- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Vielä lisää lohkot pitää sorvata myös todella tarkaan, että pytyt mahtuvat, jotenkin silleen että kannen kiinnikkeet ovat juuri ja juuri lohkoissa kiinni mutta nykyaineilla pysyvät .Eipä tässä muuta . Vesa
Minulla on kuplan mäntiä 77mm ja 77,5mm:ä.
Sitten on myös Mazdan 78mm männät.
Teen niistä jossainvaiheessa kyllä koneen.
Ne on kyllä 1,2 tai 1,3:sta, enkä rupea kyllä mitään kuplan putkia sovittamaan.
Gs:n koneita voi saada jopa ilmaiseksi, mutta ajankohta on vähän myöhäinen, kun Suurin osa GS:stä on jo lahonnut ja paalattu.
Turboputkella on kyllä merkitystä kun se on siihen laitettu.
Varsinkin imuilman lämpötilalla on merkitystä, sätkän konehuoneessa voi olla kovin kuuma varsinkin kesällä, ilmanputsarin kohdalla voi olla melkein 100C.
Esim. turbokoneessa välijäähdyttimellä on huikea merkitys.
http://www.tunex.fi/calibra/valijaahdytin.htm
Esim. Opel Calibrassa jopa 1hv/1 aste!
Talvella turboputkesta tulee kuulemma liian kylmää (venttiilit kuluu), mutta jos pääsee lähtemään lämmitetyllä koneella ja huolehtii koneen lämmöistä, niin kaipa sitä sitten voi käyttää.Sen yli 100hv superin omistaja löytyy tuolta sitruunapatongin puolelta…Siihen koneeseen on tehty paljon, mutta en usko, että tehoja on koskaan mitattu.Paperille raapustettuna ne kyllä löytyy. Tuo sätkähän on sinkitty kauttaaltaan+turvakaaret, mutta silti painoa on varmastikkin alle 900kg, joten on aika turhaa spekuloida siitä onko autossa renkaista mittattuna yli vai alle 100hv, koska se hakkaa kiihtyvyydessä (ja väännössä) useita yli 100hv autoja. Olin kyydissä 2 vuotta sitten ja voin kertoa, että tehoa on…
Tuosta hv/aste haluaisin sanoa sen verran, että koska kyseessä on auton osan myynti-ilmoitus kannattaa olla hieman skeptinen tuota informaatiota kohtaan…Eihän sätkä lähtisi edes käyntiin 😆 😉 (29hv-100astetta)
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Nelkkuhan olisi hyvä lähtökohta turbo-sätkäksi: Lyhyt iskunpituus ja käsittämätön kiertävyys 😆 😆 ja ei harmittais niin paljon kuin kutosen kone, kun menis apulannaks ahtopaineista 😈
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kyllä max. 1hv/aste pitää paikkaansa, tarkistin sen niin monesta lähteestä.
Tosin pitää paikkaansa vasta kun hevosvoimia on useampi sata.
Eli jos sätkässä on 10* vähemmän hevosia ja jaetaan se vielä 2:lla, koska 1hv/aste on yläraja-arvo.
Vielä voisi jakaa 1/3:lla koska tuo 1hv/aste on mitattu hyvin korkeilla lämpötiloilla, jolloin moottorin säädötkään eivät ole enään osuneet kohdalleen, mutta en jaa, koska välijäähdytin rajoittaa ilman kulkua ja oletan että ne kompemsoivat toisensa.
Näin saadaan suuntaa-antava 1hv/20 astetta @29hv.
Eli käytännössä heppa tai pari pelkästään lämpötilaerolla.Lisäksi se suojaa venttiileitä, vähentää nakutusriskiä, vähentää melua, kulutusta ja jäähdyttää konetta.
Haittapuolena sitten se ilmasuodattimen patruunan likaantuminen.
(BX:n ilmasuodattimesta saa puolittamalla 2kpl sätkän vaahtomuoveja muoviseen putsariin, eikä maksa paljon mitään.
Sätkään pitää muuten tehdä turboputki itse, koska olin katsovinani että alkuperäinen ei sovi valopukin takia.
Sen tekeminen on kyllä helppoa, itse tein rullan uhuesta alumiinipellista, revin kaasarin jousen kiinnikkeen irti (joka ei alunperin ole keskellä ja rikkoo kaasarin) parilla ruuvilla tuin ja jotain halpaa massaa tiivistykseksi.Lisäksi sopii hyvin yhteen, että kun 9:1 männät tarvisivat periaatteessa myöhäisemmän sytytyksen kuin 8,5:n, niin pitämällä imuilma viileänä voidaan sytytystä vastaavasti aikaistaa, jolloin ne kompensoivat toisensa.
Joskus vielä kokeilen veden lisäämistä imuilmaan suihkuna.
Olen kuullut että sätkälläkin tätä on harrastettu, onko kellekään tuttua?Kyllä minusta nyt menee hieman ylijutut kun eihän rehellistä turbopataa voi sätkän letkusysteemiin mitenkään verrata, sillä turbossa on oltava välijäähdytin tai voi kuulua tosi kova pamaus sekä lentää liekit taivaalle. Oikea turbo käy tulenpunaisena että melkein läpinäkyy, sätkää ei saa missään vaiheessa Suomen oloissa edes lähellekään niin kuumaksi. Minusta jos saisitte laitettua imupuolenputkiin jotkuu letkut pakosarjoista niin se saattaisi olla lähenpänä turboa kuin puolimetriä letkua. Vedellä olen parikertaa ottanut oikein karstasesta vehkeestä rojut irti mutta siinä on aina kilahtamisen vaara, mutta en usko että tehoihin se vaikuttaa päinvastoin taitaa mennä hinauspuolelle. Kokeilet otat kukkasumuttimen ja suihkutat (turbosi sisään ) alkaako putkesta lentämään nokea vai koliseeko kone. En täysin usko siihen 100hp juttuun mutta voihan se pitää kutinsa(helppo kellolla kokeilla), minun kannattaa rakentaa semmonen jokkikseen jos se kerran hakkaa kiihdytyksessä samantehoiset.Vesa
Ainoa ero että turbossa imuilma saattaa nousta 150 asteeseen, mutta hyöty välijäähdyttimestä onkin sitten niin selvä, että sellainen turbon kanssa kannattaa olla, vaikka välijäähdytin ahdistaakin ilman kulkua, toisin kuin imutorven järkevämpi sijoitus.
Lämpötilan vaikutus ilman tilavuuteen tietenkin lineaarinen.
En löytänyt tähän hätään ilman tilavuuden muutosta lämpötilan mukaan (etsin sen kyllä vielä), niin siitä voi laskea kuinka paljon max. täytös paranee esin sätkän koneessa ja sitämyötä teho.Veden lisäyksestä: (ks. esim. humid air motor).
Tai http://www.aquamist.co.uk/
saab 99:ssä on tehtaalla jopa johonkin malliin laitettu vesiruiskua
Taas kerran turbossa hyöty on suurempi, kun lämpötilaerotkin on suurempia.Tässä kaasujen tilanyhtälöstä:
pV = nRT
p= paine Pascaleina
V= tilavuus kuutiometreina
n= kaasun ainemaara mooleina
R= yleinen kaasuvakio
T= lampotila Kelvineina
Seuraa että +80C asteesta kun lämpötila laskee +20C:n, niin palotilan max täytös lisääntyy ~17%.
Eli jos seos on vastaavasti rikkaammalla, niin teho kasvaa suurinpiirtein sen 17%.
Käytännössä ero pienenee hieman koska lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan ja tehohyöty pienenee koska 2cv:n kaasari ei osaa säätää seosta oikeaksi.
Ei ole mikään ihme että autot yskii kylmänä kun seos on liian laiha.
Mutta ei mitenkään mitätön ero…
Lisäksi mm. bensa höyrystyy huonommin kylmänä, joka on tietenkin tuntuu varsinkin kylmäkäynnistyksessä, niinkuin myös jos imuilma on kylmempää.Vakio Gs 1300cc koneessa on n 65 hp ja siitä superista on kuutiotilavuutta kasvatettu. ym ym
Elä nyt hyvä mies pistä gs osia kulutukseen jokkikseen, tulee piaan paha mieli. 😳
Luulen että 1300 cc bokserissa on parempi vääntökäyrä kuin 1300cc rivissä, vääntö nopeuttaa lähtöä ❓ eli kyllähän geesulla parempia lähtöjä varmaankin sais…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Nameonelle sinun vastauksesi alkavat mennä multa ylihilseen, en tiedä teetkö sen tarkoituksella vaiainako vastaat noin. Sanotaan jos laitetaan kaksi samanlaista sätkää rinnakkain toisessa turboletku, toisessa ei niin paljonko se toinen jää vaikka yhden kilometrin matkalla. Kuskit ovat samanpainoisia suunnilleen sekä luontoisia niin mikä on ero, vastaisitko että tälläinen maallikkokin ymmärtää. Kiitos. Akaile älä sotke vääntöä, koska kiihdytykseen vaikuttaa enemmän herkkyys, välityksety.m.. keventävät osat. Jos haluat tavallisesta sätkästä nopean kiihtyjän niin ota kampuranlimpuista sorvissa turha paino pois, laita kireä nokka ja vauhtipyörä niin kevyeksi kuin uskallat, molenpiin pyttyhin omat yksikurkkuiset esim.. tai yksi isokaksikurkkuinen niin eiköhän räi viivalla mehevästi. Vielä nelkun loota niin pienellä matkalla jätät kaupungin liikkennevaloissa monet yrittäjät taaksesi. Vesa
Juups. Täytyy kyllä tässä nyt todeta sellainen asia, että kun väsään hyvän koneen, en panosta kiihtyvyyteen…siitä ei ole oikeastaan mitään etua pitkällä matkalla. Heppoja voin kyllä lisätä, mutta vääntö on tärkeämpää.Bensan kulutuksen alhaisuus on kaiken a ja o. Jos haluan leikkiä autolla niin hommaan vähintään superin tekniikkaan pohjautuvan ajokin…Leikkimisessä ei kylläkään ole mitään järkeä, mutta pojat on poikia… 🙄
Otan yleensä kantaa tällaisiin asioihin jos olen lukenut/nähnyt/kokenut/kuullut asiasta jotain…Älkää pahastuko silloin kun asiani pohjautuu empiiriseen tietoon, pyrin aina kuitenkin pitämään faktat asioissa mukana.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Juu ei kestä kiittää, kunhan laskin ihan omaksi ilokseni, kun asiasta kerran tuli puhe;).
Tarkoitus ei ole olla provosoiva, vaan ainoastaa analysoida asiaa ja kyllä, tapani vastata ei johdu teistä tai aiheesta.
Jos tietäisin paljonko lisää voimaa turboputki tuottaa, niin olisin sen sanonut. Ongelma onkin että asiasta ei ole mitään julkaistu, eikä kukaan ole sitä mitannut ja sen laskeminen tarkkaan on mahdotonta.
Esim. 50 kuutiosentin lisäys konekokokoon, tai kireämmän nokan antama tehonlisäys on paljon yksinkertaisempi asia kaskea ja niistä saattaa jollain olla mittaustuloksiakin jollain.
Turboputkessa eräs mielenkiintoinen asia vielä mikä on selvittämättä, on se kuinka suuren ahtopaineen propelli ja ajoviima aiheuttaa.
Sitä onkin helppo verrata tavallisen turbon lukuihin.
Tyypillisen turbon 1bar ahtopaine ei kuulosta kovin isolta, joten kyllä sillä turboputkella tässäkin suhteessa on jotain vaikutusta.
No jokatapauksessa esim. 1:nkin hv:n. lisäys on minusta todella hieno suoritus, varsinkin kun etuja on enemmän kuin haittoja. Esim. nokka-akselia vaihtamalla yli 2hv. lisäys tekee koneesta aivan erityyppisen. Jos asteita lisätään vaikka pelkästään, niin koneesta tulee enemmän kierroskone, jos nostoa, niin nokka rupeaa kolisemaan, kulutus lisääntyy kummassakin tapauksessa.Itse kun asun kaupungissa niin panostan mieluiten kiihtyvyyteen, kun ajo on jatkuvaa sahaamista. Bensaakin kuluu vähemmän kun kiihdytettävä massa on pienempi.
Sinänsä kiihtyvyys ei tee autosta bensasyöppöä.
Tehonlisäys kyllä usein lisää kulutusta, eli teho, vääntö ja kiihtyvyys ovat kaikki eri asioita.
Vääntöä ei oikein voi lisätä (muuten kuin nokan ajoituksia muuttamalla)lisäämättä samalla kiihtyvyyttä, (ellei kasvata massaa).
Vääntö lisää kiihtyvyyttä enemmän kuin teho.
Auto missä on enemmän jousitettuja massavoimia, kuten vauhtipyörä, etujarrurummut jne. on kyllä selvästi mukavampi ajaa pitkällä matkalla.Onko jollain täällä kokemusta nokan ajoituksen aikaistamisesta?
Itseä kiinnostaisi kokeilla, sillähän saa vääntävämmän koneen ja jopa kulutusta pienemmäksi.
Tiedän muutaman henkilön joka on tälläisiä tehnyt sätkään, mutta lisätieto ei olisi pahitteeksi.Ne huippunopeuslukemat mitä olen edellä maininnut, saavutettiin Visan 652 koneella, josta korvaamalla sylinterin ja lohkon välinen paksu tiiviste (n.2mm) tiivisteliimalla putosivat kannet jonkin matkaa alaspäin. Visan koneen kanssa pulanneet tietävät mitä tarkoitan.
Kaasutin oli sellaisenaan se corollan värkki, ainoastaan kiihdytyspumpun käyttövipua oli muutettu. Ideana sopivuuteen oli seuraava: corollassa (1200 cc) aina kun sylinteriä (300 cc kpl, 4 kpl)täytetään bensaseoksella, niin täytöstapahtuma on liki sätkän sylinterin täytös( 2kpl 301 cc). Tulee vaan imutapahtumia puolta harvemmin kuin corollassa… Sinänsä hauska piirre ko. kaasarissa oli sellainen, että verrattuna sätkän Solexiin corollan MOLEMMAT kurkut ovat PIENEMPIÄ kuin Solexissa!!! Ja siitä huolimatta virtaus riittää kaksinkertaiselle kuutiomäärälle! Tästä etuna suurempi ilman virtausnopeus kurkussa, jolloin seos saadaan paremmin sekoittumaan.
Vauhtipyörästä vielä vähän. Oletteko miettineet koko värkin tarpeellisuutta? Ei siellä koneessa ikuinen palotapahtuma ole, vaan jollain pitää saada energiaa uuden seoksen puristumiseen ja vielä samalla pitäisi ajoneuvoakin liikuttaa. Mistä muualtakaan sitä energiaa saadaan toimenpiteeseen kuin vauhtipyörästä? Kertokaa minullekin!!! Kyseessä ei ole kuitenkaan ikiliikkuja… Pitää varmaan seuraavaksi lähteä Nameonen linjalle ja vetästä pari fysiikan kaavaa viestiin mukaan todisteeksi väitteelle…
Itse olen kuullut enemmän harrastaneilta että 9:1 männät tarvitsevat painavan vauhtipyörän. Mutta oma kokemus on että ei tarvitse.
Ongelmahan on ainoastaan pienillä kierroksilla. Kun puristustahtiin tarvittava työ on sama kuin isoilla kierroksilla, mutta liikkuvissa osissa on vähemmän liike-energiaa.
Vauhtipyörän lisäksi energiaa varastoi esim. männät, kampi, nokka, propelli jne.Kunnon turboäänet – ei heikennä moottorin kestävyyttä eikä lisää
kulutusta!Sunami Turbo.com – Sunami Turbo Noise Simulator:
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.