Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Latausongelmissa kannatta tarkistaa myös säätäjän maadoitus.
Jos jännitesäädin on töpsäkkeellä, maadoitus kulkee johtosarjan kautta. Maadoisturuuvi löytyy tuulilasille menevän lämpöputken ja akun välistä, usein on hapettunut.
Jos säätäjä on rintapellissä erillistä maajohtoa ei taida olla, maadoittuu suoraan kiinnitysruuveista.
Toinen aika yllättävä vikapaikka on virtalukon pohja, jos on huono kosketus. Putoaa säätäjän saama jännite, eikä toimi lataus kunnolla.
Omassa sätkässä oli jälikimmäinen, kun laittoi vilkun päälle vaihteli latausjännite yli 2volttia vilkun tahdissa.
(ja pilkuviilaajille, erillinen jännitemittari, spesiaalin taulussa kun ei mitään näyttöä ole.)Joutoviikolla kuuluu olevan tosifaneja.
Ryti on myyty yksityiselle omistajalle. Ilmeisesti jonkinlainen metsätys yhdistys tms. ei ollut tarkempaa tietoa heillä antaa.
Ilmeisesti ei ole enää vuokrakäytössä, ei ainakaan tietoa löydetty.Joutenolopaikan löytäminen on ollut kokolailla hankalaa, Villi Pohjola(ent. metsähallitus) on ilmeisesti aika järjestelmällisesti hankkiutunut eroon Rytin kokoisista varustemattomista kämpistä.
20-30 petipaikkaa 4hlö huoneissa suihkuin,vessoin ja ranta-sähkösaunalla
löytyy kyllä helposti. Fiilis ja hintataso vaan ei oikein kohtaa joutoviikon vaatimuksia.Miettinyt olen kuumeisesti omissa kätköissä olevien romppeiden kohtaloa. Tekisi mieli laittaa kierrätykseen kaikki repaleiset nelkun konehuoneen osat.
Poislukien vaihdelaatikot. Niistä saa varaosia kutosiinkin. Ja ainakin osa ruosteisista tukivarsista, naputtelisi vain ehjät laakerit talteen jos niitä löytyy.
Taitaa näissä Suomen kätköissä suurin osa olla sitä mikä loppuunajeusta sätkästä jää. Eli osia jotka viimeiseksi hajoaa.
Ja maailma on muuttunut, ennen nettiaikaa ei osia haalittu ympäri maailmaa. Mihinkään mobiileihin.
Ja 2cv:nkin kohdalla uustuotantokin on tainnut piristyä, tosin laatu ei aina vastaa alkuperäistä.Niin, kyllä voin yhtyä Jasun tunnelmiin, jotenkin raskasta oli paikalla käydä. Vaikka Artsi on tutuksi tullut oikeastaan vain joutoviikoilta, mutta kaikki ne tarinat mitä noihin tavaroihin liittyy.
PienempiOlli on varmasti oikeassa, mitään uniikkia 2cv osaa pihasta tuskin sulattoon joutuu.
Imusarjan “pohjassa”(keskellä kaasarin alla) on se noin puolen millin reikä, joka kuuluu sinne. Olisko voinut rekisteröidä sen ? Toinen paikka on kaasarin akseli, jos väljää on niin vuotaa sieltäkin.
Kaasarin laipan suoruuskin kannattaa katsastaa. Itellä taannoin oli eräs kaasari kiristetty sellaiseen momenttiin, että laippa oli vääntynyt. Bakeliittipala tuskin on pilalla, jollei ole naarmuilla tai haljennut.
Uusien saatavuudesta ei tietoa ole. B-osana varmasti löytyy jonkun nurkista.Kyllä tälläinen on suunnitelma tällä hetkellä.
Ja maalipaikaksi on kaavailtu Rautatiemuseota Hyvinkällä, joka on avoinna vappupäivänä.
Lisätietoa seuraa . . .
Osuipa silmään vuoden 1983 Mobilistista maininta, että M35 mallia olisi esitelty myös Suomessa.
Ainoalla esitettelyautolla oli kuulemma ajettu hirvikolari, eli ilmeisesti kovin lyhyeksi jäi tämä vierailu.
Stoori on osana citikkamainosta, eli voi olla jotakin tosipohjaa tällä ?Mainostivat muuten C 25:ttä ja GT visaa, historiaa ovat nekin nykyään.
Ettei olisi liian selvää, vahdelootista löytyy myös “välimalli”. Eli vanhanmallinen kuori, mutta jarrukilvet kiinni kuudella pultilla. 12hepoisessa on neljällä. Jostain muistelisin löytäneeni tiedon, että moista olisi tehty osan vuotta -64.
Minulla sellainen loota on tuolla tallin lattialla, pitäisi sen ympärille rakentaa loputkin.Ehkä kaikki jo tietää, mutta kävin utelemassa näistä rekisteitoimenpiteistä.
Liikennekäytöstä poistolle ei ole määrätty mitään maksimiaikaa. Ajoneuvo on seisontavakuutuksessa, ja sen saa takaisin ajoon tekemällä käyttöönottoilmoituksen. Jos vuosikatsastus ei ole enää voimassa on ajopeli katsastettava(normaali vuosikatsastus) heti,eli mitään “suoja-aikaa” seisotuksen jälkeen ei ole.
Ja liikennekäyttöön ei saa, jos ajoneuvosta on veroja rästissä, katsastusta käyttöönoton yhteydessä ei vaadita. Jokaisen oma asia ajaako katsastamattomalla vai ei.
Liikennekäytöstä poistetusta ajonuvosta voi palauttaa kilvet, jolloin (liikenne-)vakuutussopimus päättyy, tämän jälkeen ajopelin saa vielä takaisin tielle rekisteröitikatsastuksen kautta.Jos autosta on esitetty romutustustodistus rekisteristä poston yhteydessä, on poisto lopullinen, takaisin kilpiin ei enää saa mitenkään.
Ymmärtääkseni tuossa liikennekäytöstä poistossa ei ole mitään takarajaa. AKE:n nettisivuilta mitään tietoa en kyllä löytänyt.
Ennenvanhaan oli ns. vuosipoistot, jos autoa ei oltu katsastettu kahteen vuoteen tuli omistajalle ilmoitus auton poistumisesta rekisteristä n päivänä jollei katsasta siihen mennessä. On tainnut muutama 2CV:kin aikoinaan menettää alkuperäiset mustat kilpensä, kun projekti on venynyt. Tämä käytäntö taisi jäädä historiaan jo jokunen vuosi sitten.
Nykysysteemin tavoite on ymmärtääkseni se, että auto pitää samat kilvet koko ikänsä(ja on koko ajan rekisterissä) ja omistajanvaihdokset tehdään aina AKE:en eli ei enää pelkkiä “luovareita”
Ja tästälähin ilmeisesti rekisteriote tulostetaan uudelleen joka katsastuksen yms. toimenpiteen yhteydessä, eli leimat jää historiaan.Lopullinen rekisteristä poistuminen on vähän arvoitus, jos romutustodistus vaaditaan ja kulkuvälineestä on jäljellä vain kilvet (muut osat kun on “kierrätetty”). Jääkö se sitten liikennekäytöstä poistetuksi “haamuksi” rekisteriin maailman tappiin asti?
Kyllähän se taitaa olla fakta, että jos poljin hiljaa painuu lattiaan eikä neste valu mistään maahan,niin pääsylinteri vuotaa takaisin säiliöön.
Levyjarrujen en kyllä ole kovin usein kuullut puoltavan tai täristävän.
Puhdistitko jarrusatuloden sylinterit hapettumista, myös tiivisteurien pohjalta? Hapettuma saattaa puristaa tiivisteen niin tiukkaan, ettei mäntä liiku kunnolla.
Oliko kuljin seisonut kauan, jos levyihin on tullut pintaruostetta ja siksi täristää.
Kovakattokulkuväline seisoi kesällä aika kauan ja levyihin ruostui “palojen kuvat” ehdin jo epäillä vetoniveltäkin kun naputti jarruttamattakin. Ajossa ovat hioutuneet pois.Tuo kotelosuoja-aine konsti toimii mainiosti, ja lisäplussaa on ettei mitään tarvitse varsinaisesti purkaa.
Ovelia vuotopaikkoja ovat myös vanhusmallisen katon kiinnityslirvakkeiden alle ruostuvat reijät. Nämä löytyät myös kutosesta. Ja katon etutiivisteen alle jäävä sauma. 80-luvun kutosessa ko. paikka oli peitetty vain sähköteipin tapaisella teipillä, jonka alla oli muistaakseni vain se musta “pohjaväri”. Ja tietysti runsaasti ruostetta ja reikiä. Näistä tosin vuotaa vain ajaessa.Silikoonin “vaikuttava aine” aine on sen sisältämä etikkahappo, joka syö maalin ja ruoste hoitaa pellin.
Juuri tuon rättärivertauksen takia kyseinen uutinen silmiin osuikin. Citroën itse on kai aina visusti varonut viittauksia 2CV:hen.
Moni taisi nähdä 2CV:n C3:n avokattoversiossakin aikanaan.Renaut Tvingoa mainostettiin aikanaa aika “hippityylisillä” mainoksilla, oli kirkkaanvihreä rättikattoversio kukkakedolla tms. jos oikein muistan.
Ja vertaillukohtana tässä oli tietysti tipparellu.Yksi syy vararenkaiden nopeurajoituksiin löytyy autojen vaihdelaatikosta. Jos vetävälle akselille laitetaan erikokoiset pyörät, joutuu tasauspyörästö pyörimään myös suoralla tiellä ja ko. osaa ei varmasti ole mitoitettu tätä silmälläpitäen.
Eli jos on pakko ajaa pitempi matka, varapyörä olisi hyvä saada ei vetävälle akselille.
Eli ei se vararengas sinällään välttämättä niin huono ole.Pieni vararengas tai pelkkä paikkapullo taitaa löytyä jo aika monesta autosta. Jos alla on aluvanteet löytyykö varapyörään sopivat mutterit ?
Ja mihin laitat kuraisen vakiopyörän, vararenkaan tilaanhan se ei sovi. : (Tälläisen renkaan olen nähnyt kerran sätkän vanteella. Taisi olla vararengaskäytössä sätkässä. Vaikkei se nyt kyllä isoa eroa tee.
