- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Huomenta!
Ajattelinpa kysäistä arvon raadin mielipidettä vauhtipyöräasiaan.
Kun nyt olen lauantaina heittämässä Aikailen kanssa tuota räyhäkonetta (652, nokka reipas 300 astetta, vauhtipyörä -2 kg), niin olisiko viisaampaa vaihtaa tuo vauhtipyörä vakioon? Vauhtipyörän vaihtohan lienee aika yksinkertainen juttu tuossa koneen vaihdon yhteydessä…
Miten mahtaa pelittää tuo kireä nokka (jota en vielä meinaa vaihtaa) vakion vauhtipyörän kanssa versus kevennetyn? Sen kuulin, jotta tuon kevennetyn kanssa tyhjäkäynti täytyy nostaa tuplaksi verrattuna vakiokoneeseen, mutta auttaisiko pelkkä vauhtipyörän vaihto parempaan tyhjäkäyntiin? Tai muutoin vain parempiin katuominaisuuksiin.
Vaikkei olisi suoranaista kokemusta asiasta, niin hyviä spekulaatioita kyllä kuunnellaan 😆
Ensin sinun täytyy löytää toinen Visan vauhtipyörä, joita ei aivan hirveästi ole tarjolla. Varmaan raskaampi vauhtipyörä tasaisi alakierroksilla käyntiä, mutta tämä on vain mututuntumaa.
@HENKKA wrote:
Ensin sinun täytyy löytää toinen Visan vauhtipyörä,
Noup! Koneessahan on kutosen lohko, vain sylinterit ja männät ovat visasta… Vauhtipyöräswappi pitäisi onnistua heittämällä.
Jos hieman järkeilen tätä vautipyörän vaikutusta, niin painavammalla tietysti sitkeys lisääntyy ja käynti tasaantuu. Toisaalta tuo kireä nokka toimii parhaiten yläkierroksilla, jonne siis pitäisi päästä mahdollisimman äkkiä, mikä puoltaa kevyempää vauhtipyörää.
Visan männät ovat muistaakseni kutosen vastaavia raskaammat. Mikä vaikutus niillä on tuohon sitkeyteen?
vauhtipyöriä on jo vakiona hirviä määrä eripainoisia.
Jossain tällä foorumilla taitaa olla keskustelua.-Olli
Älä perhana raskaampaa vauhtipyörää laita. Kierrosherkkyys kärsii. Karvan verran ilmavampi pakoputkisto, ja pahvinen ilmansuodatin huits hiiteen ja vapari tilalla. Niin minä tekisin 😈 .
@miki wrote:
Älä perhana raskaampaa vauhtipyörää laita. Kierrosherkkyys kärsii. Karvan verran ilmavampi pakoputkisto, ja pahvinen ilmansuodatin huits hiiteen ja vapari tilalla. Niin minä tekisin 😈 .
Riittääkö ilmavammaksi putkeksi tuon kynnyksen alla olevan pakuvaimentimen vaihtaminen vaikka 50mm suoraan rööriin?
Paljonko kaasarin suun ja konepellin välissä on tilaa? On meinaan jäänyt tuollainen 15-20cm pitkä kartiovapari eräästä aiemmasta projektista….
Ja pysyyhän tuo tyhjäkäynnillä, jos kiristää ruuvia niin, että taulussa on reipas 1000rpm 8)
Nimim. naapuritkin tietää, koska sätkä käynnistyy
@dieselflosse wrote:
Riittääkö ilmavammaksi putkeksi tuon kynnyksen alla olevan pakuvaimentimen vaihtaminen vaikka 50mm suoraan rööriin?
Paljonko kaasarin suun ja konepellin välissä on tilaa? On meinaan jäänyt tuollainen 15-20cm pitkä kartiovapari eräästä aiemmasta projektista….
Ei tuo pelkkä loppupään avarrus paljoa auta, kun alkupäätä ahdistaa. Vesku anjalankoskelta on tietääkseni noita putkistoja tehnyt, ties vaikka olisi tallessa? Huhuu?
Konepellin alle mahtuu kyllä isompikin putsari. Lisäksi se istuu luontevasti vaakatasossa kun käyttää sitä alkuperäistä kumitötteröä.Perhana kun iski kevätpörriäinen. Enhän minä oikeasti enää nykyisin noista viritetyistä vehkeistä perusta… 8)
@miki wrote:
Ei tuo pelkkä loppupään avarrus paljoa auta, kun alkupäätä ahdistaa.
—
Perhana kun iski kevätpörriäinen. Enhän minä oikeasti enää nykyisin noista viritetyistä vehkeistä perusta… 8)
Jospa tuon poikittaisponikän halkaisisi ja tyhjentäisi… Lähtöä pitänee suurentaa tai lisätä toinen toiselle puolelle 8)
Juu pisteliäitä nuo pörriäiset… Mutta sinähän tosiaan olet jo päässyt yli tällaisista hullutteluista 😆
Tulipa tässä ohessa mieleeni, jotta onko kenelläkään tiedossa sätkään sopivaa kierroslukumittaria? Kun kerran ollaan urheiluautoa rakentamassa… 😆
Kierroslukumittarivaihtoehtoja on kolme: A) tilata netistä ranskan puolelta, saa uutena mutta hinta on balttiarallaa 80e kpl + toimitus (pyöreä, perinteinen)
B) modata tavallinen nelisylinterisen kierroslukumittari
C) Rakentaa itse Vellemanin rakennussarjasta, hintaa oli muistaakseni 40e. Viimeisestä mallista voin näyttää käytännössä esimerkin lauantaina 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Akaile wrote:
B) modata tavallinen nelisylinterisen kierroslukumittari
C) Rakentaa itse Vellemanin rakennussarjasta, hintaa oli muistaakseni 40e. Viimeisestä mallista voin näyttää käytännössä esimerkin lauantaina 😉
B) Muistaakseni jostain laatikon pohjalta sattaa löytyä tuollainen nelisylinterisen mittari… Mitähän sille pitäisi tehdä? Antaa näyttää mitä näyttää ja jakaa mielessään lukema kahdella 🙄
C) Odotan mielenkiinnolla tuon näkemistä…
http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?t=853&highlight=vauhtipy%F6r%E4
Tuosta löytyy se aiempi keskustelu vauhtipyörästä vuodelta -05 kun suunnitelin koneeni ominaisuuksia käyttötarkoituksiin nähden. Jälkiviisaana voin todeta, että pitkän matkan ajossa kulkimesta tuli erittäin mukava. Harvoin on tippunut vauhti alle 80km/h pitkässäkään ylämäessä, kun alkuvauhti on 100km/h. (Jep, se on mun matkavauhti näillä vaihteiston välityksillä) Miinuspuolena on se, että kaupungissa toivoisin ajoittain “kevyempää lähtöä” eli mikään nopea tuo ei ole reagoimaan kierroksiin. Kiertää kuitenkin hyvin, koska koneessa on A06/664 nokka-akseli. Toisekseen olen hieman miettinyt, että koska siitä ei niin taloudellista tullut mitä halusin, olen epäillyt, että kaasarivalintani (18/26) on väärä suhteessa tuohon vauhtipyörään. Eli koska tuolle vauhtipyörälle kuuluu myös 9.0:1 männät ja minulla on vain 8.5:1 joutuu kakkoskurkulla luukuttamaan liikaa. Joten ykköskurkku saisi olla isompi ja kakkoskurkku pienempi (21/24). 21/24 kaasari löytyy myös normaalisti raskaimman vauhtipyörän koneista…
Mutta sitten kun taas puhutaan tästä visakoneestasi, niin tilanne on hieman hankala. Jos se muutama kilo on otettu siitä kaikista ohuimmasta vauhtipyörästä niin luulen, että kovin kummoista tyhjäkäyntiä tuolla ei saisi edes vakionokalla. Hyvä kompromissi voisi olla keskiraskas A06/635 koneesta, jossa on 8.5 männät 21/24 kaasari (tai yksikurkkukaasari). Kytkin ja vaihteiston akseli muodostaa oman hauskuutensa… Jos laitat keskiraskaan tai raskaimman vauhtipyörän niin suosittelen, että tilaat Cassikselta sen kytkimen paineasetelman jolla korvataan käpälämallin kytkinasetelma.
Mutta parhaiten tämä asia selviää testiajossa ja myöhemmin kun tuntumaa tulee lisää. Alkuhuumassa voi olla hauskaa kierrättää sitä konetta, mutta pidemmän päälle tyhjäkäynnin olemattomuus esim. kaupungissa alkaa rassaamaan.
Pakoputkistosta
Sätkän putkisto on hyvin suunniteltu. Pakosarjasta lähtevät pakoputket kulkevat yksinään pitkän matkan ennenkuin yhdistyvät. Tämä tuo vääntöä koneeseen. Mutta akilleen kantapääksi muodostuu ensimmäinen äänenvaimentaja, koska se on taasen suunniteltu epäsymmetriseksi. Eli pelkääjän puolen putken kaasut kulkevat erilaisen reitin ennen ulostuloputkea verrattuna kuskinpuolen putkeen. Tästä työläin parannusversio taitaa löytyä Kooman sätkästä. Siinä on ensimmäinen äänenvaimentaja, mutta sisusrakenne on muutettu siten, että sisääntuloputket kulkeutuvat yhteen ja purkautuvat savustaan täsmälleen samassa kohden, josta pakokaasu kulkeutuu normaalisti kohti ulostuloputkea. Tälläkin muutoksella oli havaittavaa muutosta ala ja yläkierroksilla. Yksi vaihtoehto on perinteinen y-putki, jonka sain jo valmiiksi, mutten huomioinnut käsijarruvaijereita ja ko. kappaleesta tuli susi käytännössä. Tällaisesta y-putkesta olen saanut ajokokemusta muuten vakio kutosella ja täytyy sanoa, että aivan on erilainen alavääntö ja kierroksiin vastaaminen. Tämä yhdistymispiste on jokatapauksessa hyvä löytyä (600mm päässä kansien pakoaukoista), joten putkia suoraan taakse ei kannata tehdä. Jos etupään tekee paremmin virtaavaksi niin pakoputkistosta on myös löydyttävä vastapainettakin, vaikka sitten ihan sieltä lopusta, mutta kuitenkin.Varoituksen sana tuosta etupään ahdistuksen poistosta (=ensimmäinen äänenvaimentaja): Tällaisen muutoksen jälkeen seokset on mittautettava! Kun virtaus paranee, on vaarana liian laiha seos ja tämä johtaa venttiilin palamiseen.
Ohhoh, tulipa taas tekstiä, toivottavasti saat siitä jotain irti 😀
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kyllähän nuo seokset olisi hyvä muutenkin mitata/mittauttaa, kun noita muutoksia on ihan runsahasti koneeseen tehty…
B) Auttaisiko tämä ..?
D) Hanki H-D:n kierroslukumittari. Näitä aina ajoittain tuntuu olevan tyrkyllä, kun irroittelevat osiaan näistä “maailman kalleimmista puolivalmisteista”… Niitä saattaa välillä löytyä vaikka täältä… Joskus muutamalla kympillä niitä siellä omistajaa vaihtaa, ihan kohtuullisen tyylikkään näköinen 80mm halkaisijaltaan oleva kromatulla kehyksellä varustettu mittari. Myös samantyyppistä nopeusmittaria on väliin tyrkyllä, sellainen olisi kaverilla joutilaanakin. Itse näihin sortua voisin ellei olisi jo toisenlainen mittariratkaisu odottamassa…
Itse en keventämään vauhtipyörää lähtisi, vaihtamisen tarve vaan lisääntyy kun kepeän limpun koneen perään tällää… Pitemmän päälle ei ollenkaan hauska, “räppi-sitikassa” taasen ihan paikallaan…
Ja niin, tuo sivun yläreunan Haku-toiminto paljasti nuo kierroslukumittari- sekä vauhtipyörätarinoinnit, aina kannattaa kokeilla jos vaikka sieltä jotain kivaa jo käsiteltyä löytyisi. Tällää sitten jo olemassa olevaan lisäkysymyksen, ja taas on vanha aihe pinnassa eikä tarvitse ihan kaikkia asioita jälleen kerran alusta asti naputella…
Täältä Nummisista se runtukello olis lähtenyt heti mukaan.
Soittele. Oli joskus siinä Jokkis-Sätkässä.@kojootti wrote:
Täältä Nummisista se runtukello olis lähtenyt heti mukaan.
Soittele. Oli joskus siinä Jokkis-Sätkässä.No minähän olen jo tulossa sitä nenäkeppiä hakemaan, joten kiekkakellon voi napata samalla… Hyvässä lykyssä saadaan se (kiekkamittari) paikalleen samalle reissulla 😉
Visiittipäivä on vielä hakusessa…
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.