- Tämä aihe sisältää 39 vastaukset, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 29.1.2020 at 09:53
toimesta.
-
Artikkelit
-
Minä olen tehnyt näin. Laitan kuskin puolen laipan väliin kaksi tiivistettä ja mittaan aparin puolen mitan kuten kuvassa. Totean shimmien tarpeen 0 välyksellä mutta shimmien paksuuksista johtuen jos nolla välykseen ei pääse niin pieni (0,02) puristuma. Tämän jälkeen siirrän toisen tiivisteen aparin puolelle ja säädän lautaspyörän välyksen siirtämällä shimmejä tarpeen mukaan puolelta toiselle. Jos olen väärässä niin kertokaa.
Kari Nieminen
Järvenpää
Tu-Jä-KeHöh. Jäänyt kommentoimatta tuo Karin toteutustapa. Varmasti toimiva, saa tosiaan noinkin laakerien säädöt kohdalleen. Voisi kyllä mielenkiinnosta testata, saako kuinka lähelle samat paksuudet säätölevyille tuolla ja “virallisella” tavalla säädettynä…
Nousee taas esille, tässä syksyn mittaan on yllättänyt kyselyjen määrä vaihteistojen sielunelämään tutustumiseen liittyen. Toivottavasti näillä, ja muillakin, ohjeilla kynnys omatoimiaskarteluun madaltuu…
Testasin käytännössä tuota ylläolevaa Karin tapaa välysten säätöön. Onnistuu hyvin, ja tuntui menevän helpommin haluttuun arvoon. Mittasin lopulta mittakellolla välyksen, ja se oli annetuissa rajoissa, eli ainakin tuon perusteella uskaltaisin jatkossakin noin tehdä…
Ja taas yksi osoitus, ettei se tehtaan tapa ole ainoa oikea, millä pääsee haluttuun lopputulokseen, eikä se tehtaan tapa ole välttämättä se helpoin…
” eikä se tehtaan tapa ole välttämättä se helpoin…”
Tuli tästä mieleen ihan koneteollisuustyöelämässä opitun kautta, että ei ole mitenkään poikkeuksellista, että virallisia ohjeita ja koulutusmateriaaleja kirjoittaa joku muu kuin se tekijä itse. Ja vaikka tekijääkin haastateltaisiin ohjetta varten niin siinä tilanteessa riippuen haastattelijan ja haastateltavan luottamustasosta, vastaus on saattanut olla “tehtaan mukainen”, vaikka itse toteutustapa olisi saattanut olla muu jo vuosia. Huomionarvoista myös se, että käsitykseni mukaan 70-luvun kutosen loodat on shimmattu tarkemmin kuin 80-90-luvun loodat ja sen yleensä kuulee ihan äänestä. Siispä tässäkin ohjeistuksessa on saattanut tulla muutoksia ja hyväksyttävä toleranssi kasvaa työajan säästön vuoksi vuosien saatossa.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ainakin nelkuissa on vetareita sekä tuplaristikoilla että kuulamallia. Onko joku tietty vuosimalli missä tuo muuttuu vai onko noita laitettu mitä milloinkin? Tuli tämä mieleen kun tuossa yhtä nelkun laatikkoa tutkiskelin ja oletin, että olis -70 mallin nelkusta kun on 4,5mm jarruputket, mutta onko kuitenkaan vm-70 kun on kuulamallin akselit tuossa ollut? Onhan tuohon tosin voitu jo vaihtaa vaikka mitä.
Loodan kyljessä pitäisi olla vuosimalli”vesileima” pelkääjän puolella.
70-71 vaihtui M9 jarrujuntturit pois, eli josko tuossa kohtaa myös putki pieneni. Samaten 70-nelkussa oli vielä takajarruletkut ja takaputki rungon yli heittona, kuten Wanhassa Meharissa.
Noin -72 tuli kuusipulttiset yläpäät vetareihin ja ennen sitä on hyvinkin voinut olla tuplaristia, erityisesti noissa 7-kymppisissä, kun niistä alkupää on tehty -69, vaikka mallivuosi onkin 70.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Sen verran likainen tuo looda ettei merkinnät ole luettavissa. Kuitenkin on nuo M9 jarruputkijuntturit ja kuusputtiset vetarin yläpäät. Jotain tuossa on ilmeisesti vaihtunut matkan varrella. Olisko johonkin 7-kymppiseen vaihdettu uudempi looda?
Loodakin voi olla alkuperäinen vielä, jos vetarien yläpään laipat on vaihdettu.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Oli miullakin -74 Dyanessa tuplaristivetarit vielä joku hetki hankinnan jälkeenkin. Mitä varmimmin alkuperäinen vaihteisto oli, vuosimalli ensirekisteröinnin mukaan, todennäköisimmin -72 valmistunut kun oli jo tammikuussa -73 saapunut Suomeen…
Nuo osien vaihtumisajankohdat on vähän viitteelliset olleet Sitikalla etenkin tuolloin, kai vähän markkina-alueestakin kiinni, ja ainakin tässä maassa vuosimallin tulkintaa vaikeuttaa se että vuosimalliksi on tosiaan laitettu ensirekisteröintihetki. Joka saattaa olla vuosiakin myöhempi kuin valmistusajankohta…
Vetarin “päivitys” tuplarististä kuulamalliin on vallan helppo, vetari siitä isosta messinkimutterista irti ja kuulamallin akselintumppi tilalle. Ja tottakai rumpu sellaiseen missä on kuulamallin kiinnitysreiät…
Dyniksen ollessa ns. toissijainen tuote linjastolla en ihmettele, että jos -72 loppuvuodesta on vielä mennyt tuplaristia nelkkutiinoihin. Euroopan markkinoilla kutosia jo tuolloin ja veikkaan, että niissä on järjestään ollut kuulamallit. Suomessa muutenkin oli nelkulle otolliset markkinat verotuksen vuoksi, joten ei ole ihme, jos hyllynperältä on kaiveltu varustusta.
Kuulamallin vetarit saa Wanhukseenkin, kahdellakin tapaa, mutta sitä kotitekoisempaa versiota ei ole vielä tarvinut tutkia.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.