- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Hukki nyt onkin “huru”-ukko 😆 Muistan nuorena katsoneeni hänen ja veljensä laittavan uutta tuulilasia missikisoissakin pärjänneeseen kulkimeen. Oi aikoja…
Laakereista: Saksassa myydään korjattuja kutosen kampia joissa laakerit? on tehty jostain pronssista tms. Kaverilla on kuulemma pitkä 2cv-race historia takanaan ja väittää että on kestävämpi kuin tehdaskampi.
En kyllä muista mikä sivu se oli, enkä sitä löytänyt, mutta racing crankshaft tai jollain voi hakea, voi olla että oli Saksaksikin.
Takalaakeri on muuten se joka ekana hajoaa.Jasu Kutosen mäntä on halkaisijaltaan siis 7,5% isompi kuin nelkun, mutta pinta-alaltaan toki vielä enemmän kuin 7,5%, koska (pii*r^2)
@nameone wrote:
Jasu Kutosen mäntä on halkaisijaltaan siis 7,5% isompi kuin nelkun, mutta pinta-alaltaan toki vielä enemmän kuin 7,5%, koska (pii*r^2)
Tämän kyllä tiesin… Mutta kuten jo tuolla totesin, siitä ei kyse ollut vaan ylikokomäntien koosta… Jonka Hukki sit kertoikin…
Se sivu oli ehkä tämä, tuossa ainakin puhutaan trimetal/pronssilakereista:
http://www.citroentuning.de/me_cv.htmSanoisin tuohon laakeri juttuun, että semmosen pystyy tekemään hyvässä sorvaamossa missäpäin Suomea tahansa. Olen teettänyt muutaman etupään laakerin, ovat sekote pronssia hiukan omaa painavanpia, mutta ei muuten pelaisi. Tulee maksamaan noin 20e, kannatta viedä kampi mukana. 😀
@veera 1-2 wrote:
ovat sekote pronssia hiukan omaa painavanpia, mutta ei muuten pelaisi. Tulee maksamaan noin 20e, kannatta viedä kampi mukana. 😀
No tuota juuri tarkoitin. Taidettiin viimekeväänä aihetta sivuuttakin. Miesmuisti kun vaan tuppaa olemaan niin julmetun lyhyt. Nitrasitko myös kaulat?
Mikset muuten ole tehnyt takalaakeria kun se yleensä on se joka ekana hajoaa? Etupään laakerit on olleet aina hyviä mitä olen nähnyt, eikä niitä kannata ekana vaihtaa kun se rattaan irroitus on niin hankala.
Sulla taisi tosiaan olla se pitkittäisvälyksinen etulaakeri.Minä voisin maksaa takalaakereista 20e, jos joku haluaisi tehdä esim. kimppatilauksen.
Muutama vastaus, en nitrannut muuta kuin hiotutin sorvissa tai eipä niistä tarvinnut ottaa kuin pölyt päältä pois. Sekä kyllä teetin takapäänkin laakerin mutta ei ollu kuin etupäästä juttua niin miksi sitä pitkittää. Sanoisin tuohon väljyyteen että mistä tiedät kuinka paljon etupää on kulunut jollet ota sitä pois?? Pelkällä näppituntumalla en usko että onnistuu. Jos siellä on hirveesti päittäilappia ei niihin auta enää mikään vaan nakkaa laakereilla vesilintua onhan pöytään ainakin särvintä. Mutta kyllä minä pidän ajatteluna jos aksilissa on kaksi laakeria , niin kyllä ne molemmat kuluu tai sitten pitää olla tosi ihmeellinen kampi. Mitä vielä tohon maksamiseen tulee, kyllä minusta kuka osat tekee sanoo hinnan ei yleensä ostaja. Minun osieni sorvauskin oli neuvottelu kysymys, ilta baarissa ( tuli hiukka kaalliit laakerit), mutta kysyin noin hintaa ja sano 20e, mitä ei voi yleistää. Onneksi teetin aika monta ja vielä on yhteen koneeseen. Tulihan nyt tarinaa, ei muuta kuin turiskaa lisää.
Jos kysyt miksi etulaakeri kuluisi vähemmän, niin arvelisin että johtuu siitä että sinne tuleva öljy on viileämpää kuin takalaakerille…
Jos tekisin etulaakerin, niin tekisin sen myös ulkomitoiltaan hieman isommaksi, koska se tuppaa pyörimään väljissä lohkoissa.Nyt heitit aika pahan, elikkä öljynlämpötila. Arvelen että tarkoitat kun pumppu on perässä niin öljykin on kuumenpaa, saattaa olla enpä ala väittämään vastaan. Itse en henk.koht. usko tota ja vaikka olisikin niin ei se silti pitäisi laakereita kuluttaa sen edenpää. Päinvastoin paremminhan kulkee reissä, mutta tästähän voi väitellä vaikka sata vuotta mutta tuskin hengissä silloin ollaan. Ja mitä tulee tuohon lohkojen väljyyteen tuskin nekään on paljoa muuttuneet. Ainakaan minä viitti niitä jatkuvasti halkoa, eihän ne muuten kuluisi, ellet ole nakannut kaulassa olevaa tappia mäkeen sit se saattaa pyöriä ei muuten. Lika eli toiselta nimeltä paska jos sitä jättää remontin jälkeen kyllä aiheuttaa etenkin laakereille pientä kulumista mutta paremminhan rutisee. Saattaa olla muutama kirjotusvirhe, mutta kivenpihän on arvuutella mitä tarkoitin.
Katsokaapa ajetuja lohkoja, mitä enemmän ajetettu, niin sitä enemmän laakeripesän sintraukset on kuluneet, eli laakeri elää siinä jonkinverran ja laakeripesä isonee. Käytetyt lohkothan käy muuten ihan hyvin, mutta toi tulee yleensä ekana vastaan. Olen kuullut että noita on liimattu kasatessa varmuuden vuoksi, liima tosin pitää olla 300C loctite:a ja on kallista.
Liimaus on tehty ihan varmuuden koska kukaan ei mene takuuseen mitä tapahtuu jos laakeri lähtee pyöriin pesässään.@nameone wrote:
laakeri lähtee pyöriin pesässään.
Siellähän on laakeripesässä tapit mitkä estää laakerin pyörimisen pesässä? Jos siinä laakeri pyörähtää, on seassa aikasta paljon laakerimetallin lastua… Ei, tuohon en alkuunkaan usko. Kyllä ne tapit pitää laakerit aloillaan tai tapahtuu aivan kauheita…
Toinen mikä huomiotani kiinnitti, on tuo suuremman laakerin tekeminen. Jos siitä teke yhtään liian ison, ei kampiaksila enää tahdo pyöriä. Eikä kotitallissa tehty mittaus vanhan lohkon laakeripesille ainakaan aiheuttanut syytä surentaa laakerin ulkohalkaisijaa. Ei kutose, eikä nelkun johon tiedän asennetun ainakin neljä kampea. Sitä mitä minua ennen kyseiselle koneelle tehty on, en tiedä. Mutta sisäänsä tuo nelkku oli syönyt jäljistä päätellen kunnostetun kammen. Eikä siinä silti ollut normaalein mittauksin havaittavaa eroa. Reiän pyöreydessähän tuo pitäisi näkyä?
Tässä aiheessa kyllä liikutaan vahvasti mutu-periaatteella…
Niin, tarkastelin näitä em. lohkoja myös sintrausta silmälläpitäen. Ainakin minun silmäni sanoi että laakeripesät on koneistettu lohkoon, sintraamalla ei saataisi sellaista pintaa aikaiseksi. Ja miksi yleensäkään laakeripesiä sintrattaisiin??? Paljon avoimia kysymyksiä tässä asiassa…
Selvitin kampiasiaa 1.10.05 kirjoitin siitä; jatkoa seuraa ja kysyisin uudelleen että onko kokemuksia asiassa:
“Soitin viikolla Salon koneistamoon; vastannen puheesta ymmärsin etteivät mielellään ryhdy puuhaan (2cv6 kammen kunnostukseen) kun osiakin vaikea saada, jotain Fiatin liukulaakeria on joskus käyettty. Mutta sanoi että tuo kampi tänne niin katsotaan.
Soitin sitten Seinäjoelle, jossa sanoivat että laitetahan se kampi täytehen lyöntihin että voi laittaa konepellin alle. Puhuin myöhemmin koneistajan kanssa pitempään asiasta, kaikkea en ymmärtänyt. Ymmärsin sen että korjaus on vaikea muttei yleensä mahdoton. Kampi on siis prässätty kasaan, kummassakin kammen puoliskossa on kiertokangen tappi, paksuudeltaan 39 mm, ja keskilimpussa on 2 reikää niitä varten. Jos kiertokangfen tappi on huonoksi kulunut ovat konstit vähissä. tappia on mahdotonta paksuntaa. Jos tappia ohennetaan, on vaikea laittaa uutta laakeria (? en oikein ymmärtänyt). He hiovat tapin keskikohtaa 12.5 /100 osaa alikokoon. Kiertokangen laakerin voi tehdä lyijytinapronssista. He käyttävät aina valmista laakeria, jos voi kiertokangen pesää koneistaa sille sopivaksi(Oliko se nyt esim. Suzukin moottoripyörän laakeri jota voi käyttää?). Joka tapauksessa kahsesta liuskasta koostuva laakeri laitetaan keskeltä hiotun tapin ympärille, ja sitten prässsätään tuo 2 osainen laakerihela kiinni kiertokankeen. Laakerin keskikohta on hiottu 12.5/100 osaa ja laakeri on 0.25 alikokoa. Se täytyy tehdä tässä järjestyksessä koska kiertokankeen prässättynä tuo laakerihela ei mene tapin ympärille paikalleen. Tämän verran ymmärsin ja osan ilmeisesti väärin.”Lähetetty: Lau Lok 01, 2005 21:44 Viestin aihe: kampiakseli
“Jatkoa. Ja sitten kampiakselin osat on prässättävä paikalleen että runkolaakerit ovat samassa linjassa. Runkolaakerit tehdään laakerimetallista, ne ovat aika monimutkaisia, niissä öljyuria ja reikiä ja lukitustappia. Usemapia kampia on näin tehty, ei tietoa mitä matkoja ajeltu. Kiertokangen laakerointi maksaa 250 euroa, ja runkolaakereiden teko toiset 250 euroa. Siis kysymykseni: Onko kellään euroopassa kunnostetusta kammista kokemusta (kymmeniä-satoja tuhansia kilometrejä ajettu?); tai ehkä Salossa tai Seinäjoella kunnostetuista kilometrimäärät. Itse sain riittävän hyvän selvityksen Seinäjoelta, jonne aion kammen kunnostukseen lähettää. Uusia kampia kun ei kai tehdä, ja vanhat kuluvat jos ei huolleta. Arvostan suomalaista työtä. Maksaahan se, mutta sillä rahalla Saabiin vaihdattaa öljyt ja suodattimet. Rättärien kulta-aika on ohi, mutta vielä kyyti on edullista ja hauskaa, ja teen kaikkeni että se jatkuu vuodet ympäri niin kauan kuin mahdollista.”“Piti sanoa:
TAPIN keskikohtaa hiotaan 12,5/100 osaa alikokoon, ja laakerihela alikokoa 0.25.”
.
Tässä asia minkä sain kotimaisista kampikorjauksista selville.
.
Onko siis kellään kokemuksia näistä korjauksista ja niiden kestävyydestä?
.
Kuutosen (kuten vanhuksenkin) kampi on kestävä, mutta joskus niidenkin laakerit loppuvat ja asia on jotenkin ratkaistava.
Kun ei tuo Citroen tehdas näytä edes imagosystä käynnistävän vanhoja prässejä tehdäkseen muutoman kymmenen tuhatta uutta kampea.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.