot ovat vaarassa ajautua öljykiertoon tukkimaan oleellisia öljykanavia. C) liika liima aiheuttaa oikean kiristysmomentin katoamista liiman puristuessa välistä ja lisää jälkikiristyksen tarvetta. Tämän kohdan C tiedän suurien teollisuuskoneiden erillisten liukulaakereiden kasaamisesta ja asiakasreklamaatiosta maailmalta…

Huomasin muiden askareiden lomassa kabiinissa lapun, johon oli kirjailtu tankkauskilometrejä. Vajaat 5000km sitten oli lisämerkintä “öljyt+suodin”, josta tietysti sain hyvät naurut. Tuon näköistä kuraa ei saa koneeseen kuin kaatamalla jäteöljyä myllyyn, eli uskon tässä käyneen niin, että koneeseen on kyllä pyöräytetty uusi suodatin, mutta öljyt on jätetty vaihtamatta. Tällä nyt ei ole sinänsä enää mitään merkitystä, mutta ounastelen työn suorittajaksi Lammilaista huoltoasemaa, joten jos entinen omistaja lukee tämän viestin niin suosittelen pysymään kaukana heidän palveluistaan liittyen rättisitikoiden huoltoihin 💡

…”joka päivä jotain..”

Lohko on moottorin peruskallio.

Kelit vihdoin kirkastuivat ja pääsin viimeistelemään pesuhommat. Lohkot kuivui mukavasti auringossa. Vielä tiivisteet kaavarilla pojes ja sitten pikkuhiljaa kasauksen aloittelu..Valitettavasti tulevalla viikolla työt haittaa harrastamista ja pahasti. 😐

Kylläpä aika rientää kun on kivaa! Ja eilenhän sitä oli poikkeuksellisesti, kun onnistui illan keskittymään lohkon läjäilyyn. Nokka tuli hionnasta juuri ennen Helaritorstaita, mutta muut hommat sotkivat nämä kivat puuhat.

Puolisentoistasataa rahaa hionta ja fosfatointi, joten älkää heittäkö vanhoja nokkia roskiin, niille tekee vielä ihmeitä! Varsinkin ne kolmeniittiset vanhemmat nokat ovat kovaa tekoa.

Lauhduttajaan lotrasin rasvanpoistajaa putkeen ja tiiviisti paineilmaa 8 baria puhkuen, eikä tuntunut puskevan läpi mistään. Tämä on hyvä testata ennen asennusta, sillä aivan seulat lauhduttajat saa paljastettua tällä. Asentaessa huomasin jälleen, että pultti kannattaa laittaa vasemmalta oikealle, eikä oikealta vasemmalle, koska kenttäolosuhteissa lauhduttajaa vaihtaessa säästyy bensapumpun irrottamiselta asentamalla purkusuunnan vasemmalle puolen.

Kyllä puhdas lohko on komia!

Lohkopintojen välistä pursui tasainen pieni palko tiivisteliimaa ja laitoin sitä todella ohuen kerroksen sormenpäällä töpöttämällä molempiin lohkoihin. Tämän olen havainnut hyväksi aiemmissa koneissakin.
Kampeen vaihdoin sen uuden takalaakerin, mutta ikäväkseni huomasin asentaessa etulaakerissa pienenpienen välyksen suhteessa lohkon niittiin. Tähän laitoin kokeeksi öljykanavia varoen pienen tipan hydraulilukitetta ja annoin kuivua. Tämä vaikutti ainakin kasausvaiheessa lukitsevan etulaakerin paikalleen, se on toinen juttu kauan se käytännössä kestää. Ajoa se ei estä vielä satoihin tuhansiin kilometreihin, mutta ääni tulee lisääntymään.

Edit. Yks ylmääräne kuva pojes