Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Tekemällä tukevahkosta teräslevystä ns. sovituslevy moottorin ja lootan väliin. Onnistunee moottorin liitäminen sätkän kytkinkoppaan kyllä. Haasteena on saada kampi- ja kytkinakselin keskikohdat kohdakkain. Vauhtipyörä täytyy muokata sellaiseksi, että siihen saa sätkän kytkinen kiinni. Tai soveltaa 2CV:n vauhtipyörä kiinni DAF:n kampiakseliin.
DAF:issahan ei kytkintä ollut, vain keskipakokytkin. Vaihteston virkaa toimitti kiilahinatoiminen “variomatic”. Tuos vesipumpussa taitaa olla DAF:n voimansiirron alkuosa kokoneisuudessaan. ..Eikös tuplajousia ole käytetty resonanssin takia. Eli jollakin kierrosluvulla jousi alkaa itessään värähdellä, kuten soittimen kieli. Jolloin vanttiili ei välttämättä seuraakkaan nostajaa, vaan jousen värähtelyä. Käyttämällä kahta erililasta jousta (eri resonanssitaajuus), toisen värähdellessä toinen pitää venttiilin aikataulussa. Tieysti jos halutaan todella jäykkä jousi, kaksi erillistä lienee kestävämpi ratkaisu. Onko tällä 2CV:ssä merkitystä, ei tietoa. Venttiilinjousia taitaa aika harvoin hajoilla ?
No syksy on ollut aika laiha. Kutosella olen ajellut vielä syksyn mittaan, kokeillein eri asetuksia. Kylmäkäynnin säätö on osoittutunut hieman hankalaksi. Lambda-anturi vaan simahti taas. Taitaa ajot tältä syksyltä jäädä tähän. Täytyy talven aikana pohtia tätä ongelmaa. Alkaa tulla kalliiksikin tämä. Niin ja kone alkoi kesän mittaan savuttaakin. Täytyy vissiin kaivaa pytyt esille, ehkä vaihtaa koko hoito. . . Kansien kunnostaminen tekisi myös varmaati hyvää. Ja onhan se muutekin vähän kesken.
Kaivelin vähän varastoja. Purin uteliaisuuttani hyllyssä iäisyyden lojuneen 12-heppaisen koneen raadon. Ei ihan täysin romu. Yllättäen kammen laakerit ja öljypumppu ovat pronssia. Jotai rojektia tekisi kyllä mieli. Pöjiä ideoita on kyllä.Katot tapaa vanhemmiten kovettua ja kutistua. Kutoseni jo vuosia vanhassa katossa tämä on selvästi havaittavissa, kangas tuntuu jäykältä. Ja katto on kiinniollen jo melkoisen piukalla.
Tässä oli kuitenkin kyse “ulkoa-avattavasta” katosta, vanhuksessani on vastaava, samoin ongelmin. Oli jo uutena varsin tiukka, ko. kappaleeseen oli lisäksi takaikkuna asennettu hieman vinoon, jolloin toiselle puollelle jäi ryppy ikkunan kulmaan. Eikä se ole kyllä yhtään venynyt.
Vanhusten tuntija totesi myös, että katon etupalkin profiili on väärä. Eli sama kuin sisältä avattavassa katossa. Ulkoa-avattavassa etureunan pitäisi asettua alemmas, jolloin koukut asettuu koloihinsa nätisti. En tiedä onko saatavilla kattoa, jossa olisi oikeanlainen osa?Itse juuri asensin, jätin saranoidet ruuvit löysälle.(Ovesta, saranat kiristetty koriin.) Laitoin oven kiinni, jolloin lukko lopsahtaa vastakappaleeseen. Painoin oven karmiinsa, ja kiristin ruuvit avoimen ikkunan kautta.
Täten ovi jäi vähän alas, koska lukko nojaa vastikkeeseen. Korkeussuunnassa katsoin mallia takaovesta, että tulevat samalle korkeudelle. Eli sen mukaan siirtääkö ovea, vai lukon vastiketta. Takaoveahan ei säätää voi.(Paitsi lukon vastiketta.) Sisäpuoleta voi väijyä onko karmin ja oven välinen rako tasan.Jos ovi/saranat on eri lähteestä kuin kori, tai koria on korjailtu voi tulla haasteita.
Keskipakokytkin irrottaa vain tyhjäkäyntikierroksilla, joten vaihteiden vahtamisessa siitä ei apua ole. (Kaksitahtisissa oli vapaakytkin, joka irrotti vedon moottorijarrutksessa. Sillä pystyi vaihtamaan isommalle päin helposti.)
Vaimentimen (kaasarissa) tarkoitus käsittäkseni estää keskipakytkinen irrottaminen vauhdissa. Jos rullaa vaihde päällä, moottori tyhjäkäynnillä ja painaa kaasua. Tuloksena on genguruhyppy, kun kytkin “haukkaa” päälle.
Vanhuksessa olen vapaalta työntänyt ensin kakkoselle, jolloin vaihteisto pyssää ja siitä ykköselle. Liikennevaloihin tullessa rullailee paikalleen asti vaihde päällä, niin siitä voi lopsauttaa suoraan ykkösen.Vanhusta varten kun tuota tutkiskelin. olikohan niin, että tyypikatastusvaatimukseksi meistetty numero tuli jo -62. Ja kaikkiin piti numero lyödä -64 alkaen. Omassa 62:sessa on kyllä numero lyötynä sinne etujalkatilaan. Alkuperäinen? Vai jonkun virkaintoisen katsatajan joskus vaatima? Ei tietoa.
No viimeviikolla vaihdoin vanhukseen öljyt ja jarrunesteeet ne, kun oli mystisesti mustuneet. Jarrunesteen mustumisen syyksi osittautui jarrunestepurkin kannnen tiivistkeen “nesteytyminen”. Tein siihen uuden tallista löytyneestä korkki/kumirouhetiivisteestä. Säädin sytytyksen ja korjasin hajonneen tosi huonolaatuisen uustuotanto virtalukon. Tämän jälkeen vanhus vaikuttaa ihan toimintakuntoselta.
Kutonen on ollut ihan kappaleina koko talven. Saanut uudet kynnykset, lattiat, etukotelon ja takakontin pohjan. Lisäksi puoli neliötä tasaita peltiä piti hitsata koriin, että sai korjauspellit kiinnitettyä. Eihän siitä ihan Kahkaisten koripajan laatua tullut, mutta kelvannee käyttöentisöinniksi.
Runko tuli uusi, muut alustan osat läpikäytynä vanhasta.
Nyt on vaiheessa johtosarjan ehjäys. Melkoinen näpertäminen siitäkin näköjään on. Uusi näyttää maksavan liki 400e, ja sitäkin pitäisi modata mieleiseksi. Täytyy vaan näprätä.
Voimalaite on suht ok kunnossa, sille en aikonut ihmeitä tehdä. Ehkä pientä virittelyä polttoainepulelle.Tätä tarkoitin:
https://www.widman.biz/English/Tables/gr-motores.html
Tuosta jos kattelee 60-100’C taulua 20W50 käyrä kulkee aika paljon ylempänä, kuin 5W40. 0W40 kulkisi vielä alempana. Tuohon jos arvioi sen 10W60, niin 80’C kohdalla mennään aika samoissa. 130’C jälkeen 5W50 kipuaa 20W50 yläpuolelle. Eli 10W60 alkaisi näyttää paksuuttaan jossain siellä huudeilla ?Eipä kait kuumassa moottorissa tyhjäkäynnillä ohitusventtiili öljynpaineeseen vaikuta, sehän on kiinni. Tietysti jos on ehjä. Ö-pumpun ja laakerien välykset. Uustuotanto ö-pumpuissa on tainnut olla aikalaillakin toleransssia, kaikki eivät ole vissiin edes mahtuneet pyörimään. Ja mm. kansien ö-putkien pultit, niissähän on erikoon reijät. Ja olen purkanut koneesta väärin reijin olevia pultteja. . .
Nii miten tuo nyt menee. . . Kuumaviskositeetti mitataan 100’C lämmössä.
Eli 10W40 ja 0W40 pitäisi olla yhtä “paksuja” sadassa asteessa.
Siitä alaspäin 10W40 viskositeetti kasvaa nopeammin, eli @80’C “nollaöljy” on ohuempaa kuin kymppi.
Ts. mitä suurempi on “numeroiden ero” sitä vähemmän öljyn viskositeetti muuttuu lämpötilan mukana. Eli jos vertaa 20W50 / 10W60, niin kumpi on itseasiassa “paksumpaa” 70-80’C lämmöissä ? 100’C ja yli 60 on tietysti jäykempää.
0W:n pumpattavuus on -40’C 10W:n -30’C
Ja onhan siinä varmaankin muitakin muuttujia. Esim. pintajännitys, miten hyvin öljy pysyy roiskevoidelluissa osissa, kuten venttiilikoneistossa.Eikös kokonaissamassaa voi muuttaa jos ko. autolle löytyy tyyppihyväksyntä erilaisille painoille ? “Samanlaisia” pakettiautoja löytyy kilvitettynä kevytkuormureina ja pakuina.
Kuorma-autoissa pykälät ei taida olla yhtä nihkeät.Mut onhan tuo jousitusviritys aika viritys. Alkuperäisessä etu ja takajousi vetää toisiaan. Ja pöntönkorvakkeita nyhdetään vain etu ja takapään painoeron verran.
Tuossa etupään paino on kokonaan etummaisten pöntönkorvakkeiden varassa. Ja takajousten yläpäät on kiinni korissa? Et voimat kohdistuu aika erilailla kuin alunperin.
Laitteen historiasta tuli vielä mieleen, joutuikohan tuota edeltänyt leppäkerttu jonkinlaiseen kolariin? Ja tämä sysäsi liikkeelle pakuprojektin. Tämä on kyllä aika hatara mielikuva.Oikeansuuntaiset oli muistikuvat tuosta. Muistelisin että oli alkujaan puunvärinen, konepellissä Suomen kartta, kuskin ovessa Ranska. Toisesskin ovessa oli kartta?
Maalaus oli tehty: reilusti lakkaa ruiskulla. Hiekkpuhalluspistoolilla purua päälle. Lisää lakkaa jne.
Kyljissä oli/piti olla maalatut kuvat, siis siinä takaikkunasta taakse.
8-kulmainen puuratti, muutenkin liki koko sisustus puusta eri tavoin veistetty.
Se jääkaappi oli vissiin ihan omalmiste, tehtynä suoraan siihen pakun sivukoteloon. Eikä mikään valmis kylmälaukku. Taisi olla toinen akkukin ja vaikka mitä muita sähköjuttuja.
Tuo taitaa tosiaan olla “sama” kuin sitä edeltänyt leppäkerttukuosinen 2cv.
Tuon jousituksen hyväksyjä ei ole ehkä tiennyt mitä on hyväksynyt. . .
Miksihän tuo on tehty? Vai onko tuossa sen nelkun alusta, painoahan on melkoisesti. Ei näy noista kuvista onko jousipöntöt isot vai ei.
Ja ihan arkiajossa omistajallaan aikanaan oli. . .Pienin varauksin väittäisin, että vanhuksen käy. Kytkinasetelma ja levy täytyy laittaa nelkusta. Nelkun kytkinakselissa on “varaus” keskipakoversiolle.
Ja vaatiko lisäholkit moottorin kiinnityspulttien väliin?Kutosen/amin on eri. Vauhtipyörän puttijako on eri, keskipakokehä on leveämpi.
Onhan noita, mutta ainakin vanhuksen takamassojen osalta toimivien osuus osoittautui kovin pieneksi. Ne kun ruostuvat ovelasti sen kiinnitysosan sisältä. Ruoste “turvottaa” putken pois muodostaan. Puntin välys on todella pieni, ihan parin kympin luokkaa.
Vanhusta varten jouduin molemmat ehjäämään. Ruosteen poisto taisi aiheuttaa molempiin läpireijän sen kiinnityspalikan kohdalle.Tuollaiset VW:n alumiiset “heavy duty” vaihtimet kun saisi sovellettua. . .
https://vwparts.aircooled.net/Heat-Exchanger-Heater-Box-Right-043-255-108H-p/043-255-108h.htm
Ruostumattoman lämmönjohtavuus taitaa muuten olla vielä terästäkin heikompi.Putkeen pitäisi porata reikiä läpi, siis puolelta toiselle. Ja juottaa niihin kuparitangon pätkiä. Jolloin tikun keskiosa olisi kuumassa pakokaasuvirrassa. Kun olisivat mitoiltaan pieniä ei repeämiä lämpölaajenemista ehkä tulisi niin helposti.
