- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Tuossa kun etsin kärkien säädöstä vanhoja kirjoituksia niin huomasin, että eräs taho oli kaupannut aikoinaan ko. sytytyslaitetta ja maininnut, että kondensaattori poistetaan kokonaan. Ehei ei ei. Itse jätän varojärjestelmäksi alkuperäisen kondensaattorin, mutta laitan samalla koneen tuulipeltiin tavallisen katkaisijan ja liitän siihen kondensaattorin katkaistun johdon. Eli mikäli syttyboksi kastuu syystä tai toisesta niin ei tarvitse kuin palauttaa alkuperäiset johdot puolaan kiinni ja napsauttaa kytkin tuulipellistä ON-asentoon. 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ehdottomasti hyvä hankinta 😆
Loppu murheet kulkimen kanssa eli huono kulku ja silti älytön bensan menekki (7,5 satkulla kevyellä kaasujalalla).Nyt siis muutama päivä ajeltu boksin asennuksen jälkeen: vääntöä löytyy ja kuljin kulkee reippaasti. Kolmeen päivään sisältyi 100km ruuhka-ajoa kaupungissa ja 220km matka-ajoa, josta puolet kevyellä kaasujalalla ja puolet tallapohjassa minkä lähti. Ja näiden ajojen keskikulutukseksi tuli 5,9 litraa satasella.
Ja kulkimelle siis yksi taikasormi kävi auttamassa syttyboksin paikoilleen, korjasi pienen nokanheiton ja tietenkin sääti sytyksen (jossa ei myöskään suuresti mitään pielessä ollut). Tästä lähin osaan kyllä tuon sytytyksensäädön itsekin tarkalleen, sen verran helppoa se strobolla oli.
Ja syttyboksi asennettiin konehuoneen puolelle limupullonpuolikkaaseen koteloituna.
(Ja mainittakoon, että sytytys oli viime syksynä viimeksi säädetty samalla kun vaihdettiin selvästi kuluneet kärjet uusiin. Kondensaattori jätettiin vaihtamatta, koska toimi silloin yleismittarilla mitaten ok. Ja koska uusien kondensaattoreiden lyhytikäisyydestä olen kuullut, niin sovelsin “älä vaihda toimivaa” sääntöä tai jotain.)
Vellemanin kanssa periaatteessa samanlaisen “transistoroidun sytytysjärjestelmän” piirikaavio on ollut esillä Nyytisissä 7/96. Valmis rakennussarja on toki hyvä valinta, ei tarvii piirilevyn kanssa kikkailla ja on oikeanlaiset komponentit valmiiksi hollilla. Onkos kukaan tuollaista Nyytisissä esitettyä tinaillut kasaan, löytyykö kokemuksia?
//jym
"Operaatio 2CV-Lampaansyöjät" tulossa X/20XX. Hio puukko ja valkosipulinkynnet teräviksi.
On se tuohon jätetty joo, kaaviossa kärkien rinnalla.
//jym
"Operaatio 2CV-Lampaansyöjät" tulossa X/20XX. Hio puukko ja valkosipulinkynnet teräviksi.
Laittesta kokemusta parinkymmenen vuoden ajalta, antaa mielestäni selvästi paremman kipinän:
kun vertailee alkupräisen systeemin ja tämän eroja pitämällä sytytyskaapeleiden päitä käynnistettäessä
erossa toisistaan alkuper. systeemi jaksaa antaa n. puolen sentin kipinän, transist.syt. laitteella n.1,5cm. Varoituksen sana! Tumput käteen ken ei kokeilematta usko!
Tästä syystä sateella voi tulla sytytyshäiriöitä ja syy voi olla huonoissa kaapeleissa: korkeampijännitteinen
kipinä karkaa helpommin. Kokemusta on ja ilmiö on helppo ja kaunis diagnosoitava hämärässä.
Itse laite ei heti sammu vaikka kirjaimellisesti ämpäriin upottaisi, on tullut kokeiltua, ja toimii kuivuttuaan.
Kärkien bakeliitin kuluman saa minimoitua käyttämällä voiteluun synteettistä vaseliinia tai Wurthin ALUMIINIpastaa, toimivat pakkasellakin, kuluma olematonta. Tuo W:n pasta limautuu kiinni nokkaan eikä huuhtoudu pois. Kyseinen aine erinomaista myös sähköliitoksiin, tulppiin, muttereihin jne.
Ja varoituksen sana: älkää missään nimessä voidelko kärkiä molybdeenirasvalla kuten ei kumitiivisteisiä laakereita grafiittirasvalla, joista jälkimmäinen esim. olkatapeissa tuntuu olevan taas aivan lyömätöntä tavaraa.
GustafKuvan mukainen Boxi toimii kondensaattorin kanssa.Sain sen vuosia sitten purkamastani tiinasta.Toimi moitteettomasti ainakin Jäämerenreitin.Tunnistaisiko joku laitetta?
tv seppon
http://seppon.kuvat.fi/kuvat/20100706_20.JPG” onclick=”window.open(this.href);return false;Äkkiseltään tulee mieleen Auto-Artikkelin 80-luvulla myymä “RAKU”-transistorisytkäboksi. Olivat luotettavia ja ajoin ainakin 100.000 km samoilla kärjillä. Systeemi antoi käynnistäessä oikein näkyvän kipinäsarjan samoin kuin pienillä kierroksilla. Kondensaattoriakaan ei kärkiboksissa tarvittu kuin varalle.
Sitten kun 123 on historiaa, palaan noihin.
Ihamäen Riston aikoinaan rakentama, olen noilla ajellut, laitteessa ei taida olla omaa
kondensaattoria joten siinä tapauksessa toimisi ja tarvitsisi auton oman kondensaattorin
asennukseen, en enää muista mutta kokeilemalla pian selviää. Erääseen laitteeseen
tuli toimintahäiriö, piirilevyn kiinnitysmutterit löystyivät. Vellemanin laite modernimpaa suunnittelua
piirilevyn ja komponenttien osalta. Risto näki suuren vaivan löytääkseen korvaavia
komponenteja vanhaan saksalaiseen shapluunaan. Vellemanin laitteessa oma kondensaattori.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.