- Tämä aihe on tyhjä.
-
Artikkelit
-
@Jasu wrote:
Ja juu, voidaan minun puolesta jatkaa myös yksityisesti (ettei tule porukalla hermostuma taas…), taitaa olla pieni perehdytys elektroniikkaan paikallaan..?
Juu kyllä mä noi jutut ymmärrän vielä. Isoin ongelma taitaa olla se väärinkäsitys, että sinä luulit että tarkoitin “vahvistimella” transistorilaitetta, vaikka yritin tehdä niihin selvän eron useaan kertaan?
Vaikka erheellisesti kutsuinkin kaikkia EI transistorilaitteita “vahvistimeksi”, niin tekstistä kyllä näkee että puhuin kahdesta eri asiasta.
Mua kiinnostaa enemmän mitkä funktiot on kahdella eri laitteella, kun sua nähtävästi kiinnostaa jankuttaminen?
Enkä mäkään sanonut että transistori ei voi olla vahvistin, joten malttia vähän.@nameone wrote:
Enkä mäkään sanonut että transistori ei voi olla vahvistin, joten malttia vähän.
Vahvistin-termi tarkoittaa että laite vahvistaa jotain. Ei tekstistäsi selviä mikä sillä vahvistuu. Yhtään sellaista purkkia ei vastaan tullut ole, jossa kärkien kautta kulkisi sama virta kuin mikä puolalle menee.
Ja juu, transistoria käytetään sekä vahvistimena että kytkimenä, jälkimmäinen toimintamalli on näissä tarkoittamissani vahvistimissa käytössä, ja silloinkin pienellä ohjausvirralla kytketään suurempi virta.
Voitko siis ystävällisesti kertoa mitä tällainen ei-vahvistin sitten tekee, että sellaisesta jotain etua johonkin asiaan olisi? Mikä tällaisessa on se kantava idea että sellaisia olisi tehty?
Useamman kerran olet ajatusta ympäri pyörittänyt, ilman että saisi mitään selvyyttä asialle…
Ja miten tämä asia liittyy Visaan, siinäpä taas yksi lisäkysymys..?
No esim. kipinänmonistin on yksi tälläinen tälläinen laite, jossa transistoria ei käytetä vahvistimena?
Toinen esimerkki on, kun japanilaisissa autoissa oli kärkiaikana kanssa paljon käytössä sellaista versiota, jossa vain käynnistäessä puolan ja kärkien yli meni 12V, muuten n. 7V.
Puola oli ilmeisti mitoitettu niin, että 12V oli jo hieman “ylijännitettä”, mutta 7V:lla virta kärkien yli oli normaalia pienempi, koska jännitekin oli pienempi.
Ideana siis kärkien kulumisen väheneminen tuossakin, sekä parempi käynnistyvyys.@nameone wrote:
No esim. kipinänmonistin on yksi tälläinen tälläinen laite, jossa transistoria ei käytetä vahvistimena?
Luitko tämän?
@Jasu wrote:Ja juu, transistoria käytetään sekä vahvistimena että kytkimenä, jälkimmäinen toimintamalli on näissä tarkoittamissani vahvistimissa käytössä, ja silloinkin pienellä ohjausvirralla kytketään suurempi virta.
Vaikka transistoria kytkimenä käytetäänkin, niin silti se vahvistaa kärkien pienen ohjausvirran puolan vaatimaksi suuremmaksi virraksi… Eli siis vahvistin kytkimenä…
@nameone wrote:
Toinen esimerkki on, kun japanilaisissa autoissa oli kärkiaikana kanssa paljon käytössä sellaista versiota, jossa vain käynnistäessä puolan ja kärkien yli meni 12V, muuten n. 7V.
Puola oli ilmeisti mitoitettu niin, että 12V oli jo hieman “ylijännitettä”, mutta 7V:lla virta kärkien yli oli normaalia pienempi, koska jännitekin oli pienempi.
Ideana siis kärkien kulumisen väheneminen tuossakin.Tämä ei taasen liity mihinkään aiemmin tässä keskustelussa käytyyn, eikä varsinkaan Visaan. Japsit (ja eurooppalaisetkin autotehtaat) käyttivät hyvin yleisesti (edelleen jonkunverran myös kärjettömien systeemien kanssa) kytkentää jossa käynnistysvaiheessa annetaan puolalle suoraa sähköä ja startista irroitettaessa puolalle menee virta etuvastuksen kautta.
@Jasu wrote:
Tämä ei taasen liity mihinkään aiemmin tässä keskustelussa käytyyn,
Liittyy se siten, että toimii toi sätkässäkin, eli jossain autossa voi olla esim. tuollainen adoptoitu japsista.
Eli se “musta laatikko” voi olla jopa tuollainen.Jos tämä sinusta ei liity aiheeseen, niin parasta esimerkkiä on olla kirjoittamatta sitten “muista” aiheista. minäkin vain vastasin “väärään aiheeseen”.
Aivan mieletöntä insinööriterminologiaa oppii täältä.
“Mikään ei korvaa kuutiotuumia” eli tässä tapauksessa kuutiosenttejä joita on ihan kokonaiset 50, eli mopon verran verrattaessa visan konetta kutoseen.
Sellaisen aiemmin mainitun suurtehopuolan minäkin hankin aikoinaan miniin huonon kylmäkäynnistyvyyden takia. Se perustuu ihan yksinkertaisesti siihen että puolassa on etuvastus joka starttauksen yhteydessä ohitetaan. Autoissa joissa oli startissa suoraan liitin vastuksen ohittamiselle sen saattoi kytkeä helposti, minissä piti asentaa erillinmen rele joka sai herätevirran virta-avaimesta.
Erään melko yksinkertaisen varashälytinasennuksen jälkeen voin vain todeta että tuonkin olisi voinut tehdä 47 kohmin vastuksella. Ehkä.
Ja mikäs minulla oli Triumphin kutoskoneen jakajaan asennettu? Siinä oli hehkulamppu, NTC-vastus ja joku “tyristoriboksi”? Pyörijän alla tosi kotitekoisen näköinen laatta johon oli viilattu kuusi koloa jotka pätkivät valonsäteitä. Toimi hyvin kunnes ilmeisesti lamppu pimeni jolloin vaihdoin tilalle tavallliset kärjet.
Kyllä tuohon projektipakuun taitaa tulla ihan tavallinen kärjellinen sytytys. Varakondensaattorina toimii sitten eväsperuna ( jolla voi kuulemma ajaa kymmeniä kilometrejä).@miki wrote:
Kyllä tuohon projektipakuun taitaa tulla ihan tavallinen kärjellinen sytytys. Varakondensaattorina toimii sitten eväsperuna ( jolla voi kuulemma ajaa kymmeniä kilometrejä).
Kunnes peruna on ihan vihreä ja se pitää vaihtaa uuteen… Legendan suorittanut sälli elää ja voi edelleen hyvin Ke-Sun jaoksessa, tällä hetkellä JP:n virassa…
@Jasu wrote:
Kunnes peruna on ihan vihreä ja se pitää vaihtaa uuteen… tällä hetkellä JP:n virassa…
Sancti simpliccimus. Pitää siis kaiken varalta olla kapallinen pottuja. Eikä toimi visan kärjettömällä.
@Jasu wrote:
Ja juu, transistoria käytetään sekä vahvistimena että kytkimenä, jälkimmäinen toimintamalli on näissä tarkoittamissani vahvistimissa käytössä, ja silloinkin pienellä ohjausvirralla kytketään suurempi virta.
Transistoria voidaan kyllä käyttää myös suotimena…
Tämä jälkimmäinen mainitsemasi “kytkeminen” on juuri sitä “vahvistusta”, tai vaimennusta, riippuen käyttökohteesta. Transistori “kytkimenä”, tarkoittaa taas sitä että transistori on saturaatiotilassa, eli toimii digitaalisena “vahvistimena”, mikä siis on käytössä näissä transistorilaitteissa…
Transistorista tekee vahvistimen siis vasta sen käyttötarkoitus, vaikka ne on jossain lukenutkin samalla rivillä…Tuskimpa montakaan tämän pastan lukijaa kiinnostaa yksittäisen transistorin kymmenet sovellutukset? Nyt kun yleensä sytykyksen nyky sovellutuksessä on paljon muitakin tärkeitä komponentteja? Voi vain todeta, että suuri keksintö, sitten radio putkien jälkeen, jotka tosin musiikin kuuntelussa huipputasolla ovat vieläkin vahvistimena kuulema huonompia kuin putket?
Että näin!
😯
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Jasu ja Nameone vois oikeesti siirtyä yv-osastolle kiistelemään ja halkomaan hiuksia. Täällä on meno kohta semmoista ettei tänne kukaan viitti eikä uskalla mitään kirjoitella, ja thredien lukeminenkin alkaa olla melkoisen vittumaista, kun joka kolmas on täynnä teijän keskinäistä vänkäämistä…
Ei pahalla, mutta vähän jo ahistaa…
@toppok wrote:
Jasu ja Nameone vois oikeesti siirtyä yv-osastolle kiistelemään ja halkomaan hiuksia. Täällä on meno kohta semmoista ettei tänne kukaan viitti eikä uskalla mitään kirjoitella, ja thredien lukeminenkin alkaa olla melkoisen vittumaista, kun joka kolmas on täynnä teijän keskinäistä vänkäämistä…
Ei pahalla, mutta vähän jo ahistaa…
Tällastakin, juuri mainitsemastasu syystä kirjoitin…
Jasu wrote:Ja juu, voidaan minun puolesta jatkaa myös yksityisesti (ettei tule porukalla hermostuma taas…)[/quote
Ja niin, mielestäni tämä tällaiseksi kiistelyksi on tällä kertaa mennyt, kun olen halunnut vain perusteita hänen väitteilleen. Jo lähtien kokemuksiin Visan koneesta, ei vain vastauksia kysymyksiin tule…Siksi niitä vastauksia kaipailen ja kyselen, koska muutamat esitetyt väitteet ovat täysin kokemuksieni vastaisia.
Jos alkaa pahasti ahistaan, lisätään lääkitystä, tarvittaessa täälläkin…
@Jasu wrote:
olen halunnut vain perusteita hänen väitteilleen. Jo lähtien kokemuksiin Visan koneesta, ei vain vastauksia kysymyksiin tule…
Olen kyllä perustellut kaikki kysymyksesi, jotka ovat vähääkään oleellisia.
@Jasu wrote:
Mikä tällaisen purkinfunktio mahtaa olla, jos sillä ei pienennettäisi kärkien kautta kulkevaa virtaa, ja mikä silloin pidentäisi kärkien kestoikää jos kärkien kautta kulkeva virta on edelleen sama..?
Tämä on vielä mielenkiintoinen, sillä se on juuri se toinen funtktio joka tulee kylkiäisenä mm. transistorilaitteessa, nimittäin virran muutosnopeuden vaikutus jännitteeseen.
Olen pahoillani omasta puolestani että muut ovat joutuneet osallistumaan tähän “laajennettuun” visa keskusteluun.
Ja Jasu voisi olla kustsumatta minua sukunimellä, sillä se aiheuttaa väärinkäsityksiä, koska Killan jäsenenä on toinen saman sukunimen omaava. Sitäpaitsi sinä tiedät sen ja tunnut tekevän sitä tahallasi!
Toiseksi, koska sukunimi on harvinainen, sen levittäminen ympäri internettiä rikkoo anonyymiteettiä.Toista näistä voimakastahtoisita juttelijoita näyttää täällä harmittavan kun
toinen esittää kohtalaisen voimakkaita mielipiteitä ja sitten kun kysellään että
minkälaiseen kokemukseen nämä mielipiteet tukeutuu, alkaa kiertely ja
kaartelu… 😕Toinenkin näistä tähänkin treadiin runsaasti kirjoittaneista voisi esittäytyä,
tuolla esittäytymis palstalla…-Olli Erkkilä
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.