Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Tuossa ohjauslaiteremontissahan tuo ongelmakohta on sen “putken” kuluminen. Eli se osa jossa hammastanko liikkuu. Eli ylikoon helallakin välystä vielä jää.
Tuli sellainen ahaaelämys, notta vetäsin sen runko-osan rälläkällä molemmista päistä halki.
Ne neliöpalat uraansa, yksi kumpaanki päähän. Juttu ruuvipenkkiin niin, että palat “nipistyy” uraansa. Amppeeriliimalla kappale taas yhdeksi.
Nyt nelikanttipaloille jäi aika olematon välys, ja hela ei enää putkeensa sopinut.
Holkkia piti hieman hoonata hiekkapaperin ja porakoneen voimalla, eli helan välys on aika minimaalinen. Ja monttu siitä keskikohdalta poistui.Vaan hitsailla näitä ei saisi, mutta heikentyykö rakenne nimeksikään. Jos runko halkeaa, mitään ei irtoa välys vain kasvaa. Kävi mielessä lisätä alapuolle kiintyspultit myös päihin. Originaalisti yläpuolella on kolme ja alapuolella vain yksi pultti.
Onko sittemmin muuttunut, mutta AKE:n tiedotteen mukaan 2001 ja vanhemmat kilojen mukaan.
Ja uudemmatkin jollei säädetyn mukaista päästötietoa ole saatavilla.0-1300 kg 20,8 snt/päivä 75,920eur vuosi ja siis kokonaismassa.
Nythän on 26 snt/päivä “vanhoille” (-94)
Eli sätkälle putoaisi hieman.
Caminoille sitten 2901- 3000 kg 99snt/päivä.
Ei valitettavasti kuulu enää. YLE lopetti 2008 viimeisenkin LA asemansa. Netistä kun voi kuunnella missä vain.
Eikös tässä ole ilmiselvästi korvattu vanhuksen “nokkalaturi” jarrurummusta hihnalla voimansa saavalla laturilla. Haittapuolena latauksen puute paikallaan, tosin ei taida orkkislaturikaan juuri tyhjäkäynnillä ladata.
Vastaavantyyppistä vaivaa oli aikoinaan, vika paikanutui lopulta virtalukon pohjaan.
Latauksen säädinhän saa virran virtalukolta, iso jännitehäviö siellä sai latauksen käyttäytymään todella oudosti. Varsinkin kun käytti pyyhkijöitä tai vikkua.Asiaan, maadoitukset kannattaa tarkistaa. Jos säädin on sillä 3-pin töpselillä, menee maadoitus johtosarjan kautta. Amin johtosarjan maadoituskohta ?
Käsittääkseni mekaanisissa säätimissä, säätimen vastus on mitoitettu säädettävän laturin tehon mukaan. Eli jos säädin on erikokoiseen laturiin, voi toimia oudosti / huonosti.
Eikös 2CV:ssä ole rullatun katon kiinnitysremeleissä vastaavat nepparit kuin dyanen katon reunoissa ?
Jotakin niittejä joskus katon korjaukseen hommasin, muistaakseni ruostuivat aika nopeasti. Alkuperäiset on rosteria ?
Sittemin katto on “lahonnut” kokonaan ennen ratkeilua. Edellisessä ei ollut yhtään repeämää, oli vaan kuin tähtitaivas – pientä reikää täynnään.Siirtolupa on se pun/val tarrakilpi. 15e näköjään maksaa, saa siirtää korjaamolle tai katsastukseen. Sisältää vakuutuksen.
Ylläri on, että liikennekätyöstä poistetun ajoneuvon saa näköjään ajaa katsastukseen ja takaisin.
Eli liikennekäytöstä poisto ei ole syy jättää katsastamatta ajallaan.Miinahan näissä katsastuksissa on juuri tuo aikaraja. Eli jos ennen vuosikatsastusajan alkamista käy konttorilla, joutuu samana vuonna vielä uudestaan.
Vaikka ottaa liikennekäyttöön huhtikuussa, katsastus ummessa (pari vuotta seissyt) käytävä heti näyttämässä. Ja ajopelin vuosikatsastusaika alkaa kesäkuun alusta, joutuu syyskuussa taas näytille. Eikö niin.Minulla lukee ainakin 00.00.76 Eli kilven mukaan katsastetaan.
Joskus sanottiin että vanhaankin saa käyttöönottopäivän otteeseen, jos se jostain ajoneuvon dokumentista löytyy.
Eli on voinut vaikka uudelleenrekisteröinnin yhteydessä vanhaankin ilmestyä tuo tieto.2CV taitaa olla nykyään “keräilyesine” haluttiin tai ei. Pyydetäänhän 50-60luvun traktoreista, “pappatuntureista”, jopo polkupyöristä jne. Aika tolkuttoman tuntuisia hintoja.
Oikeasti hyvin laitettujen tai erinomaisesti säilyneitten hinnoissa on varmasti vähiten sitä ilmaa. Mutta jos selkeästi “aihiosta” pyydetään yli tuhatta euroa, alkaa olla aikalailla yläkantissa. Varsinkin pakusätkistä taidetaan maksaa ihan mitä vaan.
Yleisesti on uumoitu museoautoja tulevan myyntiin tulevaisuudessa paljon, varsinkin kanttiharrastajia alkaa ikä painaa. Ja kauppahinnathan riippuu ainakin osittain siitä paljonko innokkaita ostajia löytyy. Suurimmat harvinaisuudet taitaa valitettavasti valua ulkomaille.
Ei löytynyt sille saharallekaan silloin Suomesta ottajaa.Jos tuo 2CV6 -77 on kyseessä, sieltä pitäisi löytyä valmiit paikat. Takapenkin alla keskellä 2kpl, ja sisälokareitten etuosassa n10cm lattiasta ylös ja saman verran ovenreunasta takakonttiinpäin.
Näissä on mutterit valmiina, sillä turvavöissä käytetyllä tuumakierteellä. Kumitulpat taitaa penkin alla reijissä olla. Näin siis jos tuote on alkuperäisessä kuosissa.
Kaksikurkkuiset kaasarit on toisinaan ravistaneet kiinnitysmutterinsa irti. Tästä on joskus Nyytisissäkin varoiteltu, “takapotkun” sattuessa on saatu ajoneuvoja palamaankin. Kannattaa vilkaista onko mutterit tallessa.
Eikö Nyytisissäkin ollut joskus 90-luvun lopulla juttua vastaavasta 2cv tuotannosta, jossain Belgia – Hollanti alueella. Ei jaksa enää muistaa, sittemmin en ole mitään kyllä kuullut asiasta.
Vastaava oli vaiva eli pintakaasulla nykii ärsyttävästi, varsinkin pienillä vaihteilla.
Purin kaasarin (2-kurkkuinen) osiinsa ja pesin koko hoidon ultraäänipesurilla. Mitään silminnähtävää likaa ei sisäpuolella ollut, mutta nyhtäminen kuitenkin väheni pesemisellä huomattavasti. Lisäksi “kurkun vaihtokohdassa” hyytyminen poistui.Väljyttä ei ollut havaittavissa oikeastaan lainkaan, yllättävänkin hyväkuntoinen oli tuo.
Säätöjä ei ainakaan tietoisesti muutettu.Tuon museorekisteröidyn nelkun olen jos tainnut nähdäkin.
Mustan olemassaolosta on väitteyä ollut monessakin yhteydessä. Käsittääkseni Portugalissa on tehty special(?) versiota myös mustana, ja siellähän niitä tehtiin 88-90. Tätä ennen ei mustaa tainnut värivalikoimassa olla.
Mutta ainakin Belgian tehtaalla värejä harrastettiin ja 50-luvulla, jolloin Ranskassa taisi olla vain harmaata tarjolla.
