- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
On nuo viriniksit tehty nykyään niihin moniventtiilisiinkin. Moniventtiilisyydellä saavutetaan suurempi täyttö yhdellä työkierrolla, ilman että (päästöjä lisäävää) aukioloaikaa pidennetään nokka-akselilta. Ja taas toisaalta noston voi jättää matalammaksi, jolloin puristussuhdetta voidaan nostaa, ilman, että mäntä kilkkaa venttiiliin. Toki männissä on normaalisti viisteet venttiileille, mutta tilanne olisi toinen vähemmällä määrällä venttiileitä.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Nykyisin moottoreista kehitetään tehokkaampia venttiili ja ruiskutus tekniikan ja turbon avulla..
Suuntaus näyttää olevan että yhä pienemmistä koneista puristetaan samoja tehoja ulos kun aiemmin isompi tilavuuksisista koneista ja tietenkin kestävyyden kustannuksella..
On suunniteltu että koneen ei tarvitsekkaan kestää kun noin 200 tuhatta kilometriä kuten ei autonkaan,, vaan sitten hankitaan taas uusi..Se että pelkillä venttiilien ja istukoiden hiomitella 2cv:n vakio koneeseen saataisiin melkein tuplasti tehoa ulos ( 80 % ),, niin se ei ole kyllä käytännössä mitenkään mahdollista millään matematiikan laskukaavalla,, vaikka kuinka toivoisi.. 😯
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@Musta Hattuinen Mies wrote:
Se että pelkillä venttiilien ja istukoiden hiomitella 2cv:n vakio koneeseen saataisiin melkein tuplasti tehoa ulos ( 80 % ),, niin se ei ole kyllä käytännössä mitenkään mahdollista millään matematiikan laskukaavalla,, vaikka kuinka toivoisi.. 😯
No, noinhan ei ole missään väitettykään, vaan..:
-kyseessä on yksittäinen esimerkki Lada Samaran sylinterikannen kanavista
-lähkökohta on aivan eri kuin Sätkässä, jossa on varsin hyvät kanavat jo lähtökohtaisesti
-mainittu +80% oli virtauksen mukaiselle teoreettiselle tehomäärälle, tämä monesti poikkeaa todellisuudesta joka johtuu:
–imu- ja pakosarjoista
–pakoputkistosta
–nokka-akseleista ja niiden ajoituksista
–puristussuhteesta
–jos vaikka mistäLisäksi, niitäkin tapauksia on tullut esille että vaikka virtauspenkki antaisi tietyn teoreettisen maksimitehon, niin käytännössä kokoonpanosta on saatu huomattavasti enemmänkin tehoa ulos. Harvemmin toki näinpäin, mutta se kertoo omaa karua kieltään siitä ettei pelkästään yhtä asiaa saa jäädä tuijottamaan…
Sätkän kansien kanavista olen (vastoin parempaa tietoa) sitä mieltä että kanavat ovat jopa hitusen liiankin suuret, ajatellen parasta tehokkuutta. Niiden pienentäminen on vaan aika työlästä, avartaminen on aina helpompaa mutta en näkisi sitä mitenkään hyödylliseksi, poislukien venttiilinohjurin tienoon siistiminen…
Missähän vaiheessa saisi edes puoletkaan nyt etsitystä tiedosta sovellettua käytäntöön… 😳
@Akaile wrote:
Tönärillä mittailin. Mulla on vastaavat kuvat kuin yllä Visa 635 koneesta ja Gt Motorin versio kutosen vakio nokasta. Palaan asiaan, kun kotiudun. Nyt olen reissussa.
Voisitko laittaa nuo kuvat, ku kiinnostas nähdä ollaanko oikeilla linjoilla? Vai ootko vielä reissussa.
Kiitos muistutuksesta 🙂 Moni asia on muuton jälkeen ollut hukassa, mutta sentään nämä paperit löytyivät 😆
Nytkun katson GT-motorin papereita niin astelevyyn ei ole tehty aiemman esimerkin piirroksia, mutta asteet ja nosto on merkattu.
Visa V06/630
Imu 6.5mm nosto, 274 astetta
Pako 6,37mm nosto, 242 astettaHuomautuksena: “Nosto ja asteet suoraan nokka-akselilta 0.25 välyksellä”
Vakio 2cv6, ilmeisesti A06/635, tai ainakin sellaisesta purin kyseisen nokan. Moottori oli eräästä Korpparin viimeisessä erässä olevasta kutosesta alkuperäinen ja avaamaton kone:
Imu: 5,9mm nosto, 252 astetta
Pako: 5,9mm nosto, 252 astetta
“Nosto ja asteet mitattu suoraan nokka-akselilta 0.25mm välyksellä. “Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Jasu wrote:
Camshaft Ver 1 Ver 2 Ver 3
In 277° 270° 218°
Ex 273° 258° 208°
Overlap. 53° 41° -8°Tuossa olisi muutama versio nokka-akselista, ja jos (ennemminkin, kun) nyt olisi tavoite rakentaa alakierroksilta vääntävää moottoria, niin osaisiko joku antaa minkäänlaisia vinkkejä mikä noista kolmesta versiosta olisi suositeltavin..? Samalla, noin seitsemän millin venttiilinavautumalla (nostolla) olisi nuo vaihtoehdot…
No, paljastetaanpa nyt sen verran että nuo lukemat on mitattu samasta akselista…
Mittaukset tehty 0.25, 0.3 ja 1.27 millin venttiilinavautumalla. Sitä en enää muista oliko suoraan nokalta vai venttiililtä nuo mittaukset…
Hitusen muuttuu paperilla nokan luonne, riippuen käytetystä välyksestä…
Lie toimiva esimerkki siitä aiheesta että minkä verran voi noita pelkkiä asteita tuijottaa..? 🙄
1740
Ok, miten ilmoitat oikeaoppisesti nokan hiojalle sen mitä olet hakemassa?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Siis helppoo ku heinänteko ja selkeetä!
GT-motors 0,25 välyksellä
R-koneistus 0,3 välyksellä
Jenkki autot 1,27 välyksellä
2CV 0,85 (muistaakseni)
Euroautot Osa 0,5 välyksellä
Ja kaikki saa mitata miten parhaaksi näkee ja kokee. Eiku vertailee vaan 😀@Akaile wrote:
Ok, miten ilmoitat oikeaoppisesti nokan hiojalle sen mitä olet hakemassa?
@AK 5 wrote:
Siis helppoo ku heinänteko ja selkeetä!
GT-motors 0,25 välyksellä
R-koneistus 0,3 välyksellä
Jenkki autot 1,27 välyksellä
2CV 0,85 (muistaakseni)
Euroautot Osa 0,5 välyksellä
Ja kaikki saa mitata miten parhaaksi näkee ja kokee. Eiku vertailee vaan 😀Ja lisätään tähän osan valmistajista käytössä oleva “nollavälys”. Siis edellämainittujen lisäksi…
Vähän suuntaa antavia laskelmia saa kyllä tehtyä, kun aikansa pyörittelee kuvia. Mielestäni päädyin noista Akailen ilmoittamista arvoista tulokseen jotta ovat varsin lähellä vakion arvoja…
Olisihan se toki hienoa jos kaikki puhuisivat samasta asiasta, niin tehtaat, koneistamot sekä osamyyjät harrastajista puhumattakaan… 🙄
1792@Jasu wrote:
Vähän suuntaa antavia laskelmia saa kyllä tehtyä, kun aikansa pyörittelee kuvia. Mielestäni päädyin noista Akailen ilmoittamista arvoista tulokseen jotta ovat varsin lähellä vakion arvoja…
Olisihan se toki hienoa jos kaikki puhuisivat samasta asiasta, niin tehtaat, koneistamot sekä osamyyjät harrastajista puhumattakaan… 🙄
1792Nyt kun laitat vielä näkyville tuon arvojen vertailun, kuinka siihen päädyit, niin tässä voi moni harrastaja oppia tästäkin aiheesta ja päästään lähemmäs sitä, että harrastajat puhuvat samasta asiasta…?
Ja kumpikaan teistä ei vastannut siihen kysymykseen, että jos nyt haluan mennä teettämään nokan jossakin noista pajoista tai muualla, ja kun kerta asteista puhuminen on niin kirosana niin miten ilmoitan pajalle, että haluan sen ja sen mukaisen nokan tästä kepistä?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Akaile wrote:
@Jasu wrote:
Vähän suuntaa antavia laskelmia saa kyllä tehtyä, kun aikansa pyörittelee kuvia. Mielestäni päädyin noista Akailen ilmoittamista arvoista tulokseen jotta ovat varsin lähellä vakion arvoja…
Olisihan se toki hienoa jos kaikki puhuisivat samasta asiasta, niin tehtaat, koneistamot sekä osamyyjät harrastajista puhumattakaan… 🙄
1792Nyt kun laitat vielä näkyville tuon arvojen vertailun, kuinka siihen päädyit, niin tässä voi moni harrastaja oppia tästäkin aiheesta ja päästään lähemmäs sitä, että harrastajat puhuvat samasta asiasta…?
Ja kumpikaan teistä ei vastannut siihen kysymykseen, että jos nyt haluan mennä teettämään nokan jossakin noista pajoista tai muualla, ja kun kerta asteista puhuminen on niin kirosana niin miten ilmoitan pajalle, että haluan sen ja sen mukaisen nokan tästä kepistä?
Kuinka päädyin? Piirsin ruutupaperille käyrät, miten mittaamani nokat käyttäytyy missäkin vaiheessa, siitä sitten keinuvipusuhde mukaan laskien vertasin ilmoittamiasi astelukemia ja ne sitten sijoitin ruutupaperilla olevaan kuvaan. Siitä näki että vakion sekä ilmoittamasi arvot kohtaavat liki täysin, mittatarkkuus saattaa sitten pientä heittoa tehdä eli täyttä varmuutta ei pääse sanomaan…
Se miten koneistamolle asia pitäisi ilmoittaa, on ainakin omalta kohdaltani täysin auki. En tiedä, sen voin tässä vaiheessa vielä sanoa. Ehkä joskus sen tiedän, ja sen kyllä kerron kun se selviää..!
Tarkoituksella tuo kysymys samasta nokasta mitatuilla eri arvoilla laitettiin, herättääksemme keskustelua, ettei pelkästä asteluvusta voi päätellä mitään. Eikä ihan varmaksi voi sanoa senkään perusteella mitä koneistamo on ilmoittanut, varmimman tuloksen saa kun itse mittaa, mutta sittenkin voi vain verrata itse mittaamiaan arvoja, kun tuossa on ihan oikeasti enemmän kuin paljon paikkoja missä voi mittaus mennä eri tavalla kuin toisen tekemänä…
Jännä olisi viedä nokka hiottavaksi, toivomillaan asteilla, ja sitten kun sen käsiin saa, mitata että vastasiko toive tilattua, ja samalla ehkäpä tulisi myös vinkkiä onko omat mittaukset kuinkakin samalla tolalla sen koneistamon käytännön kanssa. Vaan se on jo tullut opittua että tässä ei tosiaankaan ole yhtä oikeaa tapaa…
Ja sitten vielä se kysymys, että mikä se olisi se hyvä nokka, minkälaisella nokkakulmalla, nostolla ja mikä olisi hyvä ajoitus tälle. Soppaa ei varmasti sotke sitten sekään että kumpikaan ratas, niin nokan kuin kammen, ei ole mitenkään tarkasti akselilleen asetettu. Näissä kun oletettavasti on eroja, niin jos nyt sitten jonkun nokan ajoittaa tietyn kammen kanssa “hyväksi”, niin se ei ole enää välttämättä läheskään niin “hyvä” jos saman nokan asentaa toisen kampiakselin kaveriksi..? (tällaista tarinaa tuli muualtakinpäin maailmaa vastaan, omien arvelujen tueksi).
Juu, opiskellaan kovasti, ja edelleen tuntuu tulevan lisää kysymyksiä kun yhtä vastausta on etsimässä… 😆
VGS 2CV
Adjustable Camshaft sprocket for 2CV;
VGS developed 1 different sprockets: with this special small sprocket you can change the camshaft timing from the outside of the engine (for example to test different settings on the dyno); the second set of sprockets makes the timing of the camshaft a lot easier. The straight cut will lower the friction, which results in more power. A must-have for 2cv-tuning! For more information, don’t hesitate to contact us
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.