- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Moikka jos määkin sanon nyt jo jotain! Ensinnäkin olen itse ajellut varmaan jo viistitoista voutta tuolla”turpo putkella”. Siitä on se hyöty, niin tiedän sen
pitkän komeksen ansiosta! Sen vaikutus ilmenee vasta siellä yli neljän tuhannen kierroksen päällä, ennen sitä siellä ei tapahdu havaittavaa, siis
ajamalla havaittavaa. Mutta kun on putki paikoillaan ja etumaski ei ole
suljettu ja on normaalia suurempi pääsuutin en muista minkä kokonen se nyt oli, mutta tuolla aiemmin joku muisti että olisko 125. tyhjäkäynnille ei tarvi tehdä mitään rikastuksia, kun se on muutenkin OK ei se bensa sieltä mene
teho käynnillä vaan pääpuuttimelta suosaan kurkun ejektori osan seosputkelta ilman sekaan. Olin selittämässä sitä ajo tilannetta siten että otetaan täysperävaunu ajamalla kiinni ja mennään siitä ohitse, ja kun vauhti
nousee sataan-toiselle, siellä sen huomaa eron onko putkea, vai ei. Ei sitä muuten tiijä mitään. Toinen kysymys sitten tuntui olevan että pakkanen käy venttiilien päälle, ei ole perää, kun tekee itse sen putkiliitteen käyrän mitta työnä kotelolta letkulle, se tehdään sen verran pitkä että se pelti osa ylettää vasemman pakosarjan kylkeen kiinni ja lämmittää ilmaa sopivasti. Tietysti maskia pitää tukkia talvella. Minä olen omassani säätänyt etu säleiköllä (lisä varuste) lämpöä koneella anturi on venttiili kopan öljytilassa. Olen pitänyt kesällä kopan lämmön vain 60-70 astetta, ettei bensa kaasarissa ala kiehuun! Ei siitä muuta iloa putkesta ole kun ohitettaessa, ehkä bensaa menee sitten enempi matka ajossa hiukka. Mutta sehän on vanha sanonta pohojammaanta että “syönyttä on hyvä kaskiä” Semmosta turisin leikilläni sekkaan! PS: se suutin pitää olla isompi
siksi, kun ilma määrä on yläteholla isompi, muuten käy laihalla ja hajoo!
Oikean seoksen voi kokeilla ajamalla ja katsomalla sytytys tulpista? Pitäisi
niiden olla “kahvin rusteat” ei yhtään vaaleemmat! Moi!Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@Musta Hattuinen Mies wrote:
Sen vaikutus ilmenee vasta siellä yli neljän tuhannen kierroksen päällä, ennen sitä siellä ei tapahdu havaittavaa, siis
ajamalla havaittavaa.Eli pelkästään propellin vaikutuksen huomaa ajossa, mutta ilman lämpötilan vaikutus on koko kierrosalueen.
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Toinen kysymys sitten tuntui olevan että pakkanen käy venttiilien päälle, ei ole perää, kun tekee itse sen putkiliitteen käyrän mitta työnä kotelolta letkulle, se tehdään sen verran pitkä että se pelti osa ylettää vasemman pakosarjan kylkeen kiinni ja lämmittää ilmaa sopivasti. Tietysti maskia pitää tukkia talvella.
Mutta sitten kesällä taas kannattaa siirtää se putki viileämpään paikkaan.
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Mutta kun on putki paikoillaan ja etumaski ei ole
suljettu ja on normaalia suurempi pääsuutin en muista minkä kokonen se nyt oli, mutta tuolla aiemmin joku muisti että olisko 125. tyhjäkäynnille ei tarvi tehdä mitään rikastuksia, kun se on muutenkin OK ei se bensa sieltä mene
teho käynnillä vaan pääpuuttimelta suosaan kurkun ejektori osan seosputkelta ilman sekaan.
PS: se suutin pitää olla isompi
siksi, kun ilma määrä on yläteholla isompi, muuten käy laihalla ja hajoo!
Oikean seoksen voi kokeilla ajamalla ja katsomalla sytytys tulpista? Pitäisi
niiden olla “kahvin rusteat” ei yhtään vaaleemmat!Kun aina puhutaan pääsuuttimista, niin normaalisti myös jarruilmasuuttimet pitää vaihtaa, tässä tapauksessa voi pelkät pääsuuttimet riittääkin jos halutaan rikkaampi seos korostuu nimeonomaan suurilla kierroksilla.
Tosin itselläni on sellainen käsitys että tulppien pitäisi olla kaakaon ruskeat, eli astetta vaaleammat?
Tehoa toki saa hieman ja venttiilit kestää paremmin jos seos on vähän rikkaammalla. Kesällä varmaan kuitenkin ainakin pärjää vakiosuuttimillakin, kun niitä on tehtaallakin käytetty ja saattaa säästyä bensaakin.Onko jollain kokemusta minkälaisia suuttimia kannattaa käyttää isommilla männillä?
Tuota suutinjuttua ei missään tapauksessa tule unohtaa, ovat erilaiset käytettäessä “turboputkea”, kuin ilman. Seos jää laihalle mikäli suuttimia ei muuteta. Hyvän suunnan saa selvittämällä alkuperäisistä kaasareista mitä sieltä… Ja nuo suuttimet pitää aina tarkistaa teki mitä tahansa polttoaineensyöttöön… Siis vaikka muuttaa vain ilmanpuhdistinta, myös silloin.
Tuolla “turboputkella” on aivan muu merkitys kuin tuo Nameonen esittämä jäähdytysvaikutus, sillä lisätään sylinterin täyttöastetta, jolloin sylinteriin saadaa enemmän happea poltettavaksi. Tästä syystä noita suuttimia pitää tarkistaa että saadaan ilma/polttoaine- suhde oikeaksi(siis stoikiometriseksi 14,7:1)
Jos olet saanut sellaisen kuvan että olen puhunut jäähdytysvaikuksesta niin pahoittelen, sillä en sellaista ole tarkoittanut, vaan mm. nimenomaan täyttöastetta. konen lämpöjen kannalta siinä käy jopa juuri päinvastoin kun seos laihenee niin kone käy entistä kuumempana.
Muistutan vaan että tehtaalla tämä configuraatio on jo kertaalleen tarkistettu, vaikkei se olekaan tarkoitettukaan talvella käytettäväksi.
Olisi aika kätevää jos rakentaisi lamda-anturin tälläisiä kokeita varten.Uskokaa pois vaan, kyllä turbo toimii, kun sen tekee niin kuin mulla on ja tuolla aikaisemmin selitin. Talvella ei jäädy kaasari, kun on se lämmön siirto siihen putken kylkeen ja etu maski kiinni. Kesälläkään ei käy kuumana vaikka lämmitys toimii samalla lailla, mutta silloin säädetään etumaskilla koneen lämpöä. Kesällä toimii kyllä vaikka maskia ei suljekkaan vaan ajelee maski auki, ompahan ahto sitten suurempi.
Kun on putki ja koneen säädöt jämptisti säädetty ei voi ajella kaasu lattiassa koska kone ottaa itsensä reilusti ylikierroksille. Toisin sanoen
käy myös se 6 Dyanen laatikkokin lyhyt välitteiseksi! Kaasari pitää olla
tietenkin 2 kurkkunen ja se isompi reikänen!
PS: Voin laittaa pari kuvaa putkesta, jos joku mailailee henkilö kohtaisesti
alle kirjoittaneelle.Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Sun mailiosoitetta ei selviä sun tiedoista, mutta mailaatko minulle niin voin laittaa sen tänne sivuille kaikkien nähtäväksi?
Se isompi suutin kiinnostaa ja kuulostaa hyvälle, onko minkäänlaista arviota miten kulutus muuttuu?
Kesällä kyllä olisi parempi jos sitä imuilmaa ei turhaan lämmitettäisi lämmönvaihtimella.Se sähköposti osoitehan löytyy, kun klikkaa viestin lähettäjän käyttäjä tietoja siinä viestissä.
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Sori eipäs näykkään, mutta se on tässä Man60(@)suomi24.fi
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂http://www.saunalahti.fi/~maalehti/2cv/Turbo-1.jpg
http://www.saunalahti.fi/~maalehti/2cv/Turbo-2.jpg
http://www.saunalahti.fi/~maalehti/2cv/Turbo-3.jpgYleensäkin pelkkiä linkkejä kannattaa käyttää, ettei aina kun tämän sivun aukaisee, niin kasa kuvia aukea vaikka ne on jo kerran katsottu.
Kuvat on myös pakattu mahd. pieneen tilaan suhteessa laatuun…Tätä keskustelua seuratessa äkkinäinen on oppinut kaksi asiaa; tämä ns.”turbo-putki” siis lisää hiukan tehoa ja aiheuttaa talvella jäätymisriskiä ilman esilämmitystä.
Mutta mistä tunnistaa tälle putkelle tarkoitetun kaasuttimen?
Itselläni ei ko. putkea ole asennettuna, mutta nyt heräsi epäilys että pitäisiköhän olla, koska olen taistellut heikolla menestyksellä liian rikkaan seoksen kanssa.
Tosin kone käy liian rikkaalla myös tyhjäkäynnillä, joten yksin tuon putken puuttuminen ei asiaa selitä.
Onko sama kaasutin tyyppi isommalla pää-suuttimella vaiko kentien ihan oma malli?Korvaan vaan että ei ole siis jäätymisriskiä, vaan riski liian laihasta seoksesta talvella.
Sulla voi olla kyllä väärät / vialliset suuttimet siinä, olen nimittäin nähnyt suuttimia missä on oikeat arvot, mutta reiän koko on ihan väärä, mikä kaasari sulla on?
Olet varmaan säätänyt kaasuttimen kanssa oikein eikä se tulvi?Nameonehan voisi sitten vaikka laittaa tänne oikeat(siis tehtaan tarkoittamat)suutinarvot nähtäväksi, jotta kaikki halukkaat voi tarkistaa omansa? Itse mielelläni laittaisin, mutta on kaikki tekninen dikumentaatio muualla(tallilla)kuin kotona…
Itse huomasin että tuo suutinasia on kovin herkkä aihealue koneen toiminnan kannalta. Joku vuosi sitten laittelin itselle tojolootan corollasta(sellainen sinapinkeltainen…) peräisin olevan kaasarin ja hyvin pelitti. Sitten kaverille piti laittaa vastaava, hyvin toimi siihen asti kunnes tälläsi turboputken paikalleen. Ei mitään tolkkua toiminnassa… ja kaasari lepikkoon, kaveri ei jaksanut kauaa taistella… Sit omassa tuli pieniä käyntiongelmia, laihalle alkoi vetämään… Nopea diagnoosi, oli laittanut liekkiä kaasariin päin sytyttäen ilmanpuhdistinelementin(paperisellainen) jolloin seos kovasti laiheni. Asia korjaantui laittamalla uuden suodattimen… Vastaava laihentumisominaisuus, tosin lievempänä, ilmaantui kun lyhensin imuputkea(corollassa sellainen voimakkaasti suppeneva) ja taas oltiin laihalla… Ja ongelma korjaantui laittamalla alkuperäinen imuputken pää takaisin… Ja edelleen on tuo corollan kaasari ajossa.
Ja yksi hauska lisähuomio tuosta kurkkujen koosta, corollassa kumpikin kaasuttimen kurkku on pari milliä pienempi kuin sätkän yköskurkku… Ja kaasari on tarkoitettu 1300cc koneelle…
Kaasarin kurkun koko riippuu monesta asiasta! Olen itse lueskellut tuolta
Auto tekniikan käsikirjasta noita asioita. Kirjassa Auto tekniikan perusteet
on esim: sivulla 362 kaavoja joilla selviää moni juttu!
Kirjat löytyy lainastosta koko sarja, ilmestymis vuosi 1981, elikkä asiat
ovat meille sopivaa vuosikertaa. Sieltä löytyy kaikkea lisäilma suuttimista
ynnä muista jutuista! Suosittelen kun tuntuu olevan niin mielenkiintoinen
monille!Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Tutustuttu on aiheeseen, myös saman kirjan avulla…josta tulkiten, pienempi kurkku on parempi koska kurkun läpi kulkeva ilma saadaan liikkumaan suuremmalla nopeudella joka taas parantaa seoksen tasalaatuisuutta…
Lisäksi tässä tojolootan kaasarissa on sellainen kiva lisä, että virtaus sallitaan kakkoskurkun kautta vasta kun kierroksia on riittävästi, kakkoskurkussa on “ylimääräinen” läppä epäkeskeisesti laakeroituna ja läppäakselilla on pelkästään paino mitä vastaan imu vetää läppää auki(siis jos “oikea” kakkoskurkun kaasuläppä on auki). Näin on varmistettu ilman riittävä virtausnopeus myös pienemmillä kierroksilla jotta seos saadaan sekoittumaan varmemmin joka taas parantaa kulutuslukemia. Enimmän osan aikaa kun, varsinkin Suomen nopeusrajoituksilla, ajetaan kuitenkin pelkästään ykköskurkun alueella, tässä kaasarissa tarkoittaa alle 4500RPM…
Enpä muista ulkoa kaasarin tyyppiä sen enempää kuin suutinten kokojakaan. Uusien suutinten löytäminen taitaa olla aika hankalaa?
Besapinta OK, uusi neulaventtiili.
Jasun kommenteista päätellen varmaan kannattaisi kokeilla sitä turboputkea.
On kyllä jo toinen kaasari odottamassa asennusta mikäli ei muuten tokene.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.