- Tämä aihe sisältää 224 vastaukset, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12.4.2016 at 16:29
toimesta.
-
Artikkelit
-
@miki wrote:
On vähän pihistelyä jos säästää 100 tkm:n aikana muutaman kympin kehittelemällä mitä ihmeellisintä viritrlmää jousivarvan päiden ja tappien kanssa. Jos vaihtaa esim. samalla kun iskarit, vaihtoväli on vähintäänkin sopiva, eikä vie konkurssiin. Tietenkin maavaran säätö tulee ylimääräisenä toimenpiteenä, mutta sekin on ihan hyvä tehdä silloin tällöin.
En ole mielestäni rahallista aspektia tuonnut tähän keskusteluun mukaan? Jousisilmukan hajoamisen estäminen on se oleellisin pointti. Toisekseen, harva 2cv-korjaukseen liittyvä remontteeraaminen edes kestää rahallista tarkastelua. Kuten on useampaan kertaan projektien yhteydessä todettu, rättäreihin vaihdetaan puolet pelleistä hitsailemalla ja tälle omalle työlle ei lasketa minkäänlaista arvoa. Sen jälkeen kopan päälle vedetään uusi maali ja edelleen kulkimen hinta on myydessä alle 5000e. Kuitenkin nämä em. toimenpiteet olisivat arvoltaan autoliikkeessä toteutettuna 85-129e/h (keskimäärin) ja maalaus 3500e-5000e. Siihen kokoonpanotyö päälle.. Siispä järki ja raha eivät oikein mahdu samaan lauseeseen 2cv-harrastamisen puitteissa 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ja mistä löytäisi autokorjaamon, jolle ei juuri pompsahda kiire jos yrittää Räsyä tyrkätä laitettavaksi.
Itse näitä on pitänyt tekohengittää ja saattohoitaa. Siinä kai se viehätys onkin. Nämä on sentään ihmisen tekemiä.@Akaile wrote:
@Masa wrote:
Alkuperäiset tapit on suunniteltu toimimaan kuivana. Tapin terävä kulma “keinuu” silmukkaa vasten eikä synny luistavaa liikettä, joka tappia kuluttaisi. Akailen kuvassa silmukka on niin pieni, ettei tappi mahdu “keinumaan” vaan sen on pakko luistaa ja tappi kuluu rasvattunakin.
Olen sitä mieltä, että jos varvan tappeja alkaa rasvaamaan, niin tekee vaan yhden huoltokohteen lisää. Tai itseasiassa neljä huoltokohdetta.Tiedän tämän seikan alkuperäisestä toimintaperiaatteesta, eli keinumisesta. Kaivelkaapa käsiinne 100tkm ajeltuja alkuperäisiä varpatappeja. Olen sellaisia purkanut ja poikkeuksetta kaikissa se ohuin kärki, jonka varassa keinuminen pitäisi tapahtua, on tasoittunut pyöreäksi vuosien saatossa. Nyt jos sitten verrataan tähän “parjattuun parannusversioon” niin elinikää hylkyrajaan on tullut käytännössä 70tkm lisää, mikä ei mielestäni ole ihan mitätön määrä kilon metrejä. (Olisi tullut enemmänkin, jos rasvaus olisi ollut säännöllistä vuosina -93-97.)
Oleellisempi seikka tuon holkituksen osalta on se, että varpasilmukoista on useita kokemuksia ja kertomuksia kun se venyy tai pettää halkeamalla. Varsinkin se mutterimallinen (-74 eteenpäin) tykkää haljeta kahdesta terävästä kulmasta kulkevan halkeaman mukaisesti.
Ok, alkuperäisellä pääsee hyvin ja säännöllisesti tarkastamalla/vaihtamalla ikuisesti täysin huolettomasti. Omakohtaisesti kuitenkin tykkään, että kun laittaa kuntoon jotain paikkaa niin sitä pystyy parantelemaan varsinkin tällaisilla konsepteilla, joista on jo vuosien kokemuksia entuudestaan. Reissunpäällä on varsin ikävää, jos jousitus romahtaa täydessä lastissa. Yleensä tuhoa tulee kerralla enemmänkin.
Manun pointti huovan käytöstä ja rasvasta: eikös näin ollutkin vanhuksissa alunperin? Ts. siinäkin on yksi muutos, jossa on säästetty tuotannon aikana ns. huonompaan suuntaan.
Tuli nyt sitten tarkistettua missä kunnossa on varvantappi kun se on ollut käytössä 24 vuotta ja 146096km ilman minkäänlaista huoltoa. Täytyy sanoa, että oli paremmassa kunnossa kuin odotin. Tapista oli kulunut pois 0,2mm, silmukasta ei niinkään paljon.
Muistaakseni joskus oli myynnissä huonolaatuisia varvantappeja. Oliskohan huonot kokemukset johtuneet niistä?
@Masa wrote:
Muistaakseni joskus oli myynnissä huonolaatuisia varvantappeja. Oliskohan huonot kokemukset johtuneet niistä?
Edelliset vaihtamani tapit löytyivät vm-90 Charlestonista 105 000km ajettuina. Kilometrit ovat varmat, sillä ko. kuljin oli samalla omistajalla alusta loppuun. Muistaakseni 3/4 tappia jäljellä. Syitä voi olla monia näihin eroihin.
En ole tuosta kuvasta varma, onko se heijastuma, vai onko tappi kaivanut uran tuohon silmukkaan? Jos se on ura niin halkeama tulee todennäköisesti etenemään mutterin terävästä kulmasta tuohon uraan. Sen jälkeen neljäsosasektori halkeaa pois. Näin on kohtaamissani haljenneissa tapahtunut. Vanhemman mallinen silmukka venyy menettäen pyöreää muotoaan, mutta tämä mutterimalli on vähemmän sitkeää tavaraa.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Taas hyvä muistaa se asia että kerätkää talteen käyttökelpoiset alkuperäis osat vastasen varalle..
Saattavat tulla arvoon arvaamattomaan.. 💡Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@Akaile wrote:
Edelliset vaihtamani tapit löytyivät vm-90 Charlestonista 105 000km ajettuina. Kilometrit ovat varmat, sillä ko. kuljin oli samalla omistajalla alusta loppuun. Muistaakseni 3/4 tappia jäljellä. Syitä voi olla monia näihin eroihin.
En ole tuosta kuvasta varma, onko se heijastuma, vai onko tappi kaivanut uran tuohon silmukkaan? Jos se on ura niin halkeama tulee todennäköisesti etenemään mutterin terävästä kulmasta tuohon uraan. Sen jälkeen neljäsosasektori halkeaa pois. Näin on kohtaamissani haljenneissa tapahtunut. Vanhemman mallinen silmukka venyy menettäen pyöreää muotoaan, mutta tämä mutterimalli on vähemmän sitkeää tavaraa.
vm-90 Charlestonista on myös tuo tappi ja silmukka, josta kuvan laitoin. On ollut meillä uudesta asti, joten historia on myös tiedossa. Ja tappeja ei ole koskaan rasvattu eikä rasvata.
Kuvassa ei pajon kulumaa näy kun sitä ei juurikaan ole. Työntömitalla mitaten kulumaa oli n. 0,1-0,2mm
Tuo Hertta Rouva on ihan aavistuksen verran lowrider malli, joten ajattelin hieman säätää mavaraa. Voinko säätää korkeutta pelkästään jousivarvan silmukoista kun kysein auton puoli on ilmassa? Paljonko yksi kierros vaikuttaa, toisesta paikkaa luin 3,5 mm ja toisesta 7 mm. Kumpihan mahtaa olla lähempänä totuutta?
…kierrä jousivarpaa..ei silmukkaa…varvassa on litistetty kohta ( 8,85 mm)…laita jo tänään vaikka crc…w-40. ..
7 milliä per kierros. Nosta kuljin ilmaan, kun vääntelet varpoja, ettei kuulu naps.
Jimmi Porist'
044-339238kuusi
jimmi65(ät)gmail.comHelpotat myöhempiä säätöjä, kun ylös tunkattuna kierrät varvat ulos kokonaan ja sipaiset kierteisiin aimoannoksen hyvää rasvaa/vaseliinia. Takaa kannattaa irrottaa putki-iskarit. Ensimmäisellä kerralla joudut todennäköisesti hakkaamaan nämä putki-iskarit irti, mutta niidenkin kiinnitysten huolella rasvaaminen helpottaa seuraavaa kertaa, eli lähtee tuon jälkeen nykäisemällä. Iskarien irrotus helpottaa säätöä.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Perskele, auttakaas miestä mäessä. Rupesin tutkailemaan tuota jousituksen säätöä ja huomasin, että silmukat on aivan saatanan väljät tappeihin. Niin väljät että ei oikeastaan voi olla edes kulunut tuollaiseksi. Mikä tässä mättää?
Ei ne ole koskaan tiukkoja reikiä olleetkaan.Tappi voi kulua muutamia millejä.Silmukan reikä tuskin mitään.En ole koskaan käyttänyt siellä mitään voitelua.Ei se niin tiukka voi olla ,että tarvitsisi.
Saatteeksi Mikalle: Tuolla voi vielä ajaa, mutta seuraa vuosittain tilannetta ja varaa kulkimeen yksi varpasilmukka varoiksi.
Rasvaamiseen ja holkittamiseen en viitsi ottaa enää kantaa, mutta tähän Sepon vähättelyyn kyllä:
@SEPPON wrote:
Silmukan reikä tuskin mitään.
Alkuperäinen kuva ei ole kohtisuorassa kappaleeseen nähden, joten rinkulan täsmällinen sijoitus hankalaa, mutta:
Punaisella yritetty havainnollistaa silmukan alkuperäinen muoto, eli pyöreys.
Paljonko tuo “ei mitään” on jo tässä kulumisvaiheessa? 2mm?
2mm 10mm plootusta on jo 20%. (En tiedä onko tuo silmukan vahvuus 10mm tuosta kohtaa, ei ole verrokkia tässä käsillä.) Siis 20% heikompi rakenne jo näppituntumalla, mutta siihen vaikuttaa myös se, kuinka kappale käytännössä murtuu. Kun tuo kuoppa tuosta syvenee niin syntyy ensimmäinen ratkeama ohuimmasta kohdasta terävään kulmaan, eli lähimpään kulmaan ylhäällä tai alhaalla. Merkattu keltaisella. Tämän jälkeen silmukka lähtee venymään auki ja silmukan “kaari” toimii vipuvartena, joka lohkaisee silmukan seuraavan terävän kulman kohdalta. Merkattu vihreällä.
Tämän jälkeen tukivarsi lepää stopparikumin varassa.Tämä murtumismekanismi on nimenomaan näissä mutterimallisissa jousisilmukoissa, se vanhempi vain venyy ja venyy kunnes katkeaa.
Ilmeisesti tämä aihe ei ota tuulta purjeisiin, ennen kuin se omalle kohdalle sattuu? 🙄
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Milläs tuon varvan saa pyörimään tuossa silmukassa? Mikään avain ei oikein pidä, putkitongit on kokeilematta kun ne on hukassa.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.