- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Jonkinlaista lisätietoa löytyi Erkki Rajalan kirjoittamasta
Killan “moottorin kunnostus” 18.1.2003 monisteista.
En tiedä vaikuttaako henkilö täällä, toivottavasti.
Tällä palstalla kun on tullut näköjään tavaksi salata henkilöllisyys ja
jopa sähköpostiosoite, vai voiko olla mahdollista että 3/4:lla tätä
palstaa lukevista ei ole sähköpostiosoitetta?
Joulukortia ei välttämättä kuitenkaan kannata lähettää kuitenkaan sähköpostilla, vaikka parempi sekin kuin ei korttia ollenkaan.Lainaan suoraan koko sivun, missä käsitellään ilmansuodatinta:
“Vapaavirtaussuodatin
Rättärin alkup. varsinkin vanhempi, peltinen, ilmanpuhdistin rajoittaa
ilman saantia.
Alkup. suodatin voidaan korvata ns. Vapaavirtaussuodattimella.
Ero on suunnilleen samaa luokkaa kuin jos autossa on ns. turboputki.
Tälläiset suodattimet ovat hyvin kalliita (alk. 50e+öljy).
Halvempi korvike on AX:n suodatin, joka sopii suoraan vanhan
puhdistinkotelon paikalle.
Urheilullisuutta lisää voimakkaat imuäänet ja jatkuva bensan haju”Vapaavirtaussuodattimen edut tulevat näkyviin vasta max. kierroksilla,
kiertävämmässä, hengittävämmässä, tai kuutiotuumiltaan isommassa koneessa.
Tuo peltinenkin putsari rupeaa ahdistamaan vakioautossa vasta täysillä
kierroksilla.
Turboputken edut sen sijaan vaikuttavat myös pienillä kierroksilla,
varsinkin kun konetila (kone) on lämmin.
Oma kokemus ja tehtaan näkemys on että jopa tuo peltinenlin putsari riittää johonkin,
muovisessahan on vielä varmaan 1/3 isommat reiät.
Sinänsä outoa että muovisessa versiossa heti putken alkupää on jostain syystä vielä ahtaampi. Että jos laittaa esim. turboputken, kannattaa nysä ottaa kokonaan pois ja laittaa yhtenäinen putki tilalle.
Esim. visanmäntäkoneissa vanha keino lisätä suodattimen virtausta, on tökkiä lisäreikiä suodatinkotelon ulkoseinämään.
Toinen edullinen keino (jopa alkup. suodatinta halvempi) tehdä vapaavirtaussuodatin, on kun menee motonettiin ja etsii itsepalveluhyllystä, korkeudeltaan (jopa hieman leveydeltäänkin) suuremman suodatinpanoksen, laittaa sen vakioputsariin ja
kierretangosta tekee sopivan kiristyspultin kannesta kanteen.Kiistän tuon jatkuvan bensan hajun! Ei se bensa kyllä pahemmin ole haissut…jos haisee niin vika on säädöissä.
On mielestäni hieman turhaa jahkailla siitä, että kannattaako ko. suodatin vaihtaa. Se on makuasia.
Lisää jahkailua: 🙄
Turboputken asennuksen haitta on se, että alkuperäisen tuulipellin joutuu räätälöimään uusiksi. (jos ei omista turboputkellista tuulipeltiä.)K&N:n etu on se, että sitä ei tarvitse putsata/vaihtaa usein, muistaakseni puhdistus ja öljyämisväli on 75 000km vai oliko jopa enemmän(?).
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tuli vaan mieleen noita viritysjuttuja lueskeltuani sanonta tuolta kaksipyöräisten puolelta:
Viritys on onnistunut jos toimenpiteen jälkeen 80 % alkuperäisestä tehosta on tallella. 😀
Kukin tietysti tavallaan, mutta jotenkin uskoisin että ihan kauhean kireästi ei sätkän konetta kannattaisi viritellä; lähinnä siksi että se alkaa olla katoava luonnonvara…
Tämä on vain allekirjoittaneen mielipide, ei tarkoitettu provoksi eikä muutenkaan negatiiviseksi.
Juu, tulee mieleen kun kilpaveneilijät “virittivät” uusia Mercurya. Laittoivat hienot suorat putket tulemaan konekopasta ulos. Kun saivat ylipäätänsä koneen käymään, melu oli tyrmistyttävä, kulku mitä oli mitä oli 🙂 Ne jotka olivat vakio-Mercurylla ajamassa, pyyhkivät nämä viritetyt mennen tullen palatessa.
No jokatapauksessa. 4-tahtikone on helppo virittää, ehkä helpompi kuin 2-tahtipeli.
Kannattaa muistaa virittäessä konetta, että kammet ja kampura jne ovat tehoa vastaavia, ja yleensäkin koko kone alusta loppuun tehty. Ettei tule muutaman tuhannen kilometrin päästä kampi kyljestä ulos 😀
2cv6:n koneessa kampi ei ole ongelma.
Kaksipyöräiset yleensä, ovat herkempiä kaikille muutoksille, koska viritystaso on valmiiksi korkeampi. Siksi esim. en uskaltaisi koskea pakoputkeen, olen kuullut että esim. motskarin putkea on pidennetty vastapaineen takia, joten joku itsetehty tehoputki ei välttämättä ole hyvä.
2-t koneissa kanavien työstö on ammattilaisen hommaa.
Kolmas mikä voi helposti mennä pieleen on kansien porttaus, sama koskee kanavien kiillotusta.
Esim. sätkän venttiilit ovat jo valmiiksi suht isot ja kansien työstö tulee ajankohtaiseksi vasta silloin kun nokka on hyvin hengittävä ja koneesta haetaan tehoa kierroksilla.
Joskus virittäminen on jopa järkevää, nimittäin niin kauan kun bensaa kuluu entistä vähemmän ja ajomukavuus säilyy rajoissa, niistä minä olen täällä yrittänyt puhuakin pääasiassa.
Ilmaputsarin voi kaikki toki päättää itse, nytse varsinkin on mahdollista, kun kaikilla on siitä enemmän tietoa.
Ps. Erkki ei kyllä ole ensimmäinen, joka on maininut bensankärystä vapaavirtaussuodattimilla.Kyllä minä olen vieläkin sitä mieltä ettei turboputkella tai pelkällä ilman korinalla ole mitään virkaa. Yleensä moni nuori etenkin meinaa että kyllä kulkee ja kiihtyy kun ilma korisee kaasarissa. Minäkin olen siitä varma että isolla kierroksilla bensa löyhkää, kyllä se räkii väkisin ylöspäinkin, mutta jos joku uskoo että bensaa palaa tolleen vähemmän niin hyvä se sitten on, ei muuta kuin bensanpihistys kisaan niin muut jäävät suut ammolleen. Vesa
Mäkin osallistun tähän keskusteluun.
Veerat hei, otetaanko kisa!? No joo, jään kuin nakki kalliolle. Mun koneen ilo on mäet. Kiipee ihan kivasti. Rakennettu 6n. Toyotan osaa ja GSn osaa… Veerat, muistat varmaan Parkkilan tien ja Anttolan tien Mikkelistä. On ihan mukava ajella työmatkaa sillä tiinan räppänällä, kun kiipee 80 nopeudessa muiden mukana. Sillä hiekkatiellä ne muut on kyllä tien tukkona. En ole talveksi laittanut turboputkea, eikä ole kakskurkkuista vieläkään kiinni. Suunnitteilla on se sulta saamani kaasari laittaa ja muutenkin vähän “kiristää”. Et haluais tehdä mulle konetta? Sen minkä otin nykyisen tieltä pois?! Et viittis??!! Voisin luvattujen muikkujen ja punalihasten lisäks ihan oikeasti maksaa!!!
Mä en lakkaa haaveilemasta…
Dago: mikä kaasari sulla on? jos se on alkup. ykskurkkuinen niin kuinka isot suuttimet olet laittanut? paljonko kuutiotilavuutta ja puristukset? Vauhtipyörä, painava(paksu) vai kevyt(ohut)? Paljon vie bensaa? (kaiken minkä tankkaa 🙂 )
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Nyt on melkein parempi kun soitat Viinikanojan Hekalle ja kysyt siltä. Hän on sen koneen tehnyt ja viimeksi kun kävin siellä, korjattiin kaasari. Mulla on se yksi kurkkuinen sen vuoksi, kun en ole vielä katkaissut sitä kaasu mitä lie. No, tää suomen kieli. Siis ei se vaijeri vaan tanko. Siinä koneessa oli visan kaksikurkkuinen. Toimii hyvin molemmilla.
Tiedätkös että teillä on Mikkelissä erittäin hyvä laittaja on ollut ellei ole vieläkin jakarina, luulen että hän osaa tehdä todella nopean vehkeen taitaa olla superin koneitakin. Minä aikoinaan laitatin BX sen sata kertaa, samalla silmäilin sen autoja ja huomasin että ettei siinä korjaamolla ihan turhia olla. Alan tekemään itelleni vara,varakonetta kun alkaa pelottamaan näiden nopeus, laitan sitten kolme peräkkäin niin johan löytyy kuutioita, onko kellään uutta tai hyvää käytettyä kampuraa kutosen koneeseen? Älkää hyvät immeiset ottako minun sanomisia aivan todesta, kaljapäissäni saatan olla vieläkin kovempi piruilija, mutta savolaiset ovat opettaneet sen( eukko , nykai), vitsinpoikanen sillä täällä on varmaan hämäläisiäkin heille on se kerrottava, teitä kiltalaisia kumminkin arvostava. Vesa
Morjens kaikille ja lämmintä kesää täältä Joensuusta 😉
Nostetaanhan vanhaa keskustelua ylöspäin, koska tämä pyörii haasteeni ympärillä. ➡
Kuljin Dyane -73 perusnelkulla. Haluan kulutuksen laskevan tai ainakin pysyvän samoissa ja samalla kenties hieman pirteyttä kulkemiseen. Kone on 2000 km sitten kunnostettu perusnelkku (kampiakselin laakerointi, männänrengasta…), joten pidetään näpit irti koneesta eli kohdistetaan mielenkiinto oheislaitteisiin.
Mitä hoonaamaan ❓ :
– kaasari. säädöt, erilaista neulaventtiiliä vai kaksikurkkuiseksi ?
– sytytys. perinteiset katkojan kärjet elektroniseksi sytytykseksi. Onko tämä nyt se 123 sytytys ? Maksaa aika paljon (~150 €), mutta mitkä ovat saadut hyödyt ? vaikea asentaa ?
– muita vinkeitä ? jotain keskustelua ilmanputsarin modifioinnista. häh ?Eli menoveden kulutus ykkössijalla ja jos ohessa tulee kulkemiseen vaikutusta niin OK. Eikun kokemukset jakoon.
Hannu
@hhakkar wrote:
Nostetaanhan vanhaa keskustelua ylöspäin, koska tämä pyörii haasteeni ympärillä. ➡
Kuljin Dyane -73 perusnelkulla. Haluan kulutuksen laskevan tai ainakin pysyvän samoissa ja samalla kenties hieman pirteyttä kulkemiseen. Kone on 2000 km sitten kunnostettu perusnelkku (kampiakselin laakerointi, männänrengasta…), joten pidetään näpit irti koneesta eli kohdistetaan mielenkiinto oheislaitteisiin.
Mitä hoonaamaan ❓ :
– kaasari. säädöt, erilaista neulaventtiiliä vai kaksikurkkuiseksi ?
– sytytys. perinteiset katkojan kärjet elektroniseksi sytytykseksi. Onko tämä nyt se 123 sytytys ? Maksaa aika paljon (~150 €), mutta mitkä ovat saadut hyödyt ? vaikea asentaa ?
– muita vinkeitä ? jotain keskustelua ilmanputsarin modifioinnista. häh ?Nelkun piristys. Tuskin paljoakaan siitä lajista kokemusta syntynyt on, koska kutoseen on ollut niin tavattoman helppo siirtyä. Tietyt peruslähtökohdat tietenkin on syytä selvillä olla, tehua kun haetaan lisää, menee silloin bensaakin. Voima ei ilmaiseksi tule. Sit, nokka-akseleita ei nelkkuun taida saada kuin teettämällä, kutoseen saa täältäkin harrastajilta (mm. Porvoosta Hekalta, järkihintaan, alle satasella).
Nelkkuun jos haluaa esim kaksikurkkuista kaasaria, pitää imusarja muuttaa/valmistaa itse, ei ole tehdas laittanut kaksikurkkuista nelkkuun…
Kärjetön sytkä on Dyaneen enemmän kuin paikallaan, loppuu keulan peltien purkaminen. Väittävät 123:sen pudottavan bensankulutusta, kuullut olen sen vähentävän myös huippukierroksilla tulevaa tehoa… ja nelkkuhan kiertää… Eli tästä olisi kiva sada kommentteja, onko toiminut ja miten..? Kärjettömän “omavaltainen” rakentaminen ei paha paikka ole, joskus siitä taisin Nyytisiinkin tarinoida asiata. Ja halpakin on sellainen vaihtoehto… Muutama kynppi…
Jotenkin kyllä näytti olevan tietoa hallussa mihin pitäisi paneutua, tuota kirjoittamaasi “listaa” noudattamalla pitäisi tulosta alkaa näkyä. Tosin mitä todennäköisimmin bensaakin sit menee kun kulkua alkaa tulla, ei sitä kuitenkaan malta olla polkematta kaasua…
@veera 1-2 wrote:
Kovasti ihmettelen kun porukka on alkanut vaihtaa sätkän omia erittäin mukavia jousia isonpiin, sekä konetta muokkaamaan suuremmaksi, miksi, senkö takia että saa rassata vai muulle porukalle nähtäväksi.
Mutta tähän alkuperäiseenkin aiheeseen on nyt kivaa lisäkommenttia, päästiin testaamaan mitä vaikuttaa isot jousipöntöt verrattuna pieniin, Azu:n kyytiin kun pienipönttöisenä kyytiin asetti Geesun moottorin, näytti perä putoavan ainaski kymmenen senttiä alaspäin, isopönttöiseen Azu:un kyytiin heittäessä perä putosi sentin-pari… Eikä tuo tukevampi jousitus ajossa haitannut, lähes 1000km kyydissä istuneena josta osan jopa ohjastamassa. Ja tuo tukevuus kyllä tarpeeseen tulee noilla tehoilla (ja sitä kautta vauhdeilla, myös kiihdyttäessä vai mitä Jalppis tähän sanoo?), ei edes edessä oleva kallistelun hillitsin tuntunut haittaavan fiilistelyä…
Ja tämä perussyy miksi tähän lähdettiin, kiva on rakentaa, kiva huomata että osaa tuollaisenkin laajan konversion tehdä, kiva kuulla ihmisiltä rakentavia kommentteja… eikä se haittaa ettei enää huomaa tien päällä liikkuessa ylämäkiä, vastatuulia, jonoa takapuskurissa… Pääsyy tähän laitteen omistajalla oli kuitenkin eräs keltainen pikkupaku nähtynä vuoden 1985 maailmankokouksessa Cheltenhamissa, chopattu, Geesun tekniikka, hydraulijouset yms kivaa. Näin kauan otti että sai takaraivossa asuneen asian kaiken kansas nähtäväksi…
Nimim. 12-kaakkia korvanneena muutamalla kymmenellä terveellä ja uudemmalla kaakilla… On se vaan kiva ja NIIN järjettömän hauska ja samalla järjetön laite…
@Jasu wrote:
liikkuessa ylämäkiä, vastatuulia, jonoa takapuskurissa…
Huomasitteko sellaisen kummallisen ilmiön että sataakahtakymppiä satasen alueella ajellessa, sen sakemannin pitää kuitenkin päästä ohi, onhan se sentään johtotähti
.@miki wrote:
@Jasu wrote:
liikkuessa ylämäkiä, vastatuulia, jonoa takapuskurissa…
Huomasitteko sellaisen kummallisen ilmiön että sataakahtakymppiä satasen alueella ajellessa, sen sakemannin pitää kuitenkin päästä ohi, onhan se sentään johtotähti
.Ei tullu julma sakemanni enää ohi käyttämillämme vauhdeilla… Siis silloin kun ei ollu bentshiiniletku tukossa… 😉
Miulla on nyt kokemuksia pikkupakusta ja acadianesta(, sekä tietenkin lukuisista henkilömalleista).
Meitä on iso perhe kaksi aikuista ja 5-lasta. Kun reissun lähdemme pakun perään laitetaan vielä peräkärri – semmoinen sukkela joka painaa tyhjänä 110kg. Viime kesä ajettiin sillä pikkupakulla. Eipä siinä mittään. Ihan hyvin kulki tavarat ja perhe. Vaihteistona oli silloin 2cv4 ja koneena kutosen vakio kone. 80km/h ihan kevyesti ja joskus jopa 100km/h – mittarin mukaan…
Tänä keväänä sain acadianen alleni. Kyllä on emännän kanssa ihmetelty useampaan otteeseen, että miten se jousitus kesti siinä pikkupakussa sitä meitin lastia! Kyllä siinä takapyörät aika tarkkaan koteloihin hävisi.
Acadianella kun ajelee kulkee kuljin aika lailla vaakasuorassa ja tuntuu, että ajettavuus vain paranee mitä enempi lastia on! Tyhjänäkin ajellessa acadianen on ihan mukava. Ei se jousitus mitenkään kovalta tunnu.Sitten se moottorin teho… Sitä voisi olla ehkä vähän enempi. Meinaan vaan, että ei ole kamalan kivaa, kun ylämäkeen joutuu tarjoamaan jopa kakkosta. Siis tällä meijjän kuormalla. Silloin kun siinä pikkupakussa oli se nelkun loota, niin se meni kyllä herkemmin, mutta tässä acadianessa (ja nyt myös pikkupakussa) on 2cv6 vaihteisto.
Katsastuksessa punnitsivat acadianen ja vaaka näytti lukemaa 715kg, peräkärri painaa tyhjänä sen 110kg ja matkavarusteissa ehkä 170kg, henkilökuorma on ehkä 350kg saadaan siitä yhteensä tulokseksi 1240kg – kyllä siinä 602cc ja 31hv saa tehdä ihan tosissaan töitä!
Sitten nelkuista. Mie tein yhteen nelkunkoneeseen sellaisen virityksen, että sorvissa otin 1,5-tai 2mm. tavaraa pois sylinteriputken yläpäästä. (Laskennallinen puristusuhde 9.5)Työntötankoja joutui hieman lyhentämään ja männänrenkaiksi tuli kromipintaiset vw polon rinkulat nelkkuun viilattuina(lyhennettyinä). Tyhjäkäyntisuutinta kaveri porasi hieman suuremmaksi. Muuta ei tehty. Silloin meitä ei vielä ollut ku 5-henkeä kun tuo kone meitä kyyditsi sätkän keulalla. Kulki melkein ku kutonen. Kerrankin oltiin jaoksen kanssa menossa grillailemaan yhdelle mökille, niin eivät tienneet että miulla oli nelkku. Perillä kun asia selvisi, niin kylläpä ihmettelivät, että miten pysyin heidän perässään. Satasta pysty ajamaan ihan normaalisti ja huiput oli jossain 110-115km/h. Kone on miulla vieläkin, eli ei ole mennyt rikki virityksestä huolimatta.
Kulutuskin oli mielestäni normaali. Ollen vähä päälle 6l/100km.t.nim. Onni on alamäki
p.s. jasulle: voihan siihen dyaneenkin vaihtaa 2cv:n keulan…
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.