Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Näistä voisi kertoa vielä sen verran tarinaa, että tämän isojen pönttöjen remontti lähti liikkeelle siitä, että kuvittelin AmiSuperin jousien kuoleentuneen vuosikymmenten rajujen kuormien seurauksena, sillä se em. alle 200kg lasti aiheutti pohjaamista matkustaessa. Pöntöt avattuani ilmeni kuitenkin, että edellinen Welho oli kaikessa hiljaisuudessa ilmeisesti 2003 korvannut Superin jouset Ami6/Ami8/AK-tyypin jousilla saaden normaalista ajokäyttäytymisestä hyvin hydraulisitikkamaisen, eli heittoja kauniisti niellen ja matkaa pehmeästi taittaen.
Ongelma vaan oli tuo, että hyötykuorma jäi olemattomaksi.Näistä jousien pituuksista johtuen varpa-variaatio jne. oli vähintäänkin mielenkiintoinen ja luonnollisesti mitään ohjeita ei ollut missään, joten homma eteni kantapään kautta opetellen vaiheistus tähän kokoonpanoon. Jokainen, joka on syystä tai toisesta joskus esijännittänyt jousia niin tietää mistä puhun. Aikaa paloi kaikkinensa 15.5h uusia kirosanojakin opetellen.
Rallirättäristä löydetyt erittäin hyväkuntoiset AmiSuper-jouset suojasin öljymassan 50/50 sekoituksella, joka sotkee ja tarttuu vähintäänkin hyvin pysyen elastisena vuodesta toiseen. Soveltuu siis suljettuun rosteripönttöön kosteutta hylkimään ja jousen muodonmuutoksia kompensoimaan. Ja kun näillä pääsi koeajolle niin ei voinut kuin ihmetellä minkä verran kulkimen käytös muuttui! Toki kovemmaksi, mutta ei kuitenkaan liian kovaksi. Tärkeintä oli kuitenkin ohjauskäytös, sillä nyt rattia kääntämällä keula menee heti sinne minne pitääkin, eikä joidenkin sadasosasekuntien kallistusmuutoksen jälkeisenä suunnanottona. Tällä perusteella sanoisin, että etujousien jäykkyydellä (lankavahvuudella) tehdään se ohjauskäyttäytyminen ja jousen pituudella iskunpituus, jota tietysti rajoittaa lentokorkeus ja muu akselistogeometria. Kuten Jasu totesikin niin kuorman kannalta edessä riittää lyhyempikin pituus, kunhan jousi muuten kantaa konepaketin, kuskin ja mahdollisen kartturin.
Tämä saa ainakin itseni pohtimaan, että saako henkilömalliin sovitettua Acadianen pitkät takajouset, jos etujousen lankavahvuutta kasvattaa ja pituutta lyhentää? Herkkähipiäiset taas siellä kotikatsomoissa heristää sormeaan pussihousun lahkeet lepattaen, että “Miksi sitä tehtaan päättämää jousituspakettia pitäisi muuttaa millään tavalla???” Ei tarvitsekaan, mutta esimerkiksi reissusätkää ajatellen kantokyky on aika oleellinen juttu ja jousilla sen saa pelattua, ettei kuljin ole ihan herkästi tontissa. Josta päästään siihen, että jos tämäkin pohdinta olisi jossain ollut ylöskirjattuna niin ainakin itselläni olisi saattanut säästyä roimasti aikaa menneeltä viikolta. Ts. jos Welholle olisi selitetty nämä asiat jo lähes vuosikymmen aiemmin 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Dyniksen ollessa ns. toissijainen tuote linjastolla en ihmettele, että jos -72 loppuvuodesta on vielä mennyt tuplaristia nelkkutiinoihin. Euroopan markkinoilla kutosia jo tuolloin ja veikkaan, että niissä on järjestään ollut kuulamallit. Suomessa muutenkin oli nelkulle otolliset markkinat verotuksen vuoksi, joten ei ole ihme, jos hyllynperältä on kaiveltu varustusta.
Kuulamallin vetarit saa Wanhukseenkin, kahdellakin tapaa, mutta sitä kotitekoisempaa versiota ei ole vielä tarvinut tutkia.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Miälenkiintoista! Tuon taulukon mukaan loppupään AK ja Acadianet takajousien lankavahvuutta ohennettiin, mutta jousen pituutta kasvatettiin alkusarjaan nähden…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Loodakin voi olla alkuperäinen vielä, jos vetarien yläpään laipat on vaihdettu.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Se väljyys johtuu siitä varpatapin rakenteesta; teoriassa sen tapin terävän kärjen pitää olla silmän seinää vasten mahdollisimman pienellä kitkapinta-alalla ja päästä kallistumaan sen silmän sisällä tukivarren kulmasta riippuen. Käytännössä tämä ohuin syrjä tasoittuu vuosien saatossa, jolloin kitkapinta-ala lisääntyy jatkuvasti. N. puolet materiaalistaan menettäneitä olen purkanut pois ja vaihtoon, ilman, että mitään romahtamista on tapahtunut. Aiemmin toki kannattaa jo vaihtaa, turha paikka säästää, mutta näin niinköö indikaattorina, että kuinka pahasta kulumisesta on jo kyse. Tätä kulumista vähentääkseen tuo(kin) paikka kannattaa pitää hyvässä rasvassa tavalla tai toisella.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tässä kun on tullut veivattua samaa konetta kolmen eri lootan kanssa niin yllättävää kyllä myös hyvää kokemuspohjaa kertyy sitä kautta 😉 652cc: nokka, polttoainepuoli ja sytytys kohdalleen optimoituna 2cv6 laatikko on tehoon ja vääntöön nähden ihan turhan lyhyt. Rivakasti pääsee sinne 110 tietämille ja konstruktion kiertävyydestä riippuen sen päälle tulee mitä tulee, jos on tullakseen. Hyvä sovellutus tälle kokoonpanolle on kuitenkin nämä isommat ja ilmanvastusta omaavat kamppeet, koska kierrosalueet ovat sellaiset, että vääntöä on mukavasti käytössä arkiajossa.
Sama 652 ja Ami8 loota: 120-130 löytyy lasiin Dyanen kopalla ja sen päälle jälleen koneesta riippuen…Mutta 2cv-kopallakin 100 matkavauhtia pitää aikalailla leikiten. Kuitenkin kierroksiin ja meteliin nähden mielestäni edelleen liian lyhyt loota tälle konstruktiolle.
Sama 652 ja Ami8 loota 2cv6 perävälityksellä: Nyt alkaa olla ominaisuudet kohdallaan! Välitykset ovat hyvin lähellä Ami Superin laatikkoa, eli jos haluaa ns. kestävämmän loodan keulille niin ei ole pakko modata 2cv-loodaa, vaan voi suosiolla siirtyä GS-perheen pariin. G10 looda kun on käsittääkseni aikalailla sama setti, tietenkin kytkinkoppa eroten pituudeltaan. Se mikä näissä välityksissä on parasta tuolle koneelle niin 80 om hyvin maltillisella kierrosalueella ja siitäkin isommat nopeudet edelleen hiljaisemmat kuin 2cv6-lähtötilanteessa. Näin ollen motaria/baanaa voi päästellä joutuisasti ja mukavasti. Saattaa jopa säästyä jokunen bensalitra, jos mylly vetää vääntönsä puolesta kevyellä kaasulla.
Entäpä 602 nokalla, bensapuolella ja kipinällä hiottuna? Sekin kyllä toimii tuolla Ami8+2cv6 naitoksella, mutta se alaväännön puute kiusaa toisinaan. Nämä siis kaasarilla, Jasun ruiskua en ole testannut, joten en pysty vertaamaan.
Näiden kokemusten kanssa olen aikalailla kotiutunut 652-leiriin, sillä se alavääntö vaan tekee ihan arkiajostakin jouheampaa. Varsinkin tuulisessa kelissä ero on merkittävä.
PS: Nopeuksista puhuttaessa tarkoitan aina GPS-nopeuksia. Sätkäyksilöiden välillä on eroja nopeusmittarin oikeellisuuden kanssa rengastuksesta ja nopeusmittarista/vaihteistosta riippuen. Oman kokemukseni mukaan mittarivirhe kasvaa eniten 80-kympin jälkeisellä alueella.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ei kellään ois semmottii Ami8 jousia irrallaan, joista saisi pituudet ja lankavahvuudet tähän ylös?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Loodan kyljessä pitäisi olla vuosimalli”vesileima” pelkääjän puolella.
70-71 vaihtui M9 jarrujuntturit pois, eli josko tuossa kohtaa myös putki pieneni. Samaten 70-nelkussa oli vielä takajarruletkut ja takaputki rungon yli heittona, kuten Wanhassa Meharissa.
Noin -72 tuli kuusipulttiset yläpäät vetareihin ja ennen sitä on hyvinkin voinut olla tuplaristia, erityisesti noissa 7-kymppisissä, kun niistä alkupää on tehty -69, vaikka mallivuosi onkin 70.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Moi ja tervetuloa joukkoon kirjavaan.
Kertomasi perusteella kone saattaisi olla männänrenkaiden tarpeessa, mutta ehkä jopa pytyt ja sylinterit tulevat kyseeseen…Tai sitten vuotoa on kansien tefloneilla, eli venttiilinvarsien tiivistimillä.
Tein aikoinaan oheiset ohjeet:
Purku: https://www.2cv.fi/keskustelut/aihe/2cv-n-moottorin-purku-4-ja-6/Kasaus: https://www.2cv.fi/keskustelut/aihe/2cvn-moottorin-kokoonpano-4-ja-6/
Osa kuvien linkityksistä näyttää jostain syystä särkyneen, vaikka kuvat kyllä edelleen ovat samassa paikkaa..Olen kyseisellä koneella ajellut parikyt tonnia, joten väitän onnistuneeni.
Kulkimen alkuperäistä väriä voi metsästää konehuoneesta rintapellin vasemmasta reunasta. Siellä on joskus alumiininen pyöreä nappi niitattuna, jossa lukee AC-koodi. Tämä on Citikan vanha värikoodi. Joskus se on myös maalattuna samoille seuduille kolme-nelikirjaimisena koodina. Jos löytyy neljä numeroa niin siitä selviää tarkka valmistuspäivä tehtaasta.
Sisustoja oli useita erilaisia ja niihin paras vinkki löytyy oviverhoiluista. Kerro lisää tai laita pari kuvaa niin arvuuttelemme kollektiivisesti 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Jonkun verran alkaa jo harmittamaan tämä “uusi systeemi”, nimittäin eilen aamulla kirjoitin vastauksen tuohon 77-projektiin uudelle harrastajalle, mutta eipä vaan näy viestiä.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]” eikä se tehtaan tapa ole välttämättä se helpoin…”
Tuli tästä mieleen ihan koneteollisuustyöelämässä opitun kautta, että ei ole mitenkään poikkeuksellista, että virallisia ohjeita ja koulutusmateriaaleja kirjoittaa joku muu kuin se tekijä itse. Ja vaikka tekijääkin haastateltaisiin ohjetta varten niin siinä tilanteessa riippuen haastattelijan ja haastateltavan luottamustasosta, vastaus on saattanut olla “tehtaan mukainen”, vaikka itse toteutustapa olisi saattanut olla muu jo vuosia. Huomionarvoista myös se, että käsitykseni mukaan 70-luvun kutosen loodat on shimmattu tarkemmin kuin 80-90-luvun loodat ja sen yleensä kuulee ihan äänestä. Siispä tässäkin ohjeistuksessa on saattanut tulla muutoksia ja hyväksyttävä toleranssi kasvaa työajan säästön vuoksi vuosien saatossa.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Vaikka onkin vankat nuo superin jouset niin yllättävää kyllä nekin saa kuoleentumaan. Tämän korvaushoidon aiheuttaa se seikka, että liki 30 vuoden käytön jälkeen jousitus alkaa pohjaamaan jo reilusti alle 200kg kuormalla. Muutaman kerran on saanut raapia päätään; “Ennen oli ennen ja nyt on nyt!”. Onneksi löytyi nuo olemattomasti suolaa nähneet rallikiesin kiekurat ja toivonmukaan kerkiän ne viikonloppuna vaihtamaan. Tästä löydöstä on sekin hyöty, että jatkossa voi tarvittaessa teettää vastaavia jousia noilla dimensioilla.
Kiinnittäkääpä huomiota joskus esimerkiksi C3:n etujousiin. Ne on aivan onnetonta lankaa, eikä ole ihme, että onkin jonkin sortin tyyppivika etujousien katkeaminen ainakin ykkös- ja kakkoskoppaisissa. Tämäkin tahallista ennenaikaista komponenttien vanhentamista, josta meidän 2cv-harrastajien ei onneksi juuri tarvitse kärsiä.
Tuo mitä Jasu kirjoitti jousten pituuksista ja muista mitoista niin komppaan kyllä, ettei taatusti ole sattumaa mitä Sitikka mihinkin A-malliin on laittanut. Väitän, että näille paku-versioillekin on testikilometrejä ajettu melkolailla kantokykyä ja mukavuutta hakiessa. Jos näin ei olisi niin silloinhan Ami6-jouset löytyisivät mallisarjan läpi AK400, Acadiane ja ehkä jopa Super-version alta.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Maanantain opetus on, että koskaan ei pidä hävittää mitään pelkän ulkonäön perusteella 😀 Kävi nimittäin niin, että vihdoin sain itsestäni irti ja avasin rallirättärin jousipöntöt. Siis sen, jonka alla Jokkis-Amin alusta majaili vuosikymmenen. Ja mitä sieltä löytyi? Lähes virheettömät superin jouset! Kitkalautasista yhdestä oli bakeliittia haljennut lommoisen ulkokuoren vuoksi, mutta muuten nuo lautasetkin menisivät ihan sellaisinaan uusiokäyttöön. Niissä ei ole maalia, mutta silti ne ovat ruosteettomat 😀 Jousissa on musta tehdasmaali päällä ja etujousissa lilan värinen penslausviiva ilmeisesti laatuosastolta.
Ja sitten asiaan:
Etujousessa 3 kokonaista kierrettä, lankavahvuus 19mm…!
Takajousessa 7 kokonaista kierrettä, lankavahvuus 18.8mm. Pituudetkin tussasin tallin seinään, mutta unohdin jo tässä välissä. Lisään, jahka muistan tarkastaa. Verrattain tuo etunen on todella lyhyt, mutta rajua on lanka, jos verrataan vaikka noihin Ami6-jousiin. Näiden lisäksi vielä tietysti ällistyksen takaajat, eli kallistuksen vakaajat, jotka myöskin toimivat osana joustosysteemiä.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tein muuten eilen etujarrujen ilmaamisen toisin kuin olen sen ennen tehnyt. En nimittäin tarkoituksellakaan painanut poljinta ilmausruuvi kiinni, vaan pumppasin tyhjät pois niin pitkään, että letkusta näkyi vain kirkasta nestettä eikä ilmakuplia. Tällä pyrin siihen, että en vahingossakaan pumppaa jotain viheliäistä ilmakuplaa sinne etuspiraalin ylimpään kohtaan. En tiedä oliko tuurista kyse vai mistä, mutta nyt tuli kyllä kertalaakista pirun jämptit jarrut…!
Ja siis miten tämä erosi aiemmista kerroista niin monesti olen laittanut avecin pumppaamaan aina kaksi-kolme polkaisua nopeasti peräkkäin, kun samalla olen päästänyt paineita konehuoneen puolella ilmausruuvista. Tätä sitten toistoina niin kauan, että poljin kovettuu.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Niin, marginaalihommaahan tämä, mutta jostain syystä tehdas näitä shimmejä käytti. Nimittäin Geesussa niitä ei enää ollut. Liekkö koneistustarkkuudet parantuneet siinä vaiheessa, vai mistä johtuukaan, rakenne sikäli hyvinkin sama.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
