- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
Visan kammessa on enemmän laakereita.
Mutta kutosenkin kampi kestää isommatkin männät ihan hyvin, eli se ei ole ongelma.
Painavat männäkin rasittaa enemmän kampea ja myös vääntö ja teho.
Joten jos kutosen kampi kestää 300tkm, niin paljonko enemmän visan kampi sitten kestää, en tiedä?Taitaa mennä taas väittelyksi, mutta niistä käytännön kokemuksista edelleen, muutakin kuin kuultua/netistä luettua???
@nameone wrote:@Jasu wrote:
Omaa Visaani en saanut kuluttamaan samaa bensamäärää kuin Kutosta…
Kutosen kone vie keskimäärin puoli litraa vähemmän bensaa…
Minkälainen otanta, itse vertaan omiin kokemuksiini, Visaa reilut 50tkm liikutelleena, Kutosta yli 400tkm…
@nameone wrote:@Jasu wrote:
Kiihtyvyyteen vaikuttaa kovin moni muukin asia kuin mainitsemasi mäntien paino…
Niin se teho ja vääntö kun ei kerro kaikkea kiihtyvyydestä, vaan siihen vaikuttaa moottorin osalta lisäksi pyörivien osien massa, mikä helposti unohtuu. Visassa on vielä kampikin painavampi.
Mutta männät vaikuttaa enemmän kuin kammet ja vauhtipyörä.
Minäkin olen ajanut kutosella visanmännillä, sekä saman kuutioisilla koneilla missä männät on painaneet saman kuin kutosen koneessa ja
eron kyllä huomaa.
Niin ei tämä ole mitään sisäpiirin tietoa, kilpa-autoissa kevennellään kyllä noita kaikkia osia ihan järjestelmällisesti.Se kertoo aika paljon miten vääntökäyrä sijoittuu kartalle. Persdyno sekä kello kertovat myös karua kieltään. Oman esimerkkini ei siis pitäisi olla pystynyt tuollaisiin suorituksiin mitä joskus kertonut olen, koska siinä on painavammat männät, painavampi kampiakseli ja huomattavasti pitempivälitteinen vaihteisto..?
Mikä tekee kampiaksilasta painavamman? Perusmitat ovat samat, laakeripinnat hieman erikokoiset, Visassa yksi runkolaakeri jakopään rattaan “etupuolella”…
Ei se mitään sisäpiiritietoa ole että kilpa-autoissa kaikki mahdollinen kevennetään. Mutta niissä on aivan erilaiset käyttötarkoitukset moottoreilla, kilpa-autossa vähät välitetään alakierrosten väännöstä, panostetaan korkeisiin kierroksiin eikä ollenkaan käyttömukavuuteen. Tästä päästään tähän ikuisuuskysymykseen, teho/vääntö, joiden merkityksestä ei kannata juurikaan tehdä vertailua käyttöauton ja kilpa-auton kesken. Käyttöautossa sillä huipputeholla (jossain yli 7000RPM alueella) ei ole mitään käytännön hyötyä, kilpa-autossa ei taasen käyttömukavasta alakierrosten väännöstä ole hyötyä. Ei siis kannattane sotkea kilpa-autojen rakentelukäytäntöjä käyttöpeleihin..?
@nameone wrote:@Jasu wrote:
Tämä pitää paikkaansa, tosin ainakin Sitrosen kautta tänäkin vuonna on uutta mäntä-putkisarjaa Visaan saanut…
Ja voisi olla hyvä mainita että esim. sytytysyksikkö maksaa paljon.
Varmasti maksaa, mutta se on korjattavissa. Sekä tähänkin löytyy 123-ignitionilta oma versionsa, hinnaltaan tuskin paljoa poikkeaa sätkään käyvästä..? Jos sitä ei sätkään pidetä kalliina, miksi se olisi Visaan silloin kallis?
@nameone wrote:@Jasu wrote:
Tähän tarkennusta, kiitos! Visassa on järkevämpi öljynpaineensäätö ja tehokkaampi öljypumppu, ei kärkiä. Kokemukseni perusteella käytännössä yhtä helposti kasattava kuin Kutonen…
Rakenteensa puolesta koneiden kestävyydessä ei suuria eroja ole, joten en sitä myöskään tarkoita. Vaan lähinnä vikaherkkää sytytystä ja alipaineletkuja.
Kyllä noi vielä menee, jos osaa niitä korjata, mutta on paljon harrastajia, jotka ovat hankkineet sätkän juuri siksi, että se on yksinkertainen.
Kutosen alkuperäinen sytys on kyllä vihoviimeinen, mutta harvalla sellainen on käytössäkään.Useimmin Visan sytytykseen liittyvät viat ovat olleet käyttäjäperäisiä, tai paremminkin asentajaperäisiä. Jopa surraamalla tehtyjä kampiakselin anturien liitoksia nähty on… Sitten tällaiset viat kun esiintyy, niin ensimmäisenä ollaan syyttämässä “vaikeaa Visaa”… Toki antureiden juuresta on joitakin piuhoja joskus katkeillut, jonka senkin voi ainakin osaksi vierittää käyttäjän kontolle, johtosarja jätetään tukematta moottoriin/vaihteistoon, jolloin piuha murtuu mieluiten anturin juuresta. Vesi ei myöskään ole hyvä syttyboksissa, sitä se ei kestä. Myös huonosta maadoituksesta saattaa ällilaatikko itseensä ottaa, sekä kuumuudesta johon vaikuttaa tämän ällikkälaatikon sijoitus…
Alipaineletkuja koneessa on kaksi. Yksi menee alipaineanturille, joka antaa tietoa syttyboksille sätääkseen syttyä oikeaan ennakkoon. Toinen letkuista on käytössä vain jos haluaa sen paistinpannutyyppisen ilmansuodattimen konehuonetta täyttämään. Tämä jälkimmäinen ohjaa imuilman läppää joka valitsee otetaanko kylmää ilmaa suoraan ulkoa vai kuumaa ilmaa kuskinpuoleisesta pakosarjasta. Ja niin, jos sitä syttyjärjestelmää pelonsekaisin tuntein pyrkii karttamaan, siitä on syksyltä Nyytisessä hyvä selvitys miten alkuperäisen sytkän voi korvata vaikka niillä perinteisillä kärjillä. Itsellänikin sellainen Visan kone tuolla tallissa on, mihin tällainen muutos tehty on…
Visan konetta tuskin sellainen harrastaja sätkäänsä haluaa, joka pitää sätkänsä mahdollisimman yksinkertaisena. Rakentelija ei taasen välitä vaikka muutama mahdollinen lisävikapaikka sätkäänsä tulisikin.
Sitten tuosta alkuperäisestä sytkästä, ja sen korvaamisesta jollain muulla. Näiden 123-laatikoiden määrästä tuskin mitään tarkempaa tietoa on, varmasti niitä on jo asennettu paljonkin. Mutta niistäkin on negatiivista palautetta kuulunut, pitääkö siis sellaisella varustetussa sätkässä pitää toista vastaavaa mokkulaa mukana vai perinteisiä kärkisytkän osia varalla..? Niin kauan kun mukana on ihmisen sunnittelemia palikoita, mikä tahansa osaa mennä rikki. Myös kärjistä, viime kesänäkin taas näin kärkien jousen katkenneen, ei sekään mitenkään mahdoton vikaantumispaikka ole.
Mielenkiintoiseksi tämä menee kun alkaa pohtimaan miksi Visan kohdalla pitää vierastaa alkuperäistä, siihen suunniteltua kärjetöntä systeemiä, mutta ollaan valmiita laittamaan tarvikeosana myytävä kärjetön systeemi kärkien tilalle..? Varsinkin kun itselläni ei ollut mitään vikaa Visan sytkän kanssa, eikä myöskään sen jälkeen tässä voimalaitepaketissa kun sen myin ystävälleni vuonna 1998. Edelleen sytkä toimii, mutta ilmeisesti muuten alkaa olla tämä moottori jo lopuillaan (puristuksia kovasti hukassa)… Tähän pakettiin tein kokonaan uudet johtosarjat moottorille, teipaten koko sarjan omaan nippuunsa ja kiinnittäen sarjan asiallisesti. Monta muutakin Visaa tiedän ajetun jo vuosia (kymmenen ja enemmänkin) ilman mitään ongelmia, muutamissa olen kuullut anturin johdon katkenneen anturin juuresta…
Tästä kärjet/kärjettömät voisi tehdä vaikka oman keskustelun äänestyksen kanssa, saisi suuntaa antavan tiedon käytetyistä systeemeistä..?
@Jasu wrote:
Oman esimerkkini ei siis pitäisi olla pystynyt tuollaisiin suorituksiin mitä joskus kertonut olen, koska siinä on painavammat männät, painavampi kampiakseli ja huomattavasti pitempivälitteinen vaihteisto..?
Sinä puhuitkin nopeudesta, mäntien paino vaikuttaa vain kiihtyvyyteen.
Eli teho ja vääntö on mitä on, mutta kiihtyvyydessä ei ole isoa eroa kutoseen. Esim. kutosen koneeseen kun laittaa jotkut isot kevyemmät männät, niin saa yhtä hyvin kiihtyvän koneen kuin visa, vaikkei tehoa olisikaan ilman muita muutoksia kuin 32hp.Minäpä olen ajellut kärki vehkeillä kaiken aikaa, mitä olen vuodesta -72 2cv:n kanssa matkannut. Mutta sytytyksen kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa, edes puolaa ei ole tarvinnut vaihtaa. Pari kolme kondensaattoria on rikkoutunut. Kärjetkin kuluvat harrastus käytössä vain hitaasti, jos kondensaattori ja johto liitokset ovat kunnossa, jolloin jännite säilyy hyvänä, eikä kipinöintiä esiinny normaalia enempi kärjissä. On totta että jos sähkö, ynnä muut kytkennät on sitä tätä, niin rappaamista kyllä riittää. 2cv:n sähköt ynnä muu tekniikka on kyllä lähes pommin varma, edellyttäen että sitä käytetään oikein?
8)
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@nameone wrote:
@Jasu wrote:
Oman esimerkkini ei siis pitäisi olla pystynyt tuollaisiin suorituksiin mitä joskus kertonut olen, koska siinä on painavammat männät, painavampi kampiakseli ja huomattavasti pitempivälitteinen vaihteisto..?
Sinä puhuitkin nopeudesta, mäntien paino vaikuttaa vain kiihtyvyyteen.
Eli teho ja vääntö on mitä on, mutta kiihtyvyydessä ei ole isoa eroa kutoseen. Esim. kutosen koneeseen kun laittaa jotkut isot kevyemmät männät, niin saa yhtä hyvin kiihtyvän koneen kuin visa, vaikkei tehoa olisikaan ilman muita muutoksia kuin 32hp.Varmaan jäänyt mainitsematta, tai sit jossain sekin lukee, mutta paremmin tuo laite kiihtyi kuin Kutonen, noilla eväillä…
Näkojään mäntien paino vaikuttaa tehoonkin, tämä oli minulle uutta:
Teksti koskee siis visan mäntiä kutosen koneessa.“A4. BIG BORE? This is possible but it’s not that easy, firstly the outer barrel wall of a 602cc 2cv6 (74mm bore) is the same dimension as that of a 435cc 2cv4 (68.5mm bore). 2cv4 in standard form does not suffer partial seizures, 2cv6 sadly does. Visa pistons are 77mm bore size, taking another 3mm from bore diameter causes barrel wall distortion when hot which is aggravated by the head capacity of the 2cv6 being smaller than the Visa, more compression = more heat! Visa pistons also weigh 140grms more per pair than the equivalent 2cv6, at approx. 5000 engine revolutions per mile it is possible to work out a power loss simply because of the extra piston mass changing direction at the end of each stroke!”
Minusta oli aika kova väite että suurin osa porukkaa ajaa jo uudenmalla sytytyksellä. Täällä ei ole se kuin parissa vehkeessä ja miksi olisikaan kun sätkän sytky oikein laitettuna pelaa kuin kello. Minä en ole kelleen suositellut käretöntä jos on vehe pelannut hyvin. Minusta jos sätkä on sen puoli miljoonaa kestänyt kyllä siihen voi vaikka jo vähän uhratakin vaikka uuden nokan y.m.. eli uuden koneen. Tämäkin oli oma mielipide olen vielä vanhan ajan kärkien kannalla. Mutta kohta aletaan ampua raketteja HTVÄÄ UUTTA VUOTTA!!!
Juu, itse uskoisin myös vanhoja kärkisysteemejä olevan enemmän käytössä kuin elektroonisia… Itse olen ajanut 6sen kärjillä noin 130tkm. Vaihdan kärjet n.10tkm välein. Joten olen niitä jo noin 13kuluttanut. Muutaman kerran on konkka hajonnut ennen vaitoajankohtaa, ei muita huolia.
-Olli
Omaan sätkään tein vuosia sitten ihan uteliaisuudesta, joskus ammoin nyytisissä olleen ohjeen mukaan “puolikärjettömän”. Eli elektronisen vahvistimen, jota kärjet ohjaa.
Systeemi on toiminut yli odotusten ei muistaakseni ole kertaakaan prakannut.
Ei ole mitään muistikuvaa milloin nykyiset kärjet on asennettu. Ajoituksen joutuu kyllä tarkistamaan aina öljyvaihdon yhteydessa, kärjet kun kuluu mekaanisesti.
Perstuntumalla tuli alussa sellainen fiilis, että alakierrosvääntöä olisi tullut lisää. 123:sista ovat sanoneet samaa, kärkiin verrattuna.“Vahvistimessa” joutuukin kärkiä säätämään.
Mutta Transistorilaitteessa, jossa kärkien läpi kulkee vain herätevirta, ei ennakkoa tarvi säätää kuin n. 35tkm välein.
Jos tarvii useammin, niin nokkakappaleen voitelu on pielessä.@nameone wrote:
“Vahvistimessa” joutuukin kärkiä säätämään.
Mutta Transistorilaitteessa, jossa kärkien läpi kulkee vain herätevirta, ei ennakkoa tarvi säätää kuin n. 35tkm välein.
Jos tarvii useammin, niin nokkakappaleen voitelu on pielessä.Mitä eroa on Transistorilaitteella ja Vahvistimella..? Kummassakin kipinää ohjaa kärjet, transistorin toimiessa vahvistimena…
Kivasti on kyllä aihe karannut Visasta kärkien korvaamiseen…..
Vahvimessa kärkien läpi kulkee sama virta kuin ilman vahvistintakin. Transistorilaitteessa vain ohjausvirta.
Transistori itsessään ei vahvista signaalia, vaikka käytännössä niin tapahtuukin, sillä nopeampi katkaisu nopeuttaa kelan purkautumista ja siksi nostaa jännitettä.
Näitä “vahvistimiakin” on nimittäin liikkeellä, en kyllä tiedä kumman rakennusohje nyytisissä on ollut.@nameone wrote:
Vahvimessa kärkien läpi kulkee sama virta kuin ilman vahvistintakin. Transistorilaitteessa vain ohjausvirta.
Transistori itsessään ei vahvista signaalia, vaikka käytännössä niin tapahtuukin, sillä nopeampi katkaisu nopeuttaa kelan purkautumista ja siksi nostaa jännitettä.
Näitä “vahvistimiakin” on nimittäin liikkeellä, en kyllä tiedä kumman rakennusohje nyytisissä on ollut.Nyt herra Nimimerkin takaa taitaa puhua puutaheinää… Transistori on vahvistinkomponentti, siitä ei mihinkään pääse. Transistoria käytetään nimenomaan virtavahvistimena, kuten Nyytistenkin ohjeena olleessa tapahtuu… Transistorin kannan kautta (siis tässä tapauksessa kärkien kautta) kulkee heikko ohjausvirta, jolla ohjataan transistorin kollektori-emitteri välillä kulkevaa suurta virtaa. Nyytisen ohjeessa käytettiin tehoasteena BU208 transistoria, jonka Hfe on vähimmillään 25 (yhden datalehden mukaan), joka tarkoittaa että 100mA ohjausvirralla kollektorivirraksi saadaan 2,5A…
Mikä tällaisen purkinfunktio mahtaa olla, jos sillä ei pienennettäisi kärkien kautta kulkevaa virtaa, ja mikä silloin pidentäisi kärkien kestoikää jos kärkien kautta kulkeva virta on edelleen sama..? Eikä vahvistin ole mikään vahvistin jos se ei vahvista sen läpi kulkemaa virtaa…
Tämä on puhtaasti henkilökohtaista. Tuon väitteesi perusteella siis olen oppinut elektroniikasta asiat täysin väärin parin vuosikymmenen harrastuneisuuden aikana sekä elektroniikan opiskeluun käytetyt 8 vuotta voi myös pyyhkäistä pois..? Kokeilepas vaikka Googlella mitä kerrotaan transistorista, sekä suoraan tuolla tyypillä hakien, datalehdillä kerrotaan kyseessä olevan vahvistintransistori…
EDIT: Nimen poisto…
Tarkoitin vahvistimella laitetta, jossa kärkien läpi kulkee muutakin kuin herätevirta, eikö se käynyt harvinaisen selväksi?
On niitä muitakin vahvistimia kuin transistori.
Transistoria voidaan myös käyttää vahvistimena. niinkuin transistorilaitteessa on tehty. Mutta mikä siinä on tärkeä ymmärtää, on että transistori ei itsessään jännitettä nosta alkuperäisestä, vaan lisääntynyt toisipiirin jännite johtuu kelan nopeammasta jännitteenmuutosnopeudesta. Eli sillä saavutetaan kaksi etua, että käytetään “vahvistetua” ohjaussignaalia.
Relekin voi toimia tässä tapauksessa “vahvistimena”…@nameone wrote:
Tarkoitin vahvistimella laitetta, jossa kärkien läpi kulkee muutakin kuin herätevirta, eikö se käynyt harvinaisen selväksi?
Transistoria voidaan myös käyttää vahvistimena. niinkuin transistorilaitteessa on tehty. Mutta mikä siinä on tärkeä ymmärtää, on että transistori ei itsessään jännitettä nosta alkuperäisestä, vaan ero vakioon tulee kelan muutosnopeudesta. Eli sillä saavutetaan kaksi etua että käytetään “vahvistetua” ohjaussignaalia.
Relekin voi toimia tässä tapauksessa “vahvistimena”…Mitä muuta kärkien läpi voisi kulkea kuin herätevirta?
Näissä “vahvistinlaatikoissa” on ideana korvata kärjet transistorilla, jolloin vältytään kärkien kanssa touhuamiselta. Sitten on erikseen kipinänmonistimet, jotka tarjoilee kipinän ajankohdan vastaan tullessa nopean sarjan kipinöitä. Mutta tässä jälkimmäisessäkin versiossa mitä vastaani tullut on, kulkee mitättömän pieni virta kärkien läpi…
@nameone wrote:
Vahvimessa kärkien läpi kulkee sama virta kuin ilman vahvistintakin.
Tämän kyseenalaistan, miksi siellä kulkisi sama virta jos piirissä on vahvistin..?
Ja juu, voidaan minun puolesta jatkaa myös yksityisesti (ettei tule porukalla hermostuma taas…), taitaa olla pieni perehdytys elektroniikkaan paikallaan..?
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.