Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Joutoviikon kohtaloksi osaltaan muodostui kovin pieneksi käynyt kävijämäärä. . . Tosin “ennen vanhaan” joutoviikkoa ei taidettu edes maailmankokousvuosina järjestää.
Käsitteeksi muodostunut Rytin kämppä on nykyään ihan yksityinen kesämökki, tapahtuman järjestäminen siellä on vähän ??
Tosin paikkaakaan ei heti samaksi tunnista enää. . . Oli muokattu aika tavalla.Kyllä se on juuri kuten mustahattuinen selitti. Laturi saa merkkivalon läpi herätevirran, ja toimiessaan jännitteensäädin saa syötön erillisiltä magnetointidoideilta (kaaviossa nro 9).
Eli lampun kärähtäessä laturi ei välttämättä ala ladata.
Lamppua ei kuitenkaan voi jättää välistä, koska sitten moottorin käydessä virta ei katkea avaimesta. Sähkö kun tulee laturin magnetoinnista virtalukolle päin.
Tuossa italiaanojen kaaviossa tyhjä johdonpää voisi olla erillisen lataussäätimen jännitesyöttö. Jota ei tarvita kun ei ole säädinta enää.
Helpointa on laittaa jännitemittari siihen spesiaaliin, itellä on ollut juuri näin jo vuosia.Taakse ei valitettavasti kitkavaimentimia voi ruuvata. Ei ole taka-akselissa paikkoja. Täytyisi koko akselisto vaihtaa ja jarruputket muuttaa vanhusmalliin, eli letkuille. Laillisuus ?? Käytännössä tuskin katsastuksessa noihin mitenkään puututaan.
Niin perinteisen 3-vaihe voimavirtakoneen antama virta paljon “tasaisempaa” kuin yksivaiheisen valovirtakoneen.
Tosin “voimavirta” koneita on myös yksivaiheisella muuntajalla, jolloin eroa ei juuri ole. Paitsi tehoa on käytettävissä enemmän.Modernit koneet taitaa olla liki kaikki invertteriin perustuvia. Eli Virta tasasuunnataan muutetaan taas vaihtovirraksi suuremmalla taajuudella ja tasasuunataan taas. Lopputuloksena tasaista virtaa jota myös “sähköaivo” voi mielin määrin säädellä.
Halpiskoneiden heikoin lenkki tuntuu olevan rimpulainen langansyöttö. Erästä konetta tutkittiin, ja todettiin langansyöttömoottrin virran tulevan suoraan hitsausvirrasta. Eli langansyöttö nyki hitsausvirran tahtiin, eli kone teki lähinnä “puolukkasaumaa”
Etuläpät on tainnu olla, niillehän on lokasuojissa ihan paikatkin.
Ulkopeilit, pissapojat taidettiin laittaa Suomessa vuoteen x asti. “Ranskalaiset parkit” amputoitiin pois, tai kytkettiin yhteen.
60-luvun lopulla ohjauslukot asennettin täällä. Virallisen tuonnin jälkeen laitettiin sitten lampunpesjöitä yms. juttuja.
Muttei nämäkään ole valinnaisia lisävarusteita.Niin haettiinko tässä 2CV:hen ylipäätään saatavilla olleita lisähilputtimia.
Vai niitä jotka uuden CV:n ostaja saattoi rastita ajoneuvoonsa kohdasta: lisävarusteet ?
Jälkimmäisistä ei ole hajuakaan, onko tälläisiä ollut ?
Vai onko Mikon mainitsemia tavaroita saanut sitikalta suoraan uuteen ajopeliin ?Nuo “luxe” / erikoismallit ei oikeastaan ole valinnaisia lisävarusteita.
Keskipakokytkin taisi olla saatavilla 2CV4/2CV6 70-luvun alkupuoli ?
Lisätarvikkeista oli taannoin Nyytisissäkin juttua. Taitavat kyllä suurimmaksi osaksi olla ns. tarvikkeita.
Radioën radio ?
2CV6:den esite (suomi) ei ainakaan mainosta mitään lisä/valinnaisvarusteita.
Jonkinmoinen “luxe” mallihan on ollut olemassa, sama kuin ns. “Belgian malli” ?2CV:n ostajalla ei tainnut olla valittavana kuin väri? 50-luvulla ei sekään kun olivat kaikki harmaita.
Tietysti 60-luvulla saattoi valita Mixten tai Saharan. 70-luvun alussa 2CV4 tai 2CV6. Sitten on nämä erikoismallit Dolly, Spot jne. . .Tuo liitos jos olisi pallomainen, niin sallisi vähän enemmän virhettä.
Laippaliitos on hiukan haastava tehdä. Siten, että laippa on riitävän suora vielä hitsauksen jälkeenkin.
Juurikin ähelsin noiden liitosten kanssa.
Paras keino on laittaa vaihtimet paikoilleen ilman lemmareita, ja koittaa käänellä / taivutella etupöntön sarvet niin, että liitokset tulevat suoraan.
Etupöntössä oli tekovika, toisen puolen laipassa oli iso hitsiknööli. Ei sopinut lemmari ollenkaan.
Lämmövaihtimia oli hitsailtu ja turailtu. Niistäkin piti putket ottaa irralleen kuorista, jotta sai jotakuinkin paikalleen.
Vaihtimia on ilmeiseti myös erilaisia, “pahvisille” moottoripelleille on erilaiset ?En kyllä muista koskaan nähneeni “vaihtoehtoisia” kiinnitystapoja alkuperäismallisille pakoputkille.
Autoissa taitaa pakosarjan päässä yleensä olla laippa + joustava putki tai sellainen pallomainen joustoliitos.
Ja taaempana vain putket sisäkkäin ja kiristin.Öljynpaine ja jarruneste taitaa olla alunperin siellä oikealla ylhäällä.
Vasemmalla: vilkku, kaukovalot, takasumuvalo ja hätävilkku. Ryypyn nupissa on myös valo.
Parkeille ja lähivaloille ei taida merkkivaloja olla missään versiossa vakiona.Ei uusikaan pumppu ei juurikaan ilmaa pumppaa. Pumpun iskutilavuus on pieni, ilma joustaa. Eikä pumppujen venttiileissä taida olla erillisiä tiivisteitä. Jos pumppu menee kerralla toimettomaksi, saattaa venttiiilin välissä olla vain roska.
Eik nuo päivävalot saisi toimimaan aika simppelisti:
Kytketää päivävalojen releen kelan toinen pää sytysvirtaaan. Kelan kanssa sarjaan diodi ja toinenpää parkeille menevään johtoon.Virta päällä parkit pois asennossa. Virta kulkee virtalukolta releen, diodin ja parkkipolttimoiden kautta maahan.
Virta ja parkit päällä. Kelan molemmissa päissä on 12V ei vedä, päivävalot sammuu.
Virta pois, parkit päällä. Diodi estää virrankulun takaperin. Ilman diodia tässä tilanteessa päivätuikut syttyy. Virta kun menee parkeilta releen ja muiden kulutuslaitteiden kautta maihin.
Menikö oikein ? Näin tosin virta päällä palaa aina jotkut valot.Tuo kysymys on käsittääkseni aika haastava. Periaatteessa samaa mottoria(lohkoa) kun taidettu käyttää B-malleissa, ID/DS-malleissa ja H/HY-:ssä
30-luvun lopulta 80-luvun alkuun. Ja pieniä eroavaisuuksia on tietysti siellä ja täällä.
Caminoiden moottorit on tosiaan rakennettu käymään eripäin kuin muut, eli ihan suoraan ei ainakaan käy. Nokka-akseli ja öljypumppu ainakin pitäis varmaan vaihtaa.ÖÖ. . . kyllä se reikä siellä pitäisi olla, kuljettajan paikalta katsottuna vasemmassa yläkorvassa.
Edestäpäin, josta korjaustoimintaa yleensä harjoitetaan, on aukko tietenkin oikean käden puolella.Merkin olen laittanut vauhtipyörään siten, että se on sytytyshetkellä linjassa (eestäpäin) vasemman moottorinkorvan reunan kanssa.
Se puoli kun on paremmin näkyvillä.
