- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Sepä mielenkiintoista,, “johtuu varmaan että mikä ja kuka Insinööreistä on asiaa miettinyt” ja ohjeen kirjoittanut,,
säätö kirjot ja eri tavat kullakin..
Sytytysmerkistä sen verran että ilman että kumpikaan venttiili koppa ei ole auki ei tietenkään voi päätellä kummalla puolen tuo työtahti on..
Yleensä kun ventiileitä alkaa säätään voi avata kummankin yhtä aikaa,, kun kerran kumpikin puoli on tarkoitus säätää / tarkistaa……
Ja siinä vaiheessa kyllä huomaa kummalla puolen on vaihto menossa ja kumman puolen työtahti jolloin työtahdin puoleiset säädetään..
Enempi en tästä asiasta spekuloi,, tuttu varmaan jatkuisi vielä pitkäänkin,, tarinoikaa ketä vielä kiinnostaa….
💡 😉 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@eki wrote:
Mistä johtuu, että tehdas antaa 2CV4:lle ja 2CV6:lle erilaiset säätöohjeet? Niiden mukaan nelkku pitäsi säätää siten, että kun saman puolen imu on täysin auki, niin säädetään pako ja päin vastoin. Kutonen taas säädettäisiin niin, että vastapuolen venttiilin ollessa auki säädetään toisen puolen vastaava venttiili.
Epäilisin, että se johtuu huoltovälin pituudesta. Nelkussa kun ei ulkoista öljynsuodatinta ollut niin luulisin, että katsoivat tuon 5000km säädön soveltuvan paremmin, jos vaikka öljytkin samaan aikaan lorautetaan ulos. Toinen vaihtoehto on tuo kierrosten lukumäärä. Ehkä tuo soveltuu paremmin tiukan kierroskoneen säätöön? 😀
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]En oikein ymmärrä tätä “5000 ja 10.000″ säätöä. Olen joskus tehnyt kummallakin tavalla ja tulos on ihan sama. Käsitykseni mukaan, kun säädön suorittaa samalla puolella olevien venttiilien mukaan (=”nelkun ohje”), pitää olla tarkempana yläkuolokohdan kanssa, kun taas vastakkaisen puolen venttiiliä käyttäen jää enemmän toleranssia ja vähemmän virhemahdollisuutta.
Epäilen, että ohjetta on vain päivitetty käytännöllisemmäksi aikojen kuluessa.
Itse itsellesi vastaten:
@Isoo-Jukka wrote:
Käsitykseni mukaan, kun säädön suorittaa samalla puolella olevien venttiilien mukaan (=”nelkun ohje”), pitää olla tarkempana yläkuolokohdan kanssa, kun taas vastakkaisen puolen venttiiliä käyttäen jää enemmän toleranssia ja vähemmän virhemahdollisuutta.
Ts. 10 000km säädössä on enemmän toleranssia, eli mikäli jotain muutosta tapahtuu, jättää väljempi säätö enemmän varaa toiminnalle. Tiukempi 5000km säätö taasen harvemmin kerkiää “elämään” 5000km aikana.
Edelleen toistan, että kaikki kolme tapaa ovat hyviä tapoja säätää koneensa, ainoastaan koneen muu kunto ja yleensäkin huoltoväli saa sanella omistajalleen miten haluaa säätää.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Minä harvoin noita kilsoja lasken. Yleensä kun otan keväällä käyttöön, katon venttiilit ja vaihdan tulpat, kärjet konkan kera, vaihdatan öljyt suotimen kanssa ja vielä ilmat renkaissa ja muuta pientä. Sitten senkun ajella pötköttelen koko kesän ja nautin sätkän nätistä rallatuksesta. Koko homma vie noin puolisen tuntia, mutta antaa satoja tilalle.
Empäs malta,,, pitänee vielä mainita kun säätämässä ollaan..
Kuluneessa koneessa on venttiilin painajan elikkä “kukkopojan”
päässä venttiilin pään kuluttama kolo jolloin ei tavallisella liustemitalla
saa oikeaa välystä.. Jos meinaa hyvän säätö tuloksen on “kukkopoikien”
päät hiottava sileiksi oikeaan muotoon….
Ja en ymmärrä tuota ilmaisua tiukka ja väljä säätö??
Eikös pitäisi säätää oikea välys just eikä melkein??
Tiukalla säädöllä vain kuumassa koneessa palaa venttiilit ja meno hyytyy muutenkin??
Väljällä taas rasittuu nokka akselin hampaat turhien iskujen ansiosta??
Eiku oikeeseen mittaan vaan pojat!! 💡 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Ei tämä johda juuri mihinkään… 🙄 Seuraavan kerran, kun olette säätämässä konetta, niin vertailkaapa noita kolmea säätötapaa keskenään ja mittaatte sen pienenpienen eron niiden säätöjen välillä. Siinä on vastaus koko hommaan mitä omalta kohdaltani olen yrittänyt selittää. Ette kuitenkaan voi kiistää, etteikö noilla tavoilla olisi jotain eroa, koska tehdaskin on eri tapoja huolto-oppaissaan levitellyt? En ole sätkän kohdalla vielä kertaakaan törmännyt sellaiseen asiaan, mitä ranskan insinööri ei suuressa viisaudessaan olisi ajatellut?
Oli miten oli, antaisin kenen tahansa teistä säätää koneestani venttiilit vaikka heti… 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]OK….
Minä säädän helpolla tavalla,,, enkä kikkaile.. toiset voi vertailla tuloksia,,
mulle riittää kun tulee hyvä tavalla tai toisella… 💡 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Ensi kerralla, ihan mielenkiinnosta, vertailen kaikkia kolmea tapaa.
Laitetaan tähän loppuun (?) vielä tehtaan virallinen ohje teknisestä käsikirjasta vuodelta 1970 (Citroen, Manual de reparation, no. 551). Siellä ilmoitetaan venttiilivälyksiksi 0,15 mm kylmänä sekä 2CV4 että 2CV6 -malliin ja joka venttiilille. Virallinen ohje kuuluu: “Adjust one valve when the corresponding valve of the opposite cylinder is fully open” (säädä venttiili, kun vastaava venttiili vastakkaisella puolella on täysin auki).
Haynesin korjausopas ilmoittaa välykseksi 0,15 – 0,20 ja antaa saman säätöohjeen. Tiukka (hyvin tahmea) 0,20 on siis varmaankin ihan turvallinen ratkaisu.
Killan arkistosta löytyy Citroenin uudempi saksankielinen tekninen käsikirja, joka on todella kattava (mutta saksankielinen). Siellä puolestaan kaikille malleille annetaan säätöarvoksi 0,20 ja säätöohjeissa ei eroa.
Niinkuin Manu sanoi, tärkeintä että tulee oikeaan (tehtaan ilmoittamaan) mittaan säädöt. Joskus kuulee näistä venttiilivälyksistäkin “viisaampia” tulkintoja kuinka muka joku muu mitta olisikin oikea.
Aikalailla on tämä asia käsitelty,,..
Varmaan joku ihmettelee että miten yksinkertainenkin asia voi olla
noin monimutkainen??
Onhan tunnettu tuo lause: Että mikään ei ole tyhmempi kuin “insinööri”..
Se osaa kirjoittaa monimutkaisia ohjeita yksinkertaisistakin asioista
jotta näyttäisi maallikosta olevan perinkin tietäväinen asiasta..
Heh heh!! 🙄 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Olen kuullut myös ton sanonnan näin: “Mikään ei ole tyhmempi kuin insinööri paitsi Saksalainen insinööri.
Vain köyhillä on kiire.
Tämä äskeinen kommenttini johtaa pitkälle historian hamaan alkuun, jolloin tarinan mukaa Saksassa rakenteltiin lentokoneita ja aina ne putosivat alas toinen toisensa jälkeen. No Saksan silloiset yli-insinöörit ei keksinyt enää mitään muuta kun pyytää apua Suomelta.
Suomesta saapui paikalle Serlan pääinsinööri joka tutki ja mietti miten tämä voitaisiin tehdä ja samalla kyseli missä vika oli. Vika oli Saksalaisien mukaan siinä, että siivet katkesivat aina. Serlan insinööri mietti vähän aikaa ja sanoi: Porataan siipien ja rungon väliin reikiä koko matkalle ja katsotaan miten käy!
Seuraavassa testilennossa kone nousi ilmaan ja teki ne temput kun aina ennenkin, mutta kone ei pudonnut, silloin Saksalaiset insinöörit kysyivät, että miten sä tuon teit? Tähän suomalainen insinööri vastasi, että ei meilläkään Suomessa vessapaperi katkea siitä mihin ollaan pehty reiät, vaan jostain muualta.
Tämä tarina ei ole tosi 😆
Vain köyhillä on kiire.
Oikein muistin, Weltti on samaa aihetta tutkaillut oikein mittauksin.
Juttu löytyy Nyytiset 2/1997. Tullut silloin siihen tulokseen ettei alkuperäisestä ohjeesta tule poiketa. Tulipahan taas Nyytisarkistoakin lueskeltua.Asia, jota tässä ketjussa ei taidettu vielä käsitellä on “kiikkujen” päittäisvälys. Keinuvipujen alapuolella on aaltomaiset jousiprikat pitämässä keinuvivut ylhäällä.
Työtötankohan ei ole 90ast kulmassa kiikun akseliin nähden. Eli jos keinuvipu liikkuu päittäin muuttuu myös välys.
Tätä joskus ihmeteltiin, venttiillissä ei välystä käytännössä lainkaan – silti raplattaa. Jousiprikka poissa, kiikku pomppi ylös alas.Lähtökohtaisesti tässä on ollut kyse ehyviltä koneista,, jos tuollaisia kulumis / asennus virheitä löytyy tulee ne ensin poistaa….
Meijän varikolla on sitten vissiin aina sääjetty venttiilit väärin vaikka kamppeet kulkee ja toimii niinku ihimisen ajatus??
Aikaisemmin mainitsin niistä kuluneista keinuvipujen päistä joissa venttiilin päiden kolo joka estää myös liuskemitalla oikean välyksen saannin..
Eihän kaikkia mahdollisia kulumis ynnä muita vikoja edes hoksaa listata tänne,, mutta kuten mainitsin kone pitää olla kunnossa kun sitä yleensä säädetään mistä hyvänsä…. ❓Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.