- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
@Akaile wrote:
@Jasu wrote:
@Akaile wrote:
Se, että nelkun nokalta löytyy enemmän nostoa ei ole mielestäni mikään ihme. –> Kierroskone kutoseen verrattuna.
Eikös se jotakuinkin mene niin, että suurella nostolla saadaan sitä kiertävyyttä? Ts. suuri täyttö, vaikka aukioloaika olisi pieni?
Ainakin ne saksan saastekoneet A06/664 ja A06/644 ovat suuremmalla nostolla ja kiertävät paremmin, mutta sitten taas alavääntö on huonompi.Sen tiedon mukaan mitä itse nähnyt olen, niin Nelkussa ja Kutosessa olisi sama nosto mutta hitusen eri ajoitukset imuventtiilille..?
Löytyykö mistään “virallista” mainintaa tuosta että “Saksan saastekoneissa” olisi muihin kutosiin verrattuna erilainen nokka..?
Sitä en tiedä mikä on virallinen totuus noiden loppupään koneiden kanssa , sillä olen jo aikaa sitten lopettanut niihin uskomisen. Tämä siksi, että sätkiä on tehty ihan älytön variaatiomäärä, vaikka linjastolta olisi papereiden mukaan tullut toistensa kopioita. Omaa 664 nokkaa aikoinaan kun pyörittelin käsissäni niin olin mittaavinani eroa vanhempaan 635 nokkaan verrattuna. Se mitä tulee tuohon Jalpon tapaukseen niin pitää muistaa myös mikä on ollut sen nokkahiomon vertailukohta vakionokalle? 602cc nokkia on useampia variaatioita ja myös käytetty nokka on eriasia kuin uusi, kun sitä lähdetään mittaamaan.
Näillä kommenteillani ei muuten sitten ole tarkoitus latistaa tutkimustunnelmaa, vaan päinvastoin ravistella niitä uskomuksia tehdasvalmisteisten vehkeiden sielunelämästä.. Mitä suurempi otanta tähän hommaan tulee, sen lähemmäs on mahdollista päästä kartalla, mutta exaktia vastausta tähän aiheeseen ei ole. Ennemmin pitää kysyä itseltä mitä haluaa siltä koneelta ja sitten lähdetään hakemaan kokoonpanoa kohdalleen. Vasta 5000-10000km alkaa kertomaan sen koneen toiminnasta jotain syvempää.
Ihan mielenkiinnosta, miten mittailit nokkia kun niitä ihmettelit? Työntömitalla/mikrometrillä mitaten, vai heittokellon kanssa jolloin saisi asteistakin tolkkua?
Se etteikö tehtaan tekemistä muutoksista olisi jotain dokumenttia, siihen en uskoa jaksa. Toki mahdollista sitten on, että muutoksia on tehty, mutta jostain syystä niitä ei olisi julkaistu? Sekin kyllä aika erikoista olisi…
Jotain pientä tässä on kyllä touhuttu, pelkän pohtimisenkin jälkeen, ja siitä sain yhden kuvan sähköpostiin. Hankalaa vaan oli PDF-tiedosto kääntää ja muuttaa Photobucketin ymmärtämään muotoon (tai sitten sinnekin saisi PDF:n, mutta eipäs tullut kokeiltua)
Mittaustuloksia. Kuulemma tarkennuksia tähän kuvaan tulee jossain vaiheessa, mutta sitä ennen, ihmetellään porukalla..!Tönärillä mittailin. Mulla on vastaavat kuvat kuin yllä Visa 635 koneesta ja Gt Motorin versio kutosen vakio nokasta. Palaan asiaan, kun kotiudun. Nyt olen reissussa.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Huomasin tehneeni tuohon kuvan merkintöihin pienen virheen 1,27mm kohtaan kun pako sulkeutuu siinä pitäisi olla enemmän tuota -merkkistä overlappia imunokkaan nähden joka taas 0,5mm kohdalla muuttuu +merkkiseksi joka on kuvassa oikein. Kun näitä piirustuksia väsyneenä tekee niin sitä sattuu mutta haitanneeko tuo katselua. Pitää illemmalla tutkia koko kirjanpito uudestaan ja korjata virheet.
Kari Nieminen
Järvenpää
Tu-Jä-Ke^Jännityksellä odotetaan minkälaisia tuloksia nyt mittauksista löytyy…
Vähän kuitenkin itseänikin kiinnostaa tuo mittaaminen, joten pari mittausta piti itsekin tehdä, jälleen “huipputeknisillä ja -tarkoilla” mittalaitteilla…
Vieläkään ei näemmä ole päässyt Legoista, saati Duploista eroon… 😆
Mittakellossa mittapäähän kiinniruuvattuna lennokin servon pyörä, halkaisijaltaan liki sama kuin Sätkän nostajakuppi. Suorassakin vaikutti olevan, eli tuskin mittaukseen epätarkkuutta syntyy tuosta. “Pukki” taasen kasattu Lego/Duplo-osista, laakeripinnat vastaavat Duplon nuppien väliin ja akseli on “kiristetty” kuminauhoilla “pukkiin”…Äkkipäätään tuolla mitattuna, imunokista löytyi nostoa 5,48mm ja pakonokista 5,60mm, nokkakulman ollessa aika tarkkaan 110 astetta. Räjähtäneestä koneesta löytyneestä vakio-nokasta löytyi imusista nostoa 6,02mm ja pakosista 6,08mm, ja samainen 110 asteen nokkakulma…
Nokan asteiden mittausta varten pitäisi vielä tulostaa astekiekkoja, jotta voisi piirtää tuloksen vaikka millimetripaperille…
Toisaalta, ehkei tämän mittapenkin tarkkuus vielä oikeasti häikäisemään pääse, mutta periaate kuitenkin kivasti selvisi, ainakin itsellekin… Jospa joku päivä tekisi mokoman vaikka metallista..?
Juu, myönnetään, minuakin kovasti hymyilyttää nuo kuvat…
Eiku laitetaan lisää Leekoja, ni hyvä tulee… 🙄
Tuossapa tuo, hieman teknisempi esitys aiheesta.
Ensin väsäsin tuon kammen voimansiirron siten että yksi kammen kierros vastasi yhtä astetta. Tässä tuli sitten hankaluudeksi häkkyrän huteruus, johon kun lisää nokka-akselin lepokitkan sekä nokkien rampit, niin vähän “viiveellä” akseli sitten pyörähtää halusi. Joten palastelin hammasrattaita vähemmäksi, nyt kammen puolella kierroksella akseli pyörähti 7,5 astetta, muutaman asteen tarkkuuteen uskon tuolla päässeeni…Kummastakin nokasta sain edelleen nokkakulmaksi saman 110 astetta, mutta overlapin kanssa tulikin sitten hauskuutta. 1,27mm välyksestä katsottuna, hiotussa “virinokassa” ei ovelappia esiintynyt, mutta ajetusta AK-2 -moottorin nokasta sitä jo löytyykin..! Samaten hiotusta löytyy huomattavasti vähäisempi nosto, eli tuo vanha, huonompikuntoisen oloinen olisikin todellisuudessa varmaankin jopa enemmän tehoa antava akseli..?
Sellaisen hauskuuden myös löysin tuosta, kun olin kiinnittänyt “pyörittimeen” akselit kärkien jousien tapeista (sopivasti 5mm tapit, Legoissa on 5mm reiät), niin nuo tapit näyttävät olevan 15 astetta eri kohdassa..! Tuohon pitää vielä paneutua, tarkemmin mitaten, samaten kuin siihen miten nokan ratas on akseleihin asetettu. Tähän jälkimmäiseen en nyt kiinnittänyt (vielä) mitään huomiota…
Vähenis nyt nuo pakkaset niin vois kuvitella jotain askartelevansakin pihalla… 👿
Tuossa kun kävin tallissa, niin mittasin yhden nokkakepin?
Mittaus venttiililtä:
Välys 0,3mm 26/78 68/49 nokkakulma 108*
Imu auki YKK 1,72 mm Maksimi 8,63 mm
Pako auki YKK 2,78 mm Maksimi 8,55 mm
Ja mitä mieltä tuosta ajotuksesta?Jos jollakin löytyy nurkissa loppuunajettu pöytäsorvi, niin osallistun kustannuksissa Jasun ensi joulun lahjomiseen. Myös mekano-rakennussarja käy. Senkin mittatarkkuus ylittänee Duplot 😀 Hyvä että joku jaksaa mittailla. Itse olen aina mennyt ajatuksella että jos kone käy, nokka on kondiksessa.
@AK 5 wrote:
Tuossa kun kävin tallissa, niin mittasin yhden nokkakepin?
Mittaus venttiililtä:
Välys 0,3mm 26/78 68/49 nokkakulma 108*
Imu auki YKK 1,72 mm Maksimi 8,63 mm
Pako auki YKK 2,78 mm Maksimi 8,55 mm
Ja mitä mieltä tuosta ajotuksesta?Yks hammas aikaselleen, ni sit ollaan yhden lähteen mukaan “tehokkaimman taloudellisella” alueella, eli paras kompromissi mistä liikkeelle lähteä. Sit noilla asteilla ei kannattais enää ainakaan pahasti avartaa pakopuolta, kun “liian hyvin” virtaavalla pakoputkistolla ehtii tarpeettoman paljon hyvää seosta paeta palamattomana pois, varsinkin alemmilla kierroksilla joilla kone käytännössä kuitenkin enemmän halutaan pitää…
Mää en usko, että sätkän kansiin tarvii muutenkaan paljon koskea, sillä kanavat ovat muotoilultaan ja kooltaan niin lähellä G10, G11 ja G12 koneen kansia. G10 kansista tekivät aikoinaan Jokkis-superista hyvinkin liikahtavan vekottimen.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Aika paljon parannusta saa ihan pelkillä seetirenkaiden muotoiluilla. Oppikirjan mukaisesti (en muista ulkoa kuinka niin en sano tarkemmin) muotoilluilla seetirenkailla vakion Samaran kannen virtauspenkissä mitattu “maksimiteho” kasvoi vaatimattomasti 80% eikä siinä edes muotoiltu venttiileitä 😀 Pakoventtiilin palotilan puoleisen kantin pyöristäminen parantaa vielä muutaman prosentin lisää.
Jos kutosen koneen teho on 29 heppaa niin tuolla pikku kikalla tehon nousu 80% tekisi 29 + 23 = 52 heppaa ??
En ymmärrä moista .. ❓Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@Musta Hattuinen Mies wrote:
Jos kutosen koneen teho on 29 heppaa niin tuolla pikku kikalla tehon nousu 80% tekisi 29 + 23 = 52 heppaa ??
En ymmärrä moista .. ❓Juurikin näin. Eikä tartte muuta kuin sen että ensinnäkin seetit olis yhtä kamalat kuin Samarassa ja että kansi olis se viimoinen kuristava tekijä eli imu- ja pakopuoli hengittäisi tarpeeksi hyvin ja seoksetkin vielä pysyisi samalla seinällä. Toki sytkäkin pitäisi olla kohdillaan eli ennakkoa todennäköisesti pienentää koska täytös on parempi ja yhtä suurella ennakolla tulisi nakutusta.
Virtauspenkkihevosvoimat on usein melko kaukana todellisista mutta toisaalta todellinen ei voi kuitenkaan olennaisesti virtauspenkin näyttämää ylittääkään.
Uskoisin kyllä, että Samara ja 2cv ei ole tästä(kään) kohdalta vertailukelpoiset. 2cv:n kannet eivät nimittäin ole pöllöimmästä päästä virtausopillisesti ja venttiilitkään eivät kamalan rujot ole. Se venttiilien muotoilu auttaa eniten silloin, kun varressa tai lautasessa on kynnyksiä ja tietty vartta ohentamalla saadaan sen virtausvastuspinta-ala pienenemään. Eli jos ihan karkeasti ajatellaan niin varresta ohennettu, ja pyöristetty varren ja lautasen välinen kulma on huomattavasti parempi kuin sellainen, jossa varsi on suorastaan vain tökätty lautaseen kiinni. Tässä “tökätyssä mallissa” sen kulman terävyys aiheuttaa virtauksen ulkokaarteeseen pyörteen ja pyörre hidastaa muuta virtausta.
Melekoisen vaikea asia selittää sanallisesti, mutta toivottavasti edes joku pääsi jyvälle 😆
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.