Tarvitseeko öljyjä vaihtaa??

Miten kylmän koneen (0 – +3) käyntiinlähteminen? Pitääkö pitkään startata vai riittääkö pelkkä salama-avaimen näyttö? Ajattelin vain tuosta öljynkulutuksesta ja puheista harvasta sylinteristä.

Itsellä nyt jotakin ongelmaa. Saa sahata tosi pitkään yön yli seissyttä konetta ja käyntiinlähtöä voisi kuvata seuraavasti: moottori alkaa kilpailla pikkuhiljaa startin kanssa kierroksista eli jossakin vaiheessa moottorin kierrokset ylittää startin kierrokset ja ryypyn kanssa melkoista värkkäämistä (sekavasti ilmaistu). Vähän niin kuin vanha traktori alkaa voittaa startin kierrokset ennen kuin lähtee kunnolla käyntiin. Viime kesänä kone remontoitu, eli kammen takalaakeri koneistettu ja laakeri teetetty uusi, pytyt hoonattu ja uudet männänrenkaat, sytty säädetty sropolampulla kaksi hammasta ennen manuaalikohtaa, kaasari vaihdettu(vanha, ei vaikutusta), tulpat putsattu. Bensaa saa – pumppu täytti uuden kaasarin tyhjän kammion nopeasti.
Puristuksia en ole vielä mittaillut, mutta vähäsen sinne viittailisi. Kun kylmänä lähtee lopulta käyntiin, niin sininen savu on miehekäs, loppuu kuitenkin pian eli on saanut vain seisoessa öljyä pyttyihin – venttiilinvarrenkumit? Ei kuitenkaan kuluta öljyä oikeastaan ollenkaan (Mobil Rallivormula 5w-50). Lämpimänä lähtee kohtuullisesti käyntiin. Vääntö tuntuu olevan ehkä hieman heikompi kuin aikaisemmin. No mene ja tiedä.

Pitää tässä kuitenkin mittailla nuo puristuspaineet ja sitten ollaan viisaampia.

Pari huomiota Monikalle:

“Saa sahata tosi pitkään yön yli seissyttä konetta ja käyntiinlähtöä voisi kuvata seuraavasti: moottori alkaa kilpailla pikkuhiljaa startin kanssa kierroksista eli jossakin vaiheessa moottorin kierrokset ylittää startin kierrokset ja ryypyn kanssa melkoista värkkäämistä (sekavasti ilmaistu). ”
Kaikesta huolimatta tää kuulostaa kipinäongelmalta, eli vaikka on vaihdettu kärjet ja säädetty strobolla niin jotenkin vaikuttaisi, ettei kipinä ole vahva. Onko kyseessä näitä uusia kärkiä surkein kondensaattorein? Onhan kärkikulma oikein? Eli siis kärkiväli, perinteisimmin sanoin.

“sytty säädetty sropolampulla kaksi hammasta ennen manuaalikohtaa, kaasari vaihdettu(vanha, ei vaikutusta),” Hyvä, kolmekin hammasta pystyy aikaistamaan, mikäli ei nakuta ajossa täydellä kaasulla vedättäessä. Pelkkä kaasarinvaihto ei välttämättä korjaa ongelmia, minimissään myös tyhjäkäyntiseos pitäisi säädellä kohdalleen. Voi olla laihallakin ja se kiusaa tuota kylmää starttia.

“tulpat putsattu.” Ei hyvä. Tämä tulee sitten ihan yleisesti Kiltaveljille ja siskoille: Tämä on väärä paikka säästää. Jos ei ole mitään hajua tulppien ajetuista kilometreistä ja menneestä elämästä niin vaihda tulpat ihan suosiolla. Sanovat jopa, että tulppien kastelu vaurioittaa tulppaa pysyvästi ja erityisesti yksikurkkuisilla tämä onnistuu aika helpolla. Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta paristakin lähteestä kuultua. Uusista tulpista kärkivälin tarkastelu, 0.6mm tehtaan suosittelema, omakohtainen “rule de Finlandia” 0.4mm. Ei kuitenkaan yli 0.6mm; joissakin tulpissa ollut jopa millin rakoa paketista ottaessa.

“sininen savu on miehekäs, loppuu kuitenkin pian eli on saanut vain seisoessa öljyä pyttyihin – venttiilinvarrenkumit?” Todennäköisesti. Tätäkin voi vähän vilkuilla tulpista, mikäli ovat öljyiset ja karstaisset niin väljältä koneelta kuulostaa. Pelkät puhaltelut venttiilinvarsilta antaa normaalisti nuo starttisavut, muttei vielä karstoita tulppia.

“Lämpimänä lähtee kohtuullisesti käyntiin.” Yksikurkkuisen kuumastartti tehdään kaasuläppä auki; kenties tuolloin seos on paremmalla tolalla kuin kylmänä?

“Pitää tässä kuitenkin mittailla nuo puristuspaineet ja sitten ollaan viisaampia.” Tämä hyvä, vilkaise myös nuo muut huomiot läpi.

Edit: Mikä on tulpanjohtojen laita? Alkuperäiset, merkittömät “jotkut kaapelit”, uudet perusmarketin silikonikaapelit vaiko Bougicordit? Tämä ei ole maksettu mainos, vaan näissä jälkimmäisissä on oikeasti pienenpieni vastus, joka edesauttaa kipinän siirtymistä puolasta tulppiin. Varsinkin, jos näyttää siltä, että toisen johdon resistanssi on korkeampi kuin toisella puolen niin se saattaa aiheuttaa “yhyren pytyn käyntiä” kylmänä. Hyvä indikaattori on myös kastella suihkupullolla tulpanjohdot ja käynnistellä pimeässä tallissa. Jos johdoista näkyy sinistä loimua esimerkiksi valopukkiin, on johtimen eriste pettänyt ja osa jännitteestä katoaa läpilyönteinä, eikä tulpasta purkautumalla.

Itsessään tulpan evoluutio ei ole ollut niin merkittävä, mitä sitä kuvittelisi. Joitakin metallurgisia muutoksia tietty, mutta kyllä suurin syy kestävyyden pidentymiselle on moottorin muu siistiytyminen. Nykyöljyt pitävät puhtaampana koneen, polttoaineen syötön ruiskutekniikka, sytytyksen tietokoneohjaus, polttoaineen sisältö jne. Nämä ovat niitä aihealueita, mitkä muakin kiinnostaa tämän harrastuksen sivuraiteena, eli itsessään suorastaan nerokkaan 2cv-konseptin parantelu nykytietämyksen valossa ja siitä saatavat hyödyt ja haitat. (<–Yleensä molempia on, mutta missä suhteessa?)

Tässä on kaksi aika hauskaa ääripäätä kahden foorumin välillä osittain kaluston ikäjakauman vuoksi:
2cv-foorumi: “Tulpat vaihtoon 15 000-40 000km välein”.
Sitruunapatonki: “Ai pitäisikö tulppia muka vaihtaa yli 100 000km ajon jälkeen? Siellähän ne puolakannen alla lymyilee, mitä niihin koskemaan?” 😀

^Boschin numero- mitä pienempi sitä kylmempi. Eyquem sanoo saman 755X tulpan sätkälle ja CX Turbolle.. Boschina 5:n.

Tulpanjohtojen vaihto kokeeksi on helpoin mahdollinen remontti käyntihäiriöiden eliminoimiseksi. Joskus myös puolassa voi olla hiushalkeama ja kipinä karkaa huomaamattomasti valopukkiin. Pimeällä vasta paljastuu. Hento maiskuttava äänikin voi kuulua.

Myönnän kyllä itse usein ajelevani vuosikymmeniä vanhoilla alkuperäisillä Bougicord-tulpanjohdoilla. Tuntuvat olevan ikuisia, toisin kuin monet muut.

Venttiilivarren tiivisteet voisi vielä vaihtaa ennenkuin alkaa konetta purkamaan. Voi olla, ettei siinä muuta vikaa olekkaan.