Etusivu Foorumit Päävalikko Tekniikka visan kone

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 15 viestiä, 46 - 60 (kaikkiaan 63)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #137774

    @PienempiOlli wrote:

    sitten kun kysellään että
    minkälaiseen kokemukseen nämä mielipiteet tukeutuu, alkaa kiertely ja
    kaartelu… 😕

    Sanotaan että jos tieto perustuu usean eri ihmisen kokemuksiin, erilaisista tilanteista, ihmisiä kenellä on erilaiset motiivit, tilastoihin. Näin tulee paljon parempi otanta, kuin jonkun kokemus yhdestä yksilöstä.
    Kutosen koneista ja visanmäntäkoneista ja muista ylikokomäntäkoneista on omakohtaistakin kokemusta.
    Ei näe siinä mitään tarvetta kierrellä.

    #137775

    No ohoh! Jos sätkä kiihtyisi yhtä hyvin kuin nämä keskustelut, niin kyllähän kerkiäisi.

    Siinä taisi mennä herroilta vähän etuvasukset ja transistorit sekaisin.
    Minun kipinäpurkkini on tosiaan vain elektroninen kytkin, joka korvaa kärjet eikä “monista” tai “vahvista” kipinää mitenkään.

    Kokonaan kärjettömän systeemin rakentaminen (tai 123:en hankkiminen) on käynyt mielessä, jossain nurkissa olisi valmis aihiokin. On vaan toiminut näikin niin hyvin ettei ole tullut aiheeseen perehdyttyä.

    Visoista ei omakohtaisia kokemuksia ole, kutosella on kerennyt.
    Noin muitten kokemuksia punninneena ja vahvasti mutu tuntumalla väittäisin, että vaihteiston välityksillä on aika iso merkitys kokonaisuuden toimivuuteen ja polttoainetalouteen.

    Peräkärryn vedossa ja pakuissa visan pannu varmasti puoltaa paikkaansa. Aika monessa Akadyanessa taitaa visan kone ollakin.
    Syttysysteemiä on monet haukkuneet ilmeisesti Jasun jo esilletuomien seikkojen takia ja alkaahan ne boxitkin olla jo reilut parikymmentä vuotta vanhoja.

    Ellen väärin muista taloudellisuusajotkin on joskus voitettu Visa koneisella Tiinalla.

    #137776

    Palatakseni ikäänkuin lähemmäksi alkuperäistä aihetta voin kertoa omista kokemuksistani n. 100.000 km:n matkalta Visan koneella Acadianessa.

    – Polttoaineenkulutus laski Visaan siirryttäessä. Kutosen konetta joutuu Acadianella ajamaan aika raskaalla jalalla ja helposti n. 7 l kulutuksella. Varsinkin alkuaikoina Visan koneella maantiekulutus oli tyypillisesti 6 tai hieman yli. Sätkässäni on puolestaan kutosen kone Visan männillä ja olen sillä onnistunut voittamaan Taloutellisuusajot kahdesti.

    – Kiihtyvyys ja vääntö ovat paremmat mikä Acalla tarkoittaa noin 2CV6:n suorituskykyä.

    – Kone käy aina todella kylmänä. Käyntiääni on siisti.

    – Sytytysjärjestelmän kanssa oli alkuaikoina monenlaista ongelmaa, mutta viimeiset 50000 km on ollut seesteisempää. Osa ongelmista johtui omista epäluotettavista kytkennöistä, osa oli todellisia mysteerioita.

    – Visan sylinterit ovat alumiinia ja kovakromipinnoitettuja. Jotkut asiantuntijat väittävät niitä “ikuisiksi” kunhan vain renkaat välillä vaihtaa. Koneen ollessa auki n. 80000 km kohdalla tiivistyksen vuoksi, sylinterit näyttivätkin todella hyviltä.

    – Aivan, tiivisteet jouduin uusimaan öljyvuotojen takia vaikka Visassa asiaan on selvästi yritetty paneutua. Vuotaa taas jonkin verran.

    – Vanhemmat Visa-mallit (kuten omani) ovat kaasariltaan yksinkertaisempia ja niiden sytytysanturit ovat 2-johtoista tyyppiä (herkempiä vaurioille). Eri moottoriversiot löytyvät esim osoittesta:
    http://www.cats-citroen.net/citroen_atypes/enginegearbox.html
    ja tarkemmin:
    http://www.cats-citroen.net/citroen_atypes/tuning_2cyl.html#652

    Oopertorffi kysyi myös koneiden saatavuudesta. 2-sylinteristä Visaa ei koskaan tuotu Suomeen, joten moottorit joutuu etsimään yleensä ulkomailta. Keski-Euroopassa taas koneet ovat menneet 2CV rata-ajokäyttöön ja hinnat ovat aika korkeita. Visa (ja LNA, jossa sama kone) taas on katukuvasta hävinnyt jo vuosia sitten. Varaosia kyllä saa, esim. http://piecesdetachees2cv.free.fr/652visalna.htm

    #137777

    oonkos mie nyt ihan väärässä jos muistelisin nähneeni jollakin nettisivuilla kuvatuksia, jossa laitettiin normaaliin kutosen koneeseen visan 652:set pytyt ja männät (ne aidot ja oikeat).
    Asiasta jotain tietävät kertokaapas että oliko se unta? 🙄

    #137778

    “Hybridejäkin” on tehty, mm. yhdellä saksalaiskaverillani on sellainen. Valitteli vain sitä että, jos jotain hajoaa, ei mistään saa varaosia, kun systeemi on koneistettu yksilöllisesti ko. moottoriin.

    #137779

    Saksalainen kaverini lähetti kuvia visa-2cv6-yhdistelmästään. Kriittinen paikka on tuo tiivistyspinta lohkon ja sylinterin välissä johon on rakennettu lisäpalikka brillien kohdalle. Tuo pinta on Visassa tasoon koneistettu ja siinä on koneen mallista riippuen kahta erilaista tiivisteratkaisua. En tiedä joutuuko sylinterin reikää myös lohkossa avartamaan. Muuten mitat pääsääntöisesti ovat yhteensopivia.

    Ei varmaankaan mahoton tehtävä koneistamolle tai jopa taitavan kiltalaisen itse tehdä.


    Minulta voi pyytää lisää kuvia ja voin kysyä lisätietoa, jos joku seikka askarruttaa. Itse en ole tätä projektia toteuttanut.

    Visan Weber-kaasari ei jostain syystä toiminut taloudellisesti tässä kombinaatiossa, joten käytössä on nyt tavallinen kutosen kaasari hieman suuremmalla pääsuuttimella. Koneessa on kuulemma nyt jokin öljyvuoto.

    Mäntäpyyttysarjoja on saatavilla:
    http://piecesdetachees2cv.free.fr/652visalna.htm
    Kanne pitää hommata jostain myös.

    #137780

    Tässä on yksi ranskalainen 602-652 modifikaatio…
    Tästä kuvasta äkkiseltään näyttäisi että lohkon reikää mihin sylinteri uppoaa ei olisi koskettu…

    -Olli

    #137781

    Saamani tiedon mukaan lohkossa olevaan itse sylinterin reikään ei tarvitse kajota eli ulkomitta putkessa sama.

    Sain myös saksankielistä kirjallista tietoa ja lisää kuvia vielä kolmannesta toteutustavasta. Lähetän emailitse, jos jotakuta kiinnostaa.

    Olettaisin, että Visan koneen nokka-akselikin poikkeaa kutosen vastaavasta. Lisäksi alipaineella toimivaa sytytysennakon ja muutama muu “hienous” säätö jää pois 2CV6:n systeemeitä käytettäessä.

    Tässä herää tietysti kysymys, kumpi on helpompi tapa: ko. modifikaatio vaiko Visan koneen käyttö sellaisenaan. No, hyödyn maksimointi ei ehkä sittenkään ole niin olennaista.

    #137782

    @Isoo-Jukka wrote:

    Tässä herää tietysti kysymys, kumpi on helpompi tapa: ko. modifikaatio vaiko Visan koneen käyttö sellaisenaan. No, hyödyn maksimointi ei ehkä sittenkään ole niin olennaista.

    Itse yritin myös miettiä syitä ryhtyä em. projektiin. Nuo kuvat jotka linkitin,
    ovat eräästä erittäin professionaalin näköisestä “Raid” rättäristä mitä rakennetaan ilmeisesti Afrikan oloihin. En tosiaan tiedä syitä miksi hän on päätynyt sitten tähän ratkaisuun. Ainakin oloissa mihin hän suuntaa vaaditaan kestävyyttä.

    -Olli

    #137783

    yksi kuva lisää, koneeseen on näemmä myös tulossa weber/dellorto pystyimu kaasutin..

    -Olli

    #137784

    Jos luotettavuutta hakee, kannattaisi varmaan pysyä tehtaan ratkaisuissa, jolloin varaosiakin on saatavilla. Toisaalta “no risk, no fun” kuten Raid Laponiella oli eräiden tapana todeta.

    #137785

    @Isoo-Jukka wrote:

    Jos luotettavuutta hakee, kannattaisi varmaan pysyä tehtaan ratkaisuissa, jolloin varaosiakin on saatavilla.

    Eihän tuossa ratkaisussa periaatteessa varaosa kirnun äärestä kauas poistu..

    -Olli

    #137786

    @Isoo-Jukka wrote:

    Olettaisin, että Visan koneen nokka-akselikin poikkeaa kutosen vastaavasta. Lisäksi alipaineella toimivaa sytytysennakon ja muutama muu “hienous” säätö jää pois 2CV6:n systeemeitä käytettäessä.

    Nokassa on muutamia eroja Kutosen nokkaan, mm. kapeammat nokat ja kärkiä käyttävän palikan puutos (tosi tämän voi Visanki nokkaan asentaa Nelkun tahi Kutvose nokasta). Muistikuva olisi hataran oloisena mielessä että laakeroinnissa olisi ehkä jotai eroa, pitää varmaan kurkistaa Visan sisälle ja tarkistaa..?

    Mutta mikään ei estä rakentamasta Visan sytkävermeitä vaikka normiKutoseen, järjestää vain anturit sopivaan paikkaan vauhtipyörälle ja tekee alipaineletkua varten liitännän imusarjaan. Antureiksi voisi soveltaa vaikka uudemmissa autoissa (esim BX ja vastaavat) olevaa yläkuolokohdan tunnistinta, poraa vajaan kymmenen milliä syvän 10mm halkaisijaltaan olevan reiän vauhtipyörään sopivalle kohdalle ja sijoittaa anturit oikeille paikoille. Eihän niiden antureiden ole mikään pakko olla kytkinkopissa, saahan ne vaikka mihin..?

    @Isoo-Jukka wrote:

    Tässä herää tietysti kysymys, kumpi on helpompi tapa: ko. modifikaatio vaiko Visan koneen käyttö sellaisenaan. No, hyödyn maksimointi ei ehkä sittenkään ole niin olennaista.

    Joskus on kantavana ajatuksena “nero näprää” -toiminta, silloin ei mitään näitä virityksiä kannata yrittääkään perustella järkitekijöillä. Osaksi, suureksikin, tämä pätee myös tehonlisäämistä. Ilmeisesti lisätehon perässä ollaan näissä Visan pyttyasennuksissa, luotettavuus on samaa luokkaa käytettävissä Visan tai Kutosen pyttyjä ja kansia…

    Ja taas voi mainita että piristetty Visa oli ihan miellyttävä-ja taloudellinen varsinkin lisääntyneisin voimavaroihin suhteutettuna, mutta eihän mikään koskaan tarpeeksi ole… Vai mitä tähän nämä Superikuskit sanoisivat..?

    #137787

    Jos laittaa visan pytyt kutosen lohkoon joutuu 1mm verran reikää suurentamaan 😉

    #137788

    Eikös se tiivistepintakin pidä jotenkin koneistaa tasoon tai tehdä välikappales? Vai toimiiko ilmankin?

Esillä 15 viestiä, 46 - 60 (kaikkiaan 63)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.