- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Taidan seuraavaksi koitella yhdistelmää 105/100. Kyllä se tästä, kun jaksaa kokeilla…
Ps. Laittelen näitä suutinkokoja tänne näkyviin myös sen takia, että muistaisin jälkeenpäin, mitä on tullut koitettua. Ja ehkä joku toinen säätäjä pääsee sitten hieman lyhyemmällä kaavalla.
Moro !!
Jos noin matemaattisesti lähestyy aihetta niin sain aikaiseksi seuraavan taulukon, jossa eri konetyypit ja niiden suutinkoot suhteutettuna kuutiotilavuuteen:Malli kone ccm kurkku mm kurkku 1 kurkku 2 yht per/ccm
vanhus 18hp A53 425 22 125 125 0,294
vanhus 21hp A79/0 425 28 150 150 0,353
2cv4 A79/1 435 28 155 155 0,356
2cv6 M28/1 602 28 165 165 0,274
2cv6 M28/1 602 21/24 120 70 190 0,316
2cv6 M28/1 602 18/26 102,5 87,5 190 0,316
Ami6 24hp M4 602 26 140 140 0,233
Ami6 26hp M4 602 32 170 170 0,282
Ami8 33hp M28 602 21/24 125 82,5 207,5 0,345
Ami8 33hp M28 602 18/26 102,5 87,5 190 0,316Keskimäärä kaikki 5499 1682,5 0,306
keskimäärä 602 cc 4214 1252,5 0,297Teoria 652
652 18/26 102,5 87,5 190 0,291
652 18/26 102,5 97 199,5 0,306
652 18/26 105 95 200 0,307
652 18/26 105 97 202 0,310
652 18/26 105 100 205 0,314
652 18/26 115 115 230 0,353Taulukko on sekainen, mutta idea on laskea suutinkoko yhteen ja jakaa kuutiotilavuudella.
Jos matemaattinen yhteys on olemassa niin suosittelisin 652cc koneesen joko 102,5/97 tai 105/95 tai 105/97 tai 105/100 yhdistelmää tai muuta kombinaatiota, joka antaa suuttimien summaksi noin +- 200.Lasse
Tuo on todella informatiivinen lähestymistapa. Väänsin nuo numerot exceliin, jolloin siitä tuli ihan luettavakin.
Taidan pitäytyä suunnitelmassa 105/100, kun on se millinen poranterä…
Himpatti, kun on kiireinen ilta. Ei oikein olisi aikaa pipertää, mutta kais se on tingittävä yöunista. Näin tärkeän asian takia 😆
Tuo oli niin hyvä tapa lähestyä suutinasiaa, että alkoi tehdä mieli kokeilla tiinaankin uutta variaatiota. Viimekesän räpellyksen jälkeen en ole vaivautunut….
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Huomenta!
Sainpa tuossa lauantaina kerättyä sen verran inspiraatiota, että otin taasen suuttimet pöydälle. Ensin kolvasin ne umpeen ja sitten ‘dremelöin’ millisellä terällä kumpaisenkin, mutta pääsuutinta pari ylimääräistä kertaa pumpaten.
Koeajotulkintani on, että saavutettiin seoksen alaraja (taas kerran :wink:). Peli kiihtyy mukavasti, mutta oikein nopea kaasun pohjaan läppäys sanoo ‘boaaa’. Autolla voi kuitenkin ajaa normaalisti, sillä eipä tuollaisia kaasun läppäyksiä juuri normaalisti tule tehtyä.
Ehkä pääsuutin jäi tuossa poraillessa hieman vajaaksi tavoittelemastani 105:stä tai sitten oikea luku olisi 110.
Yksi merkille pantava havainto tuli, kun koitin taas huippunopeutta (ei vieläkään kulkenut 110 kovempaa, joskin oli kauhea tuuli), jolloin kone kilkatteli tuossa satasen pintaan merkiksi dieselmäisestä syttymisestä. Eli, olisikohan sytkä kuitenkin hieman aikaisella? Tuo laihempi satsi toi nakutuksen esille.
Tuo sytkän sivussa olo selittäisi kulun puutettakin, vaikka toisaalta hieman aikainen sytkähän pitäisi lisätä kulkuhaluja kovilla kierroksilla? Josko vain pääsuutinta hieman isommaksi, 98:iä tankkiin ja menoksi…
Pitkällinen on tämä kulun optimointi prosessi… 😆
Toimiihan kiihdytyspumppu hyvin eli bensaa tulee sen suuttimesta pienelläkin polkimen liikkeellä?
Ranskanmatkalla oli visamoottori-acassamme nykimisongelmia ja paluumatkalla kävimme myös 2cv-tohtori Andre Masuren luona syynissä. Andren mielestä kiihdytyspumppu ei reagoinut heti, niinkuin kuuluisi ja sen suutin kaiveltiin ulos kaasarista, purettiin ja suutinputken sisällä oleva minikokoinen kuula saatiin liikkumaan. Andre myös kertoi 2cv-kisailussa käytettävän hieman suurempaa kiihdytyspumpun suutinta (taisi olla kaasari-AX:stä tms. Pösöstä). Joissain kaasareissa kuula on kuulemma muovia tms. ja aiheuttaa ongelmia. Metallinen kuula on parempi.
Nykiminen katosi, mutta kaasarille tehtiin kyllä muitakin puhdistoimenpiteitä samalla, joten hieman mysteeriksi jäi vian aiheuttaja. Itse olen aina pitänyt kiihdytyspumppua “vähemmän tärkeänä” tekijänä, mutta ei se välttämättä niin olekaan. Varsinkin tuollainen “boaa” ilmiö kaasua painettaessa voisi viitata sinne suuntaan.
Lasse hoi, tuo siun suutinanalyysi on sen verta hyvä & anal yyttinen, jotta voisit liimata sen killan wikiin! http://www.suomen2cvkilta.fi/wiki vai heivaako esim. Isoo tai Manu hänet sinne?
Mulla menee täällä Ylläksellä viikko lomilla.. mutta sitten on kyllä aikaa…
Hotellin koneella sentäs pääsee nettiin täältä Respasta….
😯 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Terve!
Minulta löytyy tuo Lassen taulukko Exceliin sovitettuna. Jos siitä on jotain iloa, niin voin tarvittaessa lähetellä…
Terve!
Suurkiitokset jälleen Akailelle, kun stroboili Sohvin sytkän kohdilleen. Voimaa tuli varsinkin alakierroksille selvästi. Nyt on hyvä jatkaa suutinrumbaa. Nyt ajelen kohtuu hyvin kuutosen vakiopääsuutimella (102,5) ja n. 100 kakkossuuttimella. Hieman vielä kakoo huippukierroksilla, joten yhdistelmä 105/95 voisi olla parempi.
Kaivelkaa nyt pussejanne, josko 105 pääsuutin löytyisi ylimääräisenä 😉
Noita kakkosia saa moposportistakin, joten se ei ole ongelma…
Seoksien säätö on melkoista taidetta kaasarivehkeissä. Samoin sytytyksen ennakkokäyrät. Jos kone pätkii kovilla kierroksilla, hakisin vikaa sytytyspuolelta heikosta kondensaattorista tai kuluneesta nokkakappaleesta jolloin konkka ei ehdi latautua. Jos sytytys on kärjetön, esim. löysistä venttiilinjousista tai täysin väärästä sytytysennakosta.
En jaksa uskoa etä seos olisi noilla suutineroilla vielä aiheuttaisi pätkimistä. Ajele kymmenen minuuttia motarilla, ja tsekkaa heti perään tulpat, Väri kertoo paljon.
Noin ihan uteliaisuudesta, paljonkos tuollainen kone kiertää?
Siellä faijan tallissa olisi strobon lisäksi ollut colortune tulppa, olisi voinut katsoa ainakin tyhjäkäyntiseoksen kohdalleen. En vaan kerta kaikikiaan jaksanut lähteä sinnepäin…Huomenta!
Eipä tuo enää varsinaisesti pätki. Kun vetää pienillä vaihteilla niin korkealle, kun kiertää, niin jossain vaiheessa tulee sellainen tuntemus, jota sanottiin nelistämiseksi kaksitahtimopossa. Mopossa tuo tarkoitti liian isoa suutinta. Eiköhän se tästä asetu, kun vielä muutaman kerran viitsin kaasaria availla 😉
Koneen kierroksista on paha mennä sanomaan, kun ei ole mittaria, mutta joku voi tietysti joutessaan laskea likiarvon kolmosella saavutettavan nopeuden perusteella. Eli, parhaimmillaan tuo on saavuttanut 110 mittarinopeuden kolmosella. Aikalailla oli kierroksia tuolloin.
Hyvin oli erikoisen tuntuinen nykäisy tuolla yläpäässä, en oikein osaa sanoa siihen mitään. Saattoi kyllä johtua viileästä koneestakin. Kulkuhan on parempaa tässä myöhemmin kesällä, kun ei nuo koneet oikein suomen olosuhteisiin ole suunniteltuja. Vääntöä tuntuu löytyvän ihan hyvin kierrosnokasta huolimatta ja pintakaasuajelussa vetää kakistelematta, eli ei ole minkäänlaista nypyttelyilmiötä toisin kuin joissakin koneissa.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Huomenta!
Sain eilen 105:n pääsuuttimen sekä 92,5 kakkossuuttimen. Luulenpa, että pääsuutinrumba on nyt loppu (jälleen kerran tuo tunne ;-). Kakkosen suutin vielä kaipaa justeerausta. Kun vain tietäisi kumpaan suuntaan…
Oireet ovat siis sellaiset, että kierrosten noustessa tiettyn rajaan ja kakkoskurkun ollessa auki, kone pätkii/nykii. Tähän törmää pienillä vaihteilla kiihdyttäessä ja ajellessa nelosella 110 lasissa ykköskurkulla ja raottaessa kakkosta lisänopeuden toivossa. Johtuuko tuo liiallisesta vai liian vähäisestä bensasta, sitä en vielä osaa sanoa. Ei pitäisi vaihtaa molempia suuttimia samalla kaasarin avauksella.
Olen kallistumassa liialliseen suuntaan, eli kakkosen suutinta pitää pienentää. Mutta toisaalta tuntuma on vähän sama, kun corollassa aikoinaan, kun bensasuodatin alkoi täyttyä moskasta… 🙄
No joko olet sen bensapumpun tarkistanut ettei akselissa ole väljää jolloin yläkierroksilla tulee bensa pula??
Entäs kärki kotelon tausta,, meinaan jos keskipakosäädön tappien nokat hipsii välipeltiin niin sytytys nakkelee aikainen / myöhäinen?? Kannattaa tutkia kun vika sen oloinen?? Aikoinaan samanlainen onkelma mulla oli..
Minä laittaisin viri koneeseen ehottomasti 123 sytytys systeemin,, on vakio koneessakin piristävä vaikutus yläkierroksilla kun kipinä ei nakkele sinne tänne ja tehot kipinällä riittävät.. Kärki kone tunnetusti lyhentää puolan lataantumis aikaa kirrosten mukaan ja jos ei kunnon kondensaattoria niin ei toimi ylikierroksilla laisinkaan???? 😯 💡Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.