- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Hei!
Kuinka usein kannattaa vaihtaa harvoin ajetun vanhuksen bensa? Kannattaako tankkiin tavallisen bensan tilalle ostaa säilytystä ajatellen Nesteen paremmin säilyvää Futura Greeniä? Molempiin tietysti pitää lisätä sitä lyijyn korviketta, mutta toi Green ei mainoksen mukaan vanhene.Minä olen ainakin ajamalla hoitanut vanhan bensan pois. En ole havainnut mitään ongelmia.
Kuivassa ja lämpimässä säilytystilassa ei varmaan ole kosteuden tiivistymisen vaaraa, joten tankin voi pitää likimain tyhjillään eikä ole murheita bensan vanhenemisen kanssa. Sekoittaa sitten tuoretta mukaan käyttöönoton yhteydessä.
Missään ilmajäähdytteisessä Citroenissa ei tarvita mitään lyijynkorviketta bensaan. Eikä sen puoleen muissakaan sellaisissa, joissa on alumiinikansi.
Riittävän vanhaksi kun bensa pääsee, niin ei enää lähde käyntiin sillä, vaan vaatii käynnistykseen uutta tavaraa. Tätä uutta jonkun aikaa, jotta kone lämpiää. Sitten se käy sillä vanhallakin. Moottori kun on lämmin, niin se vanhakin kaasuuntuu riittävästi. Useampi vuosi täytyy kuljinta seisottaa, jotta saa bensan näin huonoksi.
Bensan lisäaineesta on aiemminkin väitelty. Miten se alumiinikansi voitelee venttiilin ja teräksistä ventiiliohjurin väliä? Sanoisin kuitenkin näin; Voit ajaa ilman lisäaineita satatonnia ja lisäaineilla kaksisataatonnia. ( Kilometrit on ihan hatusta.) Tarkoitan sitä, että lisäaineen merkityksen toteamiseen voi mennä 20 vuotta, jos ajaa 5 000 km vuodessa. Moottorikoneistamossa kun kanteni käytin, niin asiasta kysyin, ja ehdottomasti kannattaa käyttää lisäaineita, sanoivat he.
Eipä tuo nyky bensiini ole mitään käynnistys ongelmia talven seisonnan jälkeen aiheittanut..
Kokemusta seuraavista laitteista: 2cv,, ruohonleikkuri,, moottorisaha..
Pisin kokeilu 2cv 6 koneella,, viisi vuotta ja hyvin pelitti senkin jälkeen kun kulkimen käyttöön
taas otin pitkäksi venähtäneen kynnysten ja pohjapeltien vaihto rojektin jälkeen jokunen vuosi sitten..
Käytän yleensä 98 bensaa koneissani… 😀Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Kiitti!
Suunnilleen noin mä olin ajatellutkin. Ilman muutta noin vanhassa käytän itsekin lisäainetta ja 98:a.
Vanhanaikaisissa valurautakansissa on venttiili-istukat ja -ohjaimet yleisesti koneistettu suoraan siihen samaan valurautaan. (Esim Ford) Kehittyneimmissä alumiinikansissa (esim Citroen) istukat ja ohjurit on tietysti valmistettu paremmista aineista ja yleensä sellaisten voitelu tai kuumuudenkesto hoituvat ilman lyijyä. Oikein wanhoissa Wanhuksissa taisi aluksi olla jotakin valurautatyyppistä ohjuria. 60-luvulla sitten siirryttiinkin pronssisekoituksiin ohjureissa. Venttiili-istukat ovat vissiin aina olleet jo noita “parempia” aineita. Kohdalleni ei ole osunut teräksestä tehtyjä ohjureita.
Aikanaan kiltakapteenina jouduin hakemaan tähän lyijyasiaankin vahvistusta ylemmältä auktoriteetilta. Korpivaaran huolto-osaston tiedote 11/85 päivätty 25.3.1985, sanoo että lyijytöntä polttoainetta voidaan käyttää: 1. Kaikki autot (myös Sätkät) joissa on ilmajäähdytteinen moottori. Lista jatkuu BX – ja CX -malleilla poislukien CX 25 GTI Turbo, jossa oktaaniluvun oltava 98 tai korkeampi. Tiedotteen oli allekirjoittanut Heikki Hannonen.Tiedän että Wanhuksillakin on ajettu satoja tuhansia kilometrejä ilman mitään lisäaineita. 98-oktaanisen käyttöön Wanhuksessa en näe mitään teknistä syytä, jos puristussuhde on alkuperäinen.
Toisaalta en usko että lisäaineiden käytöstä aiheutuu mitään suurempaa haittaakaan moottorille. Jos tuntuu siltä että moottorinne aineista tykkää niin käyttänette niitä jatkossakin. Ja jos nyt lopetatte lisäaineiden käytön ja kone kajahtaa, en ota siitä mitään vastuuta. En edes poliittista.
Täältä tähän
lk
Lisäaineet..jokaisessa Belgiasta tuliaisena tulleessa kulkimessa on ollut lisäainepurkki..no olen ne sinne tankkiin lurauttanut mutten koskaan täällä sitä ole ostanut, eipähän myöskään ole kone siitä suuttunut..käytän 98..aina kun on mahdollista Shell jotain ihme Power…onpahan ainakin kalliimpaa..
Likn kirjoitti; -60 luvulla siirryttiin pronssisekoituksiin ohjureissa. Koneissahan oli iso muutos -60 luvun lopulla, kun tuli nämä uudet koneet – nelkut ja kutoset, joissa imu-pakosarjalähdöt ovat vinosti toisiinsa nähden. Siis kokonaan uudet kannet ja kenties ohjurit vai koska muutos olisi tapahtunut?
Tässä on puhuttu vain venttiilin ohjureista,, entäs miten on itse venttiilien materiaali
ja valmistus tekniikka kehittyneet sitten kuuskymmentä luvun jälkeen.. ❓Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Tästä lisäainetarpeesta on ollut juttua useammassakin paikassa ja yhteydessä.
Itse olen käsittänyt ongelmapaikan olevan nimenomaan istukan ja lautasen reunan välissä.
Eli lyijy(nyttemmin muu lisäaine) saostuisi istukkaan ja lautasen reunaan muodostaen tiivisteen.
Ilman tätä alkaa venttiili vuotaa, kuumenee,palaa ja lopulta ehkä katkeaa.
Valurautahan on melko pehmeää ja huokoista.Teräs taasen on niin kovaa ja tiivistä ettei lisäainetta tarvita.
Tietysti kestävyyteen vaikuttaa venttiilin kunto, jos kosketuspinta on leveä ja tasainen on tiiviys parempi.
Venttiilin jäähdytyksetäkin melkoinen osa hoituu istukan kautta kanteen.Jossain oli ohjeistettu venttiilien koneistuksen jälkeen käyttettäväksi 4-kertaista lisäaine
annostusta jonkin aikaa. Lopullinen sovittumienhan tapahtuu vasta käytössä.Lyijyä kaiketi alettiin bensaan lisätä vasta 20-luvulla ? Käsittääkseni toinen hyöty oli oktaaniluvun nousu.
Sama olisi ilmeisesti saatu aikaan myös etanolilla, mutta tämä olisi vaatinut ne teräsistukat. Lyijy tuli halvemmaksi.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.