- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Mahtaako kukaan tietää, mitä ne pitää sisällään? Sain haltuuni kutosenkoneen, josta ensin luulin jonkun irroittaneen moottorin tunnistekilven. Ihan sattumalata löysin koneen kyljestä, siitä sytykyksenajoitusreiän oikealta puolelta, uuden kilven. Siinä on jonkin verstaan logo ja kaksi numerosarjaa.
Miulla on yksi nelkun kone jossa on saman firman kilpi. Siinä koneessa on ainakin ylikokomännät, mitä muuta sitä en tiedä. Kampi ei ainakaan ole väljä…
Ei muuten, mutta uteliaisuudesta kyselen!Tuli noista männistä mieleen, että millainen on ajettavuudeltaan nelkunkone johon on vaihdettu suuremmat männät? Nelkku kun tuppaa kiertämään niin pirusti….
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]En minä noista tiedä, ostin vuosia sitten nelkun tehdaskunnostetun koneen. Sellaisen kutistemuoviin pakatun, espanjassa kootun. En sitä sen kummemmin katsellut, laitoin nokalle ja ajoin. Varmaanikin hieman toistasataatuhatta, tosin rakkaudella välillä huoltaen. Sitten lahosi runko alta. Kone toimi kuin kello siihen asti kunnes antoi tilaa isommalle. Pitää varmaan katsoa josko siinä olisi laatta jossakin muualla, siinä normaalipaikassa sitä ei ollut.
Nelkut ovat yleensä kestäneet pienilläkin männillä alle 100tkm, isoilla männillä ajetaan helposti vielä pienillä kierroksilla sen lisäksi että isommat männät rasittavat jo itsessään kampea.
@nameone wrote:
Nelkut ovat yleensä kestäneet pienilläkin männillä alle 100tkm, isoilla männillä ajetaan helposti vielä pienillä kierroksilla sen lisäksi että isommat männät rasittavat jo itsessään kampea.
Voit olla aivan varma siitä, että olen ajanut sillä koneella lusikka laudassa (=kierrokset tapissa) aina kun siihen on tarjoutunut mahdollisuus 😈 . Ilmeisesti olen onnekas tuon yksilön kohdalta, tai sitten tiuha öljynvaihtoväli on ollut hyväksi.
Kuinka paljon raskaammat nuo ylikoon männät ovat? Gramma, kaksi viisi vai kymmenen? Kun kummallakin puolella on saman verran tavaraa, voisi olettaa että illman muita virittelyitä kammelle ei hirvittävästi lisävoimia kohdistu.Avain nelkun kestävyyteen on juuri tuo öljynvaihto, kun siinä ei ole ulkoista suodinta. Jos säätää venttiilit 5000 km välein niin siinä välissäkin on hyvä lorauttaa kerran öljyt ulos.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Pari muutakin avainta nelkun kestoon on tiedossa, raskas kaasujalka (miten muuten oikeasti nelkkua ajaa voi?) ja ei nelosvaihdetta kaupungissa. Tietysti riittävän lämmin kone auttaa pitemmälle, ei pätkäajoa yms.
Nelkkuhan on puhdasverinen “kilpakone”, käyttökierrosalue on jotain 5000-8000(9000)RPM. Nelosvaihteella ajaessa 80KM/H kone kiertää jopa 4500RPM, joten alle 80KM/H vauhtiin ei kolmosta isompaa kannata tarjoilla.
Paljonkohan nämä rempatun koneen isommat männät todellisuudessa vaikuttavat? Männänhalkaisijat on tuskin montaa millin kymmenystä isommat kuin alkuperäisissä?
Esim. visan männät on kutoseen verrattuna ~4% isommat, kun nelkun männät on kutoseen verrattuna ~7,5%. Tiedän kyllä useammankin tapauksen että nelkku on kestänyt 200tkm, onhan vanhuksenkin koneella ajettu jotain 1Mkm, mutta iso osa nelkuista ei kestänyt lähellekään 100tkm ja mikä niissä hajosi, kampi. Hyvällä pidolla ja tuurilla voi saada nelkun kestämään toki pidempään, mutta isot männät lyhentävät väkisin kammen kestoa. Entä onko sellaisessa koneessa järkeä millä pitää ajaa isoilla kierroksilla ettei kampi rasittuisi, vaikka hyötysuhde olisi pienemmillä kierroksilla parempi, vaikka kutosen koneitakin on tarjolla.
Taas lisää ihmettelemistä!! Onko se kutosen kone sitten niin dramaattisesti parempi? Mulla ei ole kummastakaan kokemusta, mutta asiantuntijat ovat sanoneet, jotta vanhat vanhuksen koneet ja kutosen koneet ovat miellyttävämpiä ajaa. Minkäs nyt sitten valitsisin. Jos museoi niin sitten ei enää konetta vaihdeta. Mulle kerrottiin että nelkun koneeseen kannattaa vaihtaa öljyt parin tonnin välein, kun ei ole suodatinta. Onko näin?
Nelkku on miellyttävämpi ajaa kuin kutonen, jos tykkää pienemmistä tehoista, kovemmasta ja terävämmästä äänestä, kovista kierroksista, ja isosta vaihtamistarpeesta. Kyllä varmaan joku tykkääkin, mutta en nyt ihan varauksetta lähtisi suosittelemaan.
Nameone: Kysymykseni koski Nelkun ylikokomäntiä ja sitä kuinka paljon suuremmat ne ovat originaaleihin verrattuina. Tuskin nämä moottorien kunnostajat Nelkun koneeseen Kutosen tai Visan mäntiä laittavat… Ja siitähän tässä oli kyse, koneen kunnostamisesta ja siellä koneeseen laitetuista isommista männistä, ei koneen virityksestä?
Nelkkuhan on ollut lähinnä kehitysmaihin (ja Suomeen, onko Suomi siis kehitysmaa??? 😆 ) tarkoitettu, halvempi moottoriratkaisu. Euroopassa ihmettelevät että miten niin paljon Nelkkuja onkaan Suomeen eksynyt..!
Aakku: Itse suosittelisin 18-kaakkista sekä kutosta. Kummatkin ovat erittäin mukavia. 18-kaakkinen ehkäpä se mukavin. Jos siis museosätkää olet ajatellut, tuo 18-kaakkinen kuulostaa mukavimmalta.
Muistaakseni ylikokomännät sekä kutoseen että nelkkuun ovat 0.5 mm jaotuksella, eli eka ylikoko on +0.5mm ja toinen 1 mm suurempi halkaisijaltaan kuin alkuperäinen mäntä. Painoa ei varmaan paljoa lisää tule.
Joskus kultaisella -70 luvulla ostin oikein varaosana tuliterän uuden, siis ei korjatun, vaan tehdasuuden nelkun koneen; oli se aika mukava peli ajella silloin. Mutta silloinhan sai sätkiäkin vielä oikein kaupasta 😉 …
Ajelin po. koneella muistaakseni noin 80000 km, eikä siinä vielä mitään kolinoita ollut kun nelkku sitten vaihtui pakuun (ei siihen joka nykyään on, vaan siihen joka ainakin jossain välissä oli Utriaisen Mikallakin).Jos museoida meinaa, niin ei se nelkku sen huonompi tai parempi ole kuin muutkaan, mutta aika pitkälti olen kyllä Jasun kanssa samaa mieltä.
Lisäys:
Tuli mieleen että Kuopiossa Kauhasen Ilpo aikoinaan taisi rakennella “2CV5” konetta; nelkun lohkot ja kuutosen putket ja männät, muistaakseni ei ollut erityisen pitkäikäinen laite… 😀
Tässähän tulee ihan “huru-ukko” olo kun alkaa muistella wanhoja juttuja…
@hukki wrote:
Tässähän tulee ihan “huru-ukko” olo kun alkaa muistella wanhoja juttuja…
Älä muuta viserrä. Ajelin tuossa päivällä lenkin C5:sella, ja totesin että aika surkea esitys CX:ään verrattuna. Ja oikeastaan sätkään myös. Mikseivät tee jousituksesta mukavaa, kun siihen elekto-hydraulis-pneumaattisin keinoin olisi mahdollisuus?
Mutta joo, aiheeseen. Tietääkö arvon gurut kuinka paljon eroa kammen laakerin halkaisijassa sitten on? Vai onko? Ja onko kukaan kasauttanut esim. nitratuilla kauloilla olevaa kampea? Ja teettänyt asianmukaisesta materiaalista laakereita? Koska tuo kampi ja sen laakerointi ilmiselvästi on suurin ongelma sätkän koneessa, voisin kuvitella että tällainenkin ratkaisu olisi jo tehty…. 😯
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.