- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Eihän toki talvisätkäisy ole vaikeaa tai mitenkään mahdotonta,, päinvastoin… Kun kuljin varustellaan talven käyttöön huolehtien koneen lämpimänä pysyminen ja sisätilojen eristys ynnä muuta,,, mahdollinen lisä lämmitys mukaanlukien.. Silloin kun sitä itse vielä harrastin,, onnistui ajeleminen vielä kun pakkasta oli -25 astetta niin lippalakki päässä ja avokäsin.. Kokemusta kertyi yli kaksikymmentä talvea….
😀Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Yhdeksän talvea Tinskulla, nyt jäänee vähiin (paitsi kunnon pakkasilla kun eivätten tuota suolaa kylvä).
Yksi tärkeimmistä, esiinkin tullut asia, on tuo öljynlämpö. Vähintään 80 astetta, mieluusti yli sadan jotta öljyn sekaan kondensoitunut vesi haihtuisi. 120 asteista öljyäkään ei pelätä kannata, viritetyssä Visassa oli monasti lämmöt jopa 150 astetta mitattuna öljypohjasta… Ilman ongelmia… Kun öljyllä riittävästi lämpöä on, sitä riittää myös sisäänkin, moottori kestää pitempään, myös moottorin käytös sujuvampaa on.
Dyane ei mitään mahdottomia lisäeristyksiä tarvitse, kattoon olen tällännyt (jo syksyllä, kun katonavaussäät vähenevät) routaeristemattoa. Pari lattaraudan pätkää tukemaan ettei ihan silmille eristeet putoa.
Moottorin alla suojapelti, öljynjäähdyttimen takana pelti, moottorin edessä Hongiston Veikon (muistinko oikein?) tekemä säätösäleikkö. Näillä pärjää pitkälle.
Lisäkivana oli enempi talvella ajellessa Eberi BN4, jolle yksi lisäreikä rintapellissä, nyt Eberi odottaa tallissa kun siltä tilan vei ruiskupalikat… Eberiltä oli lämpöputki haaroitettuna lisäreikään sekä toiseen alkuperäiseen. Lämmönvaihtimilta putket yhdistettynä, jossain vaiheessa Bilteman puhaltimelle.
Ja niin, talvikäytössä on ruisku kiva kasarin tilalla. Eilen piti ihan mielenkiinnosta kokeilla käynnistystä, noin kuukauden paikallaanolon jälkeen, mittarin näyttäessä yli kymmentä pakkasta. Perinteiset pelonsekaiset tunteet, alkaen siitä että ovi alareunastaan kiinnijäätynyt oli. Sisäänpäästyäni, virrat päälle jotta pumppu järjestää bensalle 2,5bar paineen, sitten vain startille komentoa ja siinä se käy. Vähän piti kaasulla nostaa tyhmäkäyntiä kun ei vielä ole mitään tyhmäkäynninnostoa järjestetty lisäilmaluistin tai tyhjäkäyntimoottorin avulla (eikä ehkä tulekaan, ellen sitten käytöstä poistettua kakkoskurkkua avaa jollain lennokin servolla tms..?). Mutta ihmetystä herätti kovin, jo muutaman kymmenen sekunnin lämmityskäytön jälkeen kone kävi kivasti tyhjää, sekä seurasi pyyntöjä jotka kaasupetaalilla kabiinista pannuhuoneeseen järjestin..!
Renkaista onkin jo juttua kivasti tullut, niistä haku löytää paljon lisää luettavaa. Kuten ruostesuojauksestakin. Kumpaakaan näistä ei unohtaa saisi…
Meikällä on -62 AZU:ssa nokalla AK2 kone njormaaleilla modaamattomilla lämmmönvaihtimilla (tosin ovatten tiiviiksi ehjätyt), toinen puhkuu apurin jalkatilaan, toinen tuulilasille. Tuulilasille tulevassa ompi lisänä K-raudan (?) kaupittelema puhallin.
Putkiksi laittelin Borlängestä hommatut vilttiputket, mutta olivatten aika gaggalaatua. Harva kudos, liian löperö vieteri -> putket rutussa ja lämpöä kulje ei lain. Tänään sitten pattineroisena kävin Motonetistä 80 mm pahviputkea joka mahtusi suoraan ko. riepujen sissään -> putket ryhdikkäät, kauniit katsella ja lämpökin päätyy kabiiniin halutulla tavalla. Vieterit jous hiiteen. Suositam.
Lattialle kumimaton alle änkesin routamattoa hattuhyllystä (vaimikäsenyon) tavaratilan etureunaan reunaan asti, vaimeni metakka mahtavasti ja jalat tuntuu huomattavasti lämpimämmiltä. Ainoo hankaluus oli wanhuspenkkien kampeaminen lattiaan kairattuihin kiinnitysreikiin ja keskilukituksen paikalleen vääntäminen, vaan ruhoo ja raivoo ni asettuihan nuo.
Wanha huollettu pommi BN2 on piilotettu entiseen varapyöräkoteloon ja puhkuu kuskin ja apurin pehvan alle, toista talvea käytössä ja hyvin toimii.
Kumeina kivikovat Nokian ristikude piikkisiat, meteliä riittä mutta pidossa toivomisen varaa 🙂
Maski ummessa, koneen alunen ummessa, koneen pohjassa wanha Kalinka -öljypohjanlämmitin. Hyvin starttaa, mutta kun loota vetelee viimesiään niin on pakko pitää hemmetin paksut öljyt ja jottain paksua lisäainettakin sinne lorotin jotenka kovilla pakkasilla on kytkin kovilla kun yrittää liikkeelle päästä. Rouvan kanssa sovittiin kyllä täks talveksi pakkasraja -15 asteeseen ettei pappa heitä veiviään liian aikaisin…
Tein isomman rempan -80 luvun lopulla, jolloin meni vaihtoon runko ja pohjapellit tein suorasta pellistä. Siitä lähtien on kuljin ollut kaikki talvet käytössä. Lisälämpöä oli pitkään tuottamassa vanha eeberi, mikä ei yleensä suostunut pakkasella toimimaan. Lopulta tuo lakkasi toimimasta kokonaan ja ajauduin lisälämmitinkaupoille ihan uuteen laitteeseen kaksi talvea sitten. 3000 W diisseli maksoi noin 700 E, mikä oli noin puolet laatumerkkien hinnasta. Tämä on tsekki valmisteinen, mikä nyt olikaan. Ekana talvena laite lakkasi pyörimästä ja vein sen takuukorjaukseen. Antoivat uuden, kun ekassa oli kuulemma akseli kiero, eli laatu ei kai ole kummoinen näissä. No nyt lämmittimen kestotesti jatkuu tuon toisen osalta. Harvemmin kyllä tulee kuljinta kiusattua yli -10 pakkasissa ja lähinnä tuon käynnistyksen takia, kun ei ole moottorille esilämmitystä. Mut kyllä on mukavaa hämmästyttää kanssa-autoilijoita kunnon pakkaskeleillä rättärillä kurvailemalla.
Juhlavuosi ” wanhustiinalla 25 vuotta ” päättyy pian. ( uudet juhlávuodet edessä)
Vielä olis tarkoitus ajaa talvi sätkällä/tiinalla/vast tuotteella. Suunnittelussa on ollut jo osista puutteellisista rakennettava. Niinkuin ei olis jo riittävästi niitä suunnitelmia muillekin, mutta niin se vain menee, jotta niitä osia siihenkin on haalittu. Joku ruotsalainen lämppäri on jo ja kynnykset hitaasti ruostuvasta sekä valoja ja takaseinä/luukku. Lisäksi renkaita nastoineen on níinikään riittävästi. Siitä se taas lähtee. Ai niin ja laatikoita on muutama ja yksi konekin… Eri paria tietysti eli nelkku ja kutonen samassa järjestyksessä. Kattomateriaali on jo hallussa myös. Vain runko ja ovet ja ikkunat puuttuu sähköjen kanssa 😀 Niin ja ne paperit.
Jo 26 talvea on tullut Sätkällä ajettua ja helpommaksi vaan tuntuu tämä talvisätkäily ilmastomuutosten myötä muuttuvan. Ei edes Vaasan korkeudella ole muutamaan talveen ollut kunnolla lunta saati pakkasta.
Toisin oli vuonna 1984 tai 5, kun Turussa Hanki st aamuna oli pakkasta -42. Aamulla heräsin siihen, kun ulkoa kuulunut bensalämppärin ääni oudosti lopahti. Ei jaksanut eeberi tuossa lämpötilassa puksuttaa. Tehtäväasemalle oli kiire, joten muovipussi & kuuma vesi -niksi oli tarpeen. Kisat vietiin kunnialla läpi ja isoäidin turkki & huopikkaat osoittautuivat sangen tarpeellisiksi.
Rättäri - Citroen 2CV
https://www.facebook.com/groups/168107986665515/🙄 oiskohan ollut vuosi 1986-7 🙂 silloin oli ainakin lunta ja pakkasta lokakuulta melkein vappuun ja merellä jäätiet ?
Kävin ajamassa joulunpyhinä pikku lenkin vieraitten iloksi. Alla oli pelkät kesämisukat ja tie ihan jäinen. mutta sehän meni kuin tyhjää vaan! Ei liukastellut ja jarrujakin totteli ihmeesti. Tuo kapea rengas puree sitten ihan erilailla jäiseenkin tiehen näköjään. Ja se , että vehje on kevyt.
@ernest wrote:
🙄 oiskohan ollut vuosi 1986-7 🙂 silloin oli ainakin lunta ja pakkasta lokakuulta melkein vappuun ja merellä jäätiet ?
Varmistin tuon vuoden vielä vanhoista muistiinpanoistani & Nyytisistä ja kyseessä oli tosiaankin vuosi 1985 ja tammikuun 26 päivä. Vuosina 1986 ja 1987 oli Hanki st:ssä pakkasta vain -10.
Rättäri - Citroen 2CV
https://www.facebook.com/groups/168107986665515/Ja muistaakseni taas vuonna -95 oli pakkaset jotain -34 luokkaa… Kisa mentiin vasemmalta ohjastettavalla Bamboo -mallilla (tiettävästi ainua maailmassa, sumujen saarille tarkoitettu malli), T-paidat päällä… Eberin BN-4:n jauhaessa lämpöä takakontissa… Oli muuten kanssaihmisillä jänniä katseita kun eivät silmiään meinanneet uskoa että siinä vaatetuksessa voi sätkällä liikkua..!
Voitettiinkin se kisa, kummityttöni isän kanssa. Ei vaan ollut kummitytöstä mitään tietoa silloin, ei edes haavetta…
Kunhan tuon Hakkapeliitta 06 -renkaan saa vaihdettua toiselle vanteelle niin voi jälleen harrastaa talvisätkäilyä. Tosin tilanteen mukaan, suola-autoja väistellen. Ei hirveästi himottaisi ottaa uusiksi lähiaikoina menneen kesän hitsausurakkaa… 🙄
Onneksi nuoremmatkin erehtyvät vuosiluvuissa 😆
Vuonna 1995 voitto meni Poriin, JM Kivistö/Rotkus Sami + Konsta 3v korjasivat potin -6 asteen pakkasessa.
Ja sitten seuraavana vuonna oli nuo Jasun muistamat kunnon pakkaset…
Rättäri - Citroen 2CV
https://www.facebook.com/groups/168107986665515/@Dooris wrote:
Onneksi nuoremmatkin erehtyvät vuosiluvuissa 😆
Ja sitten seuraavana vuonna oli nuo Jasun muistamat kunnon pakkaset…
Onneksi löytyy arkistoja helpostikin jostain..! Yritin penkoa valokuviani, jossain se “voittotuuletuskuva” majailee, palkinto tuli juuri eilen vastaan ihan muuta etsiessä…
Mutta kylmää oli, sen muistan!
.
Tämä liittyy välilisesti talvisätkäilyyn: miten AX:n tai BX:n etuistuimet (sellaiset joissa siis olisi niskatukea) on sovitetavissa 2CV4/6:n etuistuimiksi?
Tulevana talvena olisi aavistuksen turvallisempi olo.
.
En nyt tällä kertaa kaipaa ohejeita siitä kuinka talvella moottoritiellä 80-90 km/tunissa ajaessani suhtautuisin oikean puolen kaistalla peräpuskuriin limaantuneeseen rekkaan: a) polkemalla jarrupoljinta; b) antaisin tilaa väistämällä auraamattomalle pientareelle (jossa kaarteen takana voi odotaa pysähtynyt kulkuneuvo);
enkä kaipaa teoreetista tarkastelua mm. jarrupönttöjen suojaavasta avusta kolaritilanteessa:
enkä muistutusta siitä että etuistumien ja ratin välissä on tärkein turvavaruste.
.
Vaan vihjeitä sitä minkälaisella kiskovirityksellä saadaan AX:n/BX:n etuistuin sätkään.
Olisin kiitollinen jos asiasta tietävä antaisi ohjeita; yleinen tai yksityinen viesti.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.