Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Belgiassa ymmärtääkseni laitetiin oopperaikkunoita jo ryppypeltisiin. Ne ikkunat oli kiinnitetty kiilatiivistellä, siis samanlaisella kuin takalasi.
“Oikeissa” opperaikkunoissa on samalainen tiiviste kuin takaoven ikkunoissa.2cv:ssä ja Dyanessa on valmiit paikat lantiovöille takana noin vuosimallista 74 eteenpäin. Sitä vanhemmissa ei ole bensatankin päällä poikkipalkkia turvavöiden keskikiinnityspisteitä varten. Itsellä ei ole asennnuskokemusta takavöistä, joten enempää en osaa neuvoa.
Tämä juttu on kyllä jo aika kaukana vaihdelaatikosta . . .
Kuitenkin, ei kai nakutuksella tosiaan ole juuri tekemistä venttiilien kanssa.
Tietysti jos seetit on huonossa kunnossa niin venttiilien lämpötila kyllä nousee. Venttiilin jäädytys kun tapahtuu osin seetin kautta(joku voi kaivaa tähän tarkat rosentit jostakin) kanteen ja jos kosketus on huono lämmöt nousee ja lopulta vena palaa tai katkeaa.Sätkän nakutusherkkyys johtunee siitä, että sytytyksessä ei ole alipainesäätöä. Autoissa on virranjakajassa alipainesäätö (nykyään mottorinohjaus tietokoneboksi), joka pienentää sytytysennakkoa täyskaasulla vedätettäessä (kaasuläppä täysin auki maksimi purstuspaine). Ja varsinainen nakutushan on nimenomaan paineesta johtuva itsesyttyminen ei hehkuvan karstan aiheuttama esisytytys.
En tiedä onko 95E bensa koostumukseltaan jotenkin erilaista kuin 98 tai vanhanajan bensa, oktaanithan pitäisi riittää vanhukselle aivan hyvin.
95:ttä ei kuulemma suositella esim. moottorisahoihin. Ei kuulemma öljy liukene ja nostaa mottorinlämpöä huomattavasti. Sätkänkin sanotaan kuluttavan enemmän 95:ttä kun 98:a itse en ole tilastoja pitänyt.
Tuosta lyijystä on sanottu, että se saostui venttiilin seeteihin ikäänkuin itseuudustuvaksi tiivisteeksi. Samalla se nosti käsittääkseni nosti bensiinin oktaanilukua.
Haynesin korjausopas kertoo seuraavaa:
Mallivuodesta 1986 alkaen (moottorinumeroista 0906015012 ja 0906501477 eteenpäin) kaikissa 2CV mallissa voi käyttää lyjytöntä polttoainetta.
Ennen tätä valmistetuissa ei voi käyttää lyijytöntä polttoainetta missään olosuhteissa.Itse olen ajanut vanhemmalla kutosen koneella pelkästään lyjyttömällä, eikä venttiilejä ole joutunut juuri säätämään.
Vanha-autolehti Mobilistin asiantutijat suositteli lisäainetta kaikkiin koneisiin joita ei ole tehty lyjyttömälle ja vielä siten, että jos venttiilit on juuri konestettu/hiottu pitäsi käyttää moninkertaista annostusta ensimmäisillä sadoilla kilometreillä.
Tosiaan, aikojen alussa bensiinissä eikä mottoripetroolissa ollut lyijyä. Silloin tosin koneiden litratehot ja puristukset oli aika eri luokkaa.
Esim joku petrooli fordson traktori 5,25 litraa ja tehoa 20hv.Oliskohan ollut 750W lämmitin, sisätiloissa oli tietysti toinen kuskia varten. Konepelti ,kolmiopellit ja sisälokkarit oli päällystetty n.2cm paksulla vaahtomuovimatolla, joten kolmiopeltien tuuletusraot oli melkein tukossa. Kyllä se n. 20 asteen pakkasista hyvin käyntiin lähti.
Se “grillivastus” oli muuten pelkkä vastus ilman sitä alumiinilevvyä.Bensalämppäriä ei ollut ja kori aika harva, joskus mittasin ulkona oli -18 ja takapenkille heitetty lämpömittari näytti pikän ajon jälkeen -2, joten lämpösenpi oli kuin ulkona. No laiskuuttahan se oli, kun ei jaksanut ovia laittaa kohalleen ja paikkoja tiivistää.
No talviajot jäi, kun täällä etelässä talvet on nykyään yhtä suolapuurossa kahlaamista. Eikä siitä sätkällä ajosta oikein aamuruuhkassa nauti, juuri ja juuri autolla hengissä selviää työmaalle.Hämmentään tätä kampisoppaa vähän lisää.
Ei kai sätkän kampiakselit ole koskaan vanhuuttaan runkolaakereista pettäneet?
Nelkuissa ymmärtääkseni taaemman kiertokangen öljyreikä täyttyi vähitellen liasta ja taaempi veivi leikkasi kiinni ja tämähän oli puuttuvan öljynsuodattimen ansiota. Vanhusten aikakaudella moottoriöljyt ei olleet peseviä ->lika saostui venttiilikoppiin ja öljypohjaan ->reijät pysyi auki ja koneet kesti. No tietysti kierroksia puristuksia oli aika paljon vähemmän vanhuksen pannuissa.Kutosessa töhnät jää suodattimeen ja kammet kestää aika tavalla paremmin. Kutosen koneissa ilmeiseti aika usein? männäntapin helat irtoaa kiertokangista ja jopa halkeaa. Väljä hela hajottaa vähitellen alapäänkin.
Purin tuossa syksyllä “räjähtäneen” kutosen koneen. Öljynlauduttimen putki oli poikki nipan sisältä. Siinä koneessa kammen etulaakeri oli tosiaan pyörinyt lohkossa. Etummainen veivi oli katkennut silmukasta ja tullut “katosta läpi”. Oli kuulemma meno loppunut kuin seinään ilman ennakkovaroitusta. Että näin
Minulla oli aikanaan pienikokoinen sisätilan lämmitin ruuvattuna sätkän repsikanpuoleiseen sisälokkariin. Eihän se öljyjä juuri lämmittänyt, mutta kaasaria ja imupuolta senverran että käynnistyvyys oli taattu kovassakin pakkasessa.
Moottoriöljyn lämmitykseen tehokkain konsti olisi öljytilassa oleva vastus. Työmaalla kattelin teollisuusvaihteisiin tarkoitettuja vastuksia. Se on puikko, joka tulee putkikierteellä kiinni loodan kykeen öljynpinnan alapuolelle. Teho on mitoitettu niin ettei öljyt ala käryämään, niissä ei ole termostaatteja, vastus on päällä aina kun kone ei käy. Asennus vain vaatii sen reijän lohkoon, tilaa siellä vois olla.
Öljypohjan alla kokeilin joskus olikohan 500w “grillivastusta”, mutta teho oli aika heikko, koska vatus oli “ilmassa” pohjapanssarin päällä.
Eikä autojen lohkolämmittimet juurikaan öljyä lämmitä eihän öljyt ole kosketuksissa jäähdytysveden kanssa ja joissain autoissa lämmitysvastus on sylinterikannessa.
Ihan piruuttani ne watit siihen laitoin. 10A sulake ja n.1mm2 piuhat siinäkin vehkessä on joten todelliset tehot on jotain ihan muuta. . .
No jaa luki yksien tietokonekajareiden pahvilaatikossa todella isolla 395W ja tupakkiaskin kokoisen töpselimuuntajan teho oli vissiin 10wattia.
Ja ihan vakavalla naamalla niitä myyvät. . . no elämä on.Kotistereot ne olla pitää. Tuuppasin myös jalopuupitaiset kotikaapit takakonttiin. Oli vaan senverran isot mööpelit, että täytyi ottaa peppureppu taas käyttöön. Etukaijuttimina toimii katon keskipienaan ripustetut pikkukajarit. Ääntä syöttää 4x40W CD-mankka. Maantienopeuksissa moottorin lisäksi myös mankka käy kuumana. . . .
Onhan tähän pakko laittaa pari omaa katsastus kokemusta jatkoksi.
Toissa vuonna katsastaja osoitteli kutosen etuiskaria ja kysyi: Mikä tämä on? Minä siihen että: etuiskari. Katsastaja siihen: Se on vähän oudossa paikassa. Taisin sanoa siihen, että siinä se on aina ollut. Massoja edessä ei tainnut huomata tai ei kehdannut kysyä.
Tänä vuonna sätkän alla olessaan tökkäsi sormensa jousipönttöön ja kysäisi :Onko ne jouset niinku täällä. Tähän tietysti asiallinen vastaus. Rukkasesta jäi jousipöntön kylkeen iso köntti vaseliinia, heppu haki rätin ja pyyhki pöntön puhtaaksi. Hyvä palvelu.
Iskaritestikone vilkutti vain valojaan ja näyttöön ilmestyi “E” ei tainnut olla yhteensopiva sätkän (2CV6) kanssa. Katsastaja ei muuten maininnut sanallakaan koko testiä jatkoi vain naama peruslukemilla katsastamista. Aina on mennyt kerralla läpi ilman selityksiä.Hämmentään nyt tätäkin keskustelua.
Oman 2CV6 kulkimen lootasta alkoi 3-vahteen synkronointi “loppua” kolme kesää sitten. Viisaat ja parrakkaat miehet oli sitä mietä, että sykronirenkaiden jouset on kuoleentuneet.
Talvella otin ja purin laatikon, ja hukkasin tietysti sen kuulan. ; )
Taivuttelin vain jousirinkulat tiukemmiksi ja loota takasin kasaan ilman mitään uusia osia (tietysti se kuula piti hommata uusi).
Synkronointi toimi hyvin n.30000 kilometriä nyt alkaa taas kolmonen rusahtaa. Öljynä olen käyttänyt ihan tavallista EI synteettistä vaihteistoöljyä ja vaihtanut vuosittain. Öljyä kun saa helpommin kuin vaihteston osia.Kakkos ja kolmosvaihteen osat saa irti purkamatta vaihteistoa kokonaan. 3-vaihteen jousirengas on kytkiakselin päässä, kakkosen rengas on siinä ykkös-kakkos-pakki murikassa ylemmällä akselilla. Nelosen rinkula on ala akselilla, sen irroittamiseksi pitäsi purkaa vetopyörästökin.
Jousirinkuloiden kireys kannattaa kokelilla ennen kun kokoaa loodan muuten voi joutua repimään vaihdekeppä kaksin käsin.Ikävä kyllä uustuotanto ja tarvikeosat ei valitettavasti näytä olevan alkuperäisten veroisia. Vahusrojektiin en tappeja ryhtynyt edes vaitamaan ko. syystä. Oli ne joskus sinne jäljistä päätellen vaihdettu.
Laakeriprossista on jotkut niitä heloja tehneet ja kehuneet ikuisiksi. Pronssihela vain on niin pehmeä, että se pitää “loppukonestaa” oikean kokoiseksi tapille paikallaan.
Ostin joskus uusia “kiilatappeja” jousivarvan päähän, siis se osa joka yhdistää varvan tukivarteen. Olivat niin pehmeitä, että alkoivat narskua ja kuluivat lähes puoleen yhdessä kesässä. Vanhasta raadosta kaivamani ruosteiset orkkispalat on niin kovat ettei viila pysty.
Laitetaan tähän nyt vielä pieni tarkennus. Kyse ei ollut tosiaan mistään ajojahdista, vaan ohitettuaan minut Volkkari jäi ajamaan edellä menneen jonon hännille. Ajoin vaan välin kiinni ja vilautin valoja pari kertaa. Heppu hermostui tästä totaalisesti, kiemuteli hetken edessä ja liki pysähtyi, jolloin menin ohi ja jatkoin matkaa ihan normaalisti. Kaveri ajoi perässä liki 10 KM ihan siististi.
Poliisille olis voinu soittaa jos heppu olis alkanu hiostaa matkan aikana, parkkiksella se olis ollu vähän myöhäistä. Ennenkuin koukut olis saanu aamukahvit hörpittyä loppuun auto olis ollu jo kaukana. Eikä tosiaan kiinnostanut niin montaa erää otella, että poliisi olis paikalle ehtinyt.
Että näin meillä 😉Eikös Nyytisessä arvuuteltu joskus 2CV yhteneviä osia välillä VM-49 ja VM-90. Tulos oli muistaakseni noin parikymmetä nippeliä tyyliin venttiilinsäätöruuvit jne pikkuhilppua . . . koko listaa en nyt muista. Eli eipä sitä ihan samaa kovin paljon ole.
Hyvää kevättä ja varokaa Volkkareita 😆
