- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
@LPN wrote:
@AK 5 wrote:
Entäs ne nokkakulmat. Mennäänkö vakoilla vai muutetaanko ja jos niin mihin suuntaan? 106, 108, 110, 112 vai joku muu?
Mikä se vakio nokkakulma mahtaa olla? Kovastihan tuolla nokkakulmalla on vaikutusta tuohon jo ylempänä mainittuun overlappiin. Kuten sanottu, minä näistä nokka-akseleista mitään ymmärrä…päteviä tekijöitä löytyy kyllä tästäkin maasta.
Ymmärtääkseni/tietääkseni vakio-nokan nokkakulma olis 110°. Tuota asteen-muutaman pienentämällä vissiin vois saada alavääntöä lisättyä..?
Toista viikkoa hiljaista, ajatuksen tasolla taasen ei…
Kovasti on yritetty sisäistää asioita, hankkia lisää tietoa ja soveltaa aiempia/uusia tietoja keskenään. Ja mikä onkaan tulos..?
Lisää kysymyksiä, entisten lisäksi… 😳
Mutta sen verran on selvinnyt ettei mikään niistä nokista minkä asteita esille laittelin, taida tulla seuraavaan kasattavaan koneeseen. Perustelut sitten jossain vaiheessa miksi näin…
Kokeilemalla tuo varmaankin parhaiten selviää. Ensimmäiseen versioon nokkakulmaksi vaikka 108 astetta ja aukioloasteita suhteellisen maltillisesti, vaikka noin 230 astetta sen ameriikkalaisen stantartin mukaan mitattuna. Venttiileihin sitten mahdollisimman suuri aukeama, 8-9 millin väliin voisi olla hyvä tavoite. Näistä mä mitään tietämättömänä lähtisin liikkeelle.
Bemun moottoripyörän boxereita virittäneiltä voisi saada hyviä vinkkejä, yleiset automaailman opit ei välttämättä taida näin pienissä 2 -pyttyisissä toimia. Noilta euroopan Spa kisaajilta ei ihan eksaktia tietoa kaikista yksityiskohdista välttämättä saa. VGS:n tyypit oli sitä mieltä, että Visan (tai kutosen) nokka-akselilla pärjää normaaliajoissa ihan kivasti esim. sen heidän 710cc pyttysarjan kanssa – kunhan se nokka vain ajoitetaan kammen kanssa oikein. Pitäisi se +40 heppaa olla realistinen tavoite, riittääkö se sitten…?
LPN wrote:Kokeilemalla tuo varmaankin parhaiten selviää. Ensimmäiseen versioon nokkakulmaksi vaikka 108 astetta ja aukioloasteita suhteellisen maltillisesti, vaikka noin 230 astetta sen ameriikkalaisen stantartin mukaan mitattuna. Venttiileihin sitten mahdollisimman suuri aukeama, 8-9 millin väliin voisi olla hyvä tavoite.Siis venttiileihin suuri nosto ja tuohan on jotain mitä ajattelin. Vakio kutosen nokan nosto on 6,24 mm x keinuvipusuhde joka on 1,17 = 7,30mm
Tai “LPN” 8,5mm x 1,17 = 9,945 mm
Eräs Keravalainen tekee virinokka jonka nosto 5,6 mm!
5,6 x 1,17 = 6,55 mm
Olisko mahdollista saada mittaustuloksia irtonokista, siis sen minimi-ja maksimimitan eroja!?@AK 5 wrote:
Olisko mahdollista saada mittaustuloksia irtonokista, siis sen minimi-ja maksimimitan eroja!?
On. @ GT-motor Pitsku.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@AK 5 wrote:
Olisko mahdollista saada mittaustuloksia irtonokista, siis sen minimi-ja maksimimitan eroja!?
Ajatus oli lie tällaisesta..?
Minimimitta
ja maksimimitta. Tästä sitten kun vähennetään tuo minimilukema, niin saadaan vissiin teoreettinen maksimi nostolle nokalta. Tämä tieto olisi mukava saada, mahdollisimman monesta nokasta, ihan vain “akateemisessa mielessä”…Keinuvipunen sitten muuttaa tilannetta tähän, tulee vipusuhteen mukaan eri tulos. Vaan entäs “lisämuuttujat”, kuten venttiilinvälys, sovittu mitta ennenkuin katsotaan venttiilin liikkuneen (0, 0.25, 0.3, 0.5 vai 1.27mm eli 0.05″)..?
PS. Eikös vaan ole varsin tieteellisen näköiset mittalaitteet kuvattuna… 😆
Jasun laittamat kuvat kertovat juuri oikein tuon mittauksen. 2cv6/4 korjausoppaaseen (keltakantinen ja kelta sivuinen) on laitettu nokan nosto arvoksi nokka-akselista mitattuna 6,237 +- 0,02 mm. Tähän asti noin 8kpl nokka-akseleita mitattu niin nostot on ollut 5,5-5,7mm mutta tarvittaisiin nokka joka on tuon 6.237mm lainaksi. Ainakin haluttaisiin tietää että löytyykö niitä edes tuolla nostolla. Yhtä nelkun nokkaa mitattiin ja se oli jo lähellä ( 0,2mm vajaa) ja kirja antaa saman arvon nelkulle.
Kari Nieminen
Järvenpää
Tu-Jä-KeJa nopeasti mitaten, kahdesta nokasta. Ensin imunokat kumpikin, sitten pakonokat:
Hiottu nokka Oikea imu Vasen imu Oikea pako Vasen pako
Suurin mitta 30,9 31,3 31,2 31,3
Pienin mitta 25,7 26,1 26,0 26,1
Nosto nokalla 5,2 5,2 5,2 5,2
"Räjähtänyt" AK2
Suurin mitta 32,4 32,4 32,5 32,5
Pienin mitta 26,9 26,9 26,9 26,9
Nosto nokalla 5,5 5,5 5,5 5,5
Se mikä nyt jäi enemmän kuin kummastuttamaan, on tuo “hiotun” nokan pienemmät nostot kuin loppuunajetusta koneesta puretusta löytyneestä nokasta. Eikä nuo nyt oikein sekaisinkaan ole päässeet, nuo mittaustulokset, kun käytetyssä oli isommat lukemat kuin hiotussa…
Hämmästytti myös tuo mittojen tasaisuus käytetyssä, sekä niiden erilaisuus hiotussa. Tosin tuo erilaisuus on aika selkeä merkki käsityöstä…
Ajoituksia ja asteita sitten joskus, kun mittauspenkkiä saa hahmoteltua…
Noi sinun saamasi arvot ovat edellä mainitun kirjan toleransseissa (noin) mutta pienin ja suurin mitta ei ilmeisesti olekkaan se oleellinen koska niille on annettu isommat toleranssit mutta lopuksi tuolle 6,237mm ei ole annettu kuin +- 0,02mm. Tarkoitan sitä että isompia toleranssaja voi käyttää nokkaa tehdessä mutta noston pitää olla aika tarkka että olisi sama kaikilla venttiileillä. Kuten huomaat niin tuossa hiotussa akselissa nostot on samat kaikissa nokissa se on tärkein. Iso toleranssi tarkoittaa n. 0,3mm. Tuo 5,2mm nosto verrattuna 6,2mm on aika iso ero ja erohan kasvaa vielä venttiilillä eli paljonkohan jää esim. imuaukko pienemmäksi eli virtaus vastusta tulee.
Kari Nieminen
Järvenpää
Tu-Jä-KeNo nyt on tontilla kaks erilaista nokkaa lisää ja ne on mielenkiintoisia! Toisessa lukee AE285X nostookin on, mutta ei oo tuota Jasun mittalaitetta 😀
Ps. Huomenna lisää, jos osaan ja ymmärrän jotai asteista ja nousuista.Se, että nelkun nokalta löytyy enemmän nostoa ei ole mielestäni mikään ihme. –> Kierroskone kutoseen verrattuna.
Eikös se jotakuinkin mene niin, että suurella nostolla saadaan sitä kiertävyyttä? Ts. suuri täyttö, vaikka aukioloaika olisi pieni?
Ainakin ne saksan saastekoneet A06/664 ja A06/644 ovat suuremmalla nostolla ja kiertävät paremmin, mutta sitten taas alavääntö on huonompi.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Akaile wrote:
Se, että nelkun nokalta löytyy enemmän nostoa ei ole mielestäni mikään ihme. –> Kierroskone kutoseen verrattuna.
Eikös se jotakuinkin mene niin, että suurella nostolla saadaan sitä kiertävyyttä? Ts. suuri täyttö, vaikka aukioloaika olisi pieni?
Ainakin ne saksan saastekoneet A06/664 ja A06/644 ovat suuremmalla nostolla ja kiertävät paremmin, mutta sitten taas alavääntö on huonompi.Sen tiedon mukaan mitä itse nähnyt olen, niin Nelkussa ja Kutosessa olisi sama nosto mutta hitusen eri ajoitukset imuventtiilille..?
Löytyykö mistään “virallista” mainintaa tuosta että “Saksan saastekoneissa” olisi muihin kutosiin verrattuna erilainen nokka..?
Eräs henkilö täällä palstalla kaupitteli joskus 664 nokka-akselia joka Suomessa on hiottu tehtaan mittoihin ja arvot olisivat seuraavat:
Koneistamon mukaan nosto,sekä imu & pako: 5,6 mm, normaalikutosessa noin 6 mm.
Nosto imu: 310 astetta / 0,30
# pako: 300 # / 0,30
Nokkakulma 110 astettajalpo
@Jasu wrote:
@Akaile wrote:
Se, että nelkun nokalta löytyy enemmän nostoa ei ole mielestäni mikään ihme. –> Kierroskone kutoseen verrattuna.
Eikös se jotakuinkin mene niin, että suurella nostolla saadaan sitä kiertävyyttä? Ts. suuri täyttö, vaikka aukioloaika olisi pieni?
Ainakin ne saksan saastekoneet A06/664 ja A06/644 ovat suuremmalla nostolla ja kiertävät paremmin, mutta sitten taas alavääntö on huonompi.Sen tiedon mukaan mitä itse nähnyt olen, niin Nelkussa ja Kutosessa olisi sama nosto mutta hitusen eri ajoitukset imuventtiilille..?
Löytyykö mistään “virallista” mainintaa tuosta että “Saksan saastekoneissa” olisi muihin kutosiin verrattuna erilainen nokka..?
Sitä en tiedä mikä on virallinen totuus noiden loppupään koneiden kanssa , sillä olen jo aikaa sitten lopettanut niihin uskomisen. Tämä siksi, että sätkiä on tehty ihan älytön variaatiomäärä, vaikka linjastolta olisi papereiden mukaan tullut toistensa kopioita. Omaa 664 nokkaa aikoinaan kun pyörittelin käsissäni niin olin mittaavinani eroa vanhempaan 635 nokkaan verrattuna. Se mitä tulee tuohon Jalpon tapaukseen niin pitää muistaa myös mikä on ollut sen nokkahiomon vertailukohta vakionokalle? 602cc nokkia on useampia variaatioita ja myös käytetty nokka on eriasia kuin uusi, kun sitä lähdetään mittaamaan.
Näillä kommenteillani ei muuten sitten ole tarkoitus latistaa tutkimustunnelmaa, vaan päinvastoin ravistella niitä uskomuksia tehdasvalmisteisten vehkeiden sielunelämästä.. Mitä suurempi otanta tähän hommaan tulee, sen lähemmäs on mahdollista päästä kartalla, mutta exaktia vastausta tähän aiheeseen ei ole. Ennemmin pitää kysyä itseltä mitä haluaa siltä koneelta ja sitten lähdetään hakemaan kokoonpanoa kohdalleen. Vasta 5000-10000km alkaa kertomaan sen koneen toiminnasta jotain syvempää.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.