Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Onhan sitä oiretta ollut pitempääkin. Toivoin tuon pyörien uusimisen poistavan murheet muttei.
Renkaat on tasapainotettu, ja tosiaan vielä tarkistin pyörien pyörivän varsin heitoitta. Vaikka rengaspajalla totesivat vanteiden olevan melko väljin toleranssein tehdyt.
Eipä tuohon suurempaa korjuuta tehty sitten viime ajokauden, männänrenkaat uusin. Ja ne pyörät, ja sitten vielä vetoakselit on nyt läpikäyty.Vaihdoin toisenkin vetoakselin, käytettyyn tosin. Entisessä kun oli siinä väliosassa melkoisesti väljää. Auttoi jonkin verran.
Pyörät pyörittelin läpi, ei kummempaa heittoa. Ei pysty, eikä sivusuunnassa. Alle 2mm kulutuspinnasta arvioituna. Eikä ylettömiä välyksiä tuntuisi olevan. Pyöräthän on ihka uudet, renkaatkin ihan originaalia tyyppiä.Onko mitään vertailtavaa “perushintaa” olemassakaan. Eikös nuo ilmoita aina asiakaskohtaisen hinnan, johon vaikuttaa ikä sukupuoli asuinpaikka jne. ..
Jossain taisivat kysyä on autolla alle 25v kuljettajia, jos vakuutuksenottaja on itse on iäkkäämpi.Tuo Jukan mainitsema 20e taitaa olla “haamuautomaksu”, liikennekäytöstä poistohan ei irtisano liikennevakuutusta. (Nykyään sen voi kyllä vakuutusyhtiöstä irtisanoa, ennen ei tainnut onnistua lainkaan.) Työkaverille tuli taannoin vakuutuslasku, jo vuosia sitten hävitetystä autosta. Joka siis oli edelleen hänen nimissään liikennekäytöstä poistettuna.
Tuo valmistusnumero näyttäisi osuvan vuonna -62 valmistettuihin. Näkyy vuosien 60-62 maahantuontilistassa, toimitettu Pukkilan autoliike Alavus.
Pyyhkijät vaihtuu vasta vuosimallissa -63 ? Ja mallivuosihan vaihtuu ennen vuodenvaihdetta.
Toinen kyltti taitaa olla korin numero ?Tai sitten “mallivuoden” mukaan. Sitikalla mallivuosi valmistuksessa taisi vaihtua ainakin jossain vaiheessa lokakuussa, eli loppuvuonna tehdyt olivat jo seuraavan vuoden mallia.
Suomessa kait ajoneuvon ikä määritellään ensimmäisen käyttöönottovuoden mukaan, (verot ja lakipykälät).
Uudemmissa taitaa ORCA numerointi määritellä mallivuoden vaihtumisen. Ja löytyy myös AM-vv merkitä kertoen mallivuoden.Tulipa mieleeni, onko kukaan “keräillyt” näitä jaosten / tapahtumien tarroja ja merkkejä ? Nykyään olisi helppo vaikka kännykällä kuvaamalla “kerätä”, ja koota vaikka tuonne arkistoon galleriaksi.
Moottorissa muistaakseni opitimitilanne on, että paine sylinterisssä on suurimmillaan 12ast jälkeen yläkuolokohdan.
Seos palaa vakionopeudella. Kampiakseli kääntyy sytytyshetkestä (kiinteästä) tuohon 12 ast jälkeen ajassa X @2000RPM. Ja ajassa 1/2X @4000RPM.
Eli kierrosten noustessa sytytyshetkeä täytyy kääntää aikaisemmalle, jotta bensalla on riittävä aika palamiseen. Muuten mäntä tavallaan “karkaa alta” ja paine jää paljon pienemmäksi.
Jotenkin näin, käytännössä tähän taitaa vaikuttaa vielä pitkä liuta muitakin muuttujia. . .Ajat sitten korjasin huohottimen nuukasti. Tässä yksilössä se läppäkumi oli kovettunut, mutta pysynyt suorana. Teurastin vanhan öljynsuodattimen, josta löytyy takaiskuläppä.
Öljynkestävä, mutta kovin ohut. Poistin muoviniitit kokonaan, laitoin ohuen läpän päälle kovettuneen rinkulan. Tässä huhottimessa keskiputken päällä läpän yläpuolella oli myös kumiputken pätkä, joka piti rinkulan paikallaan. Eli en korvannut niittejä millään. Toimii yhä.Sisäänrakennetulla säätimellä varustetuista latureista ainakin osa on sellaisia, joissa “herätevirta” syötetään merkkivalon kautta. Laturin alkaessa ladata, se syöttää 12V merkkivalon liittimeen sammuttaen valon. Tämmöisen jos rättäriin laittaa on se lamppu lisättävä. Suoran johdon jos laittaa ei sammu enää avaimesta, kun lataussäädin syöttää virtaa virtalukolle päin.
Myöhemmissä spesiaaleissa oli lisäksi hätävilkut valoineen ja kytkimineen, tämän vuoksi niitä reikiä on niin paljon.
Oliko tuo hylätty iskaritestissä liian alhaiesen lukeman vuoksi, vai liian suuren pyörien välisen eron takia ?
Ainakin minun 2CV6:sesta testeri erotti vuotaneen etuiskarin, antaen huomattavasti pienemmän lukeman sille pyörällle.
Mutta tässä ei siis ole massaiskareita lainkaan. Nuo massat taitaa ainakin toisinaan saada koneen sekoilemaan.
Eli jos testi näyttää kovasti eri lukemia pyörille, todennäköisesti jonkinlaista vaivaa siellä on.Joskus luin V8 Magazinesta jutun aiheesta. . . Sen mukaan tarinat synteettisten sopimattomuudesta vanhoihin moottoreihin syntyivät 70-luvulla kun ensimmäiset syntettiset tuli saataville. Niissä ei vielä ollut tiivisteitä helliviä lisäaineita, jolloin mineraaliöljyssä uineet tiivisteet saattoivat kovettua ja alkoi vuoto. . .
Silloiset mineraaliöölit ei olleet kovinkaan peseviä, eikä kaikissa moottoreissa ollut edes suodatinta.
Lisäksi jos moottori oli runsaasti ajettu männärenkaat oli “muurautuneet” karstalla. Pesevä synteettinen liuotti nämä liikkeelle ja moottori saattoi tosiaan hajota lähes kerralla. Tai ainakin tuntui väljistyneen kun männänrekaant vapautui karstan sisältä.5W-50 syntettinenhän on kuumana paksumpaa kuin 10W-30 mineraali.
Tässä on ero siinä laitetaanko sitä öljyä kunnostettuun ja puhtaaseen mutta vanhanaikaiseen moottoriin. Vai paljon ajettuun jonka huolloista ei tietoa ole.
Yksiselitteistä vastausta ei antanut V8:kaan. Halvimpia mineraaliöjyjä ei pidetty kovin suositeltavina, kun ovat juuri ja juuri stadardit täyttäviä. Synteettisyydestä ei pitäisi olla mitään haittaa, öljyhän on vain ominaisuuksiltaan parempaa.
Toiseen käyttöön tehtyä ööliä ei myöskään suositeltu, dieselihin tehdyt öljyt on suunniteltu tulemaan toimeen noen kanssa.
Kisaöljyt taas öljyyn joutuvan polttoaineen kanssa jne. . .
Eli laadukasta, bensiniinmottorille tehtyä öljyä. 2CV:itä on käsittäkseni ajettu hyvällä menestyksellä ihan synteettisilläkin.Itellä oli Belgialaisesta romiksesta ostettu kone käytössä -97- -12 Tuolla Teboilin Silverillä, tosin vain kesät ajettuna.
Eikä se oikeastaan rikki mennyt veto alkoi vähetä, ja vähän öljyäkin kulua.Esteripohjaiset sytettiset on vissiin niitä parhaita Redlinen tuotteen on ilmeisesti juurikin niitä. Mutta melko tyyriitä.
Onko kukaan nähnyt mitään kestotestiä, jossa olisi ajettu jotain vanhaa mottoria jollain “museoöljyllä” ja modernilla sytettisellä ?Ongelma sinällään taitaa olla tämän “palstamoottorin” ominaisuuksien puutteellisuus / vähäisyys verrattuna vanhaan.
YV:t hakutominnot jne.. .
Valitettavasti juuri nämä ominaisuudet tekivät foorumista hyvän. Ilman niitä, menettää minusta suurimman osan tarkoituksestaan.Sinänsä hyvin ymmärettävää saattaa sivusto kokonaan samaan järjestelmään, helpottanee ylläpitoa huomattavasti.
Itellä kyllä edelleenkin kirjanmerkki tuo suoraan foorumin etusivulle, joten etusivun uutiset jää yhtä vähälle huomiolle kuin ennenkin. . .
En päässyt kirjautumaan minäkään, mutta tuo Jokivarren tyar antoi vinkin, ohjelma on tainnut rälläköidä kaikki “erikoismerikit”
käyttäjänimistä . . .Tässä vielä linkki autoharrastajien tulkintaohjeeseen: http://autoharrastajat.fi/wp-content/uploads/2015/10/tulkintaohje.pdf” onclick=”window.open(this.href);return false;
Kohdassa 2.2 moottorin muuttaminen, ei mainita mitään moottorin alkuperäisyydestä. Eli autoon voisi vaihtaa moottorin mottorinvaihtopykälän mukaisesti, ja muutetun auton voisi uudelleen muutoskatsastaa viritettynä enintään tuohon 2.1 kohdassa annettuun tehopainosuhteeseen. Vain ahtamattomat näin. Hyvin jännä on tämä.
Tuossa linkki:
http://www.trafi.fi/filebank/a/1443432413/c8c4bad0b4c0a0ec623af6b6562cf133/18589-8777-2013_maarays.pdf” onclick=”window.open(this.href);return false;Kommentit:
http://www.trafi.fi/filebank/a/1443432413/fa68d3f7db2417ea27a880a78b64aa65/18592-8777-2013_Kommenttikoostetaulukko_ulkoiselta_lausuntokierrokselta_%E2%80%93_puhdas_versio.pdf” onclick=”window.open(this.href);return false;
Kohdan 2.1 kommenteissa on mainita, että vaihdetun vaapastihengittävän moottorin tehoa saisi nostaa ?Tätä ei ollut ennen:
jos vertailumoottorilla suhde on enintään 10 kg/kW,
saa suhde kuitenkin pienentyä 30 %, mutta ei pienemmäksi kuin 5 kg/kWEli vakiona isotehoisiin saa vielä vähän lisää. Moottorin massaa ei enää mainita, mutta akselimassoja ei saa ylittää. Myöskään voimansiirron muuttamista ei enää mainita.
Kyllä se poikkeuslupaa taitaa haettaa edelleenkin, niiden päivitys on parhaillaan käynnissä. 2CV:n moottorikoko ja tehopaino ovat aika äärimmäiset, omalla tavallaan.
