Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Saksan http://www.mobile.de:ssä ei ollut nyt yhtään Acadianea.
Hollannissa osoitteessa http://www.marktplaats.nl löytyi kaksi: toinen keskeneräinen projekti -81 hintaan 175 € ja toinen 79 000 km ajettu huippuyksilö -86 hintaan 2950 €.
Ei varmaan tule kuin enintään joku sata euroa veroa, jos tuo EU-maasta Acadianen Suomeen. Kyseessähän on jo vanha malli.
Ainakin Espanjassa näkyi ruosteettomia toissa kesänä.
>Noihin km-lukuihin ei kyllä sitten normaaliolosuhteissa pääse.
Niin, nelkun kone taitaa yleensä särkyä siinä 100 000 km paikkeilla.
Kutosen konetta en ole ikinä ajanut loppuun, mikähän siitä ensin särkyy?
>laittaako joku koko ajan huollot ynnä muut ylös
Ilman muuta. Eihän sitä muuten voi muistaa, milloin on jokin huolto tai korjaus tehty. Varsinkin kun on useampia sitikoita käytössä.
>jos jollaan on 300tkm ajettu sätkä niin kyllä se alkaa olee koneeltaan
>loppu on se nelkku tai kutonenNelkun koneen enari taitaa olla siinä 140 000 km. Kutosen koneilla on tietääkseni ajettu pitkälle yli 300 000 km ilman mitään remontteja.
>vähän eri mieltä tuosta synteettisen sisälläpysymisestä, mutta se
>varmaan riippuu moottoriyksilöstä. Olet ilmeisesti käyttänyt syntettistä
>uudesta lähtien.Niin, minullahan on kokemusta vain omista koneistani, en ole sen kummempaa selvitystä tehnyt.
Kutonen -86 on ollut minulla uudesta lähtien. Siinä olen aina pitänyt täyssynteettisiä öljyjä (paitsi yhdellä vaihtovälillä oli puolisynteettistä, kun teetin vaihtotyön pajalla ja ymmärsivät öljytyypin väärin). Vaihtoväli 10 000 km (suodatin 20 000 km) on huoltokirjan mukainen, mutta ei toki tiheämpi vaihto pahaa tee muulle kuin kukkarolle.
Amin koneen olen peruskorjannut itse. Synteettistä öljyä käytän siinäkin. Amilla tulee sen verran vähän ajoa, että öljynkulutuksesta on paha sanoa mitään tarkkaa lukua. Ei sitä kuitenkaan epänormaalin suuria määriä kulu. Vaihtovälinä olen pitänyt 3000-4000 km – kun ei ole sitä suodatinta.
>Miksi öljynsuodatin on tarpeellinen? Koneen käydessä aina jonkinverran
>enemmän tai vähemmän irtoaa hienojakoista likaa, voi olla joskus
>vähän isompaa roskaa. Ei sellainen tee hyvää jos se pääsee suoraan
>kokoajan kiertämään öljynkierrossa. Ei ole ihme jos nelkkukin kuluu,
>vaikka ei pääsyyllinen välttämättä ole nelkun nopeaan hajoamiseen.Ilman muuta öljynsuodatin on hyödyllinen varuste.
>Miten synteettiset on pysynyt sisällä? Aina kun olen käyttänyt
>synteettisiä niin ne tuppaa tulemaan tiivisteistä läpiParemmin se synteettinen pysyy sisällä kuin mineraaliöljy. Mineraaliöljyä olen tosin käyttänyt viimeksi 80-luvun alussa vanhuksen 12-heppasessa koneessa. Silloin käytin 20W-50-mineraaliöljyä, mutta öljynkulutus väheni huomattavasti kun siirryin käyttämään synteettistä. Tämä kuulemma johtuu siitä, että synteettinen haihtuu huonommin kuin mineraaliöljy.
Toki jos kone selvästi vuotaa jostakin, paksu mineraaliöljy pysyy paremmin sisällä kuin ohut synteettinen.
Kutonen on nyt seisomassa, joten en muista tarkkaa öljynkulutusta. Pari kertaa pitää öljyä lisätä vaihtovälillä, joka on 10 000 km. Eli öljynkulutus on noin 0,15 l / 1000 km. Koneella siis on ajettu n 260 000 km.
Minulla taas on kutosella ajettu n 260 000 km. Olen pyrkinyt aina pitämään öljynlämmöt 80 ja 110 C välillä. Öljynä on ollut synteettinen koko ajan, öljynvaihtoväli 10 000 km ja suodattimen vaihtoväli 20 000 km.
Koneelle ei ole tehty muuta kuin vaihdettu kammen etustefa (sekin turhaan) ja huohotin. Jonkin verran pölläyttää käynnistettäessä, mutta öljynkulutus on normaali.
Kutosen konehan kestää ei puoli vaan kolme kertaa kauemmin kuin nelkun. Ymmärtääkseni tämä kumminkin johtuu viritysasteesta, ei oljynsuodattimesta tai sen puutteesta. Nelkkua ajetaan isommilla kieroksilla kuin kutosta, joten kampi- ja nokka-akselin kuluminen on sen mukaista.
Kuusikymmentäluvun 0.6-litrainen 3CV-kone (Amit, isot pakut, 2CV AZAM ym) on enemmän kutosen koneen kaltainen kuin nelkun moottori. Siinäkään ei ole siivilää kummempaa öljynsuodatinta, silti koneen kesto on aivan eri luokkaa kuin nelkun.
En toki ole sanomassa, että öljynsuodatin on turha kapine. Tarkoitan vain, että jos öljyn-ja suodattimenvaihdot tehdään säännöllisesti, niin ei haittaa vaikka väliin eksyisi vähän huonompikin suodatin.
Käsittääkseni öljynsuodatin ei ole kuitenkaan niin hirveän kauhean kriittinen osa sätkässä. Vanhuksissa sitä ei ole ollenkaan, ja siitä huolimatta niillä koneilla on ajettu ja ajetaan satoja tuhansia kilometrejä, tosin vanhuksissa öljynvaihtovälit ovat tiheämmät kuin 80-luvun kutosten 10 000 km.
Eli jos haluaa jotakin sätkässä murehtia, niin kohteeksi kannattaa valita vaikkapa takajarrut tai ruostuminen – ei mene hyvä murhe hukkaan.
Sellaisen valmistusvian olen joskus kuullut öljynsuodattimessa olleen, että kiinnityskierre ei ollut suorassa.Sen takia suodattimen kumitiiviste ei painautunut kauttaaltaan lohkoa vasten ja kone puhalsi öljyt ulos. Tällainen vika kyllä paljastuu viimeistään koekäytössä suodattimen asennuksen jälkeen.
Mitä iloa on siitä, että kone käy viileämpänä kesällä? Sätkän kone kun tahtoo Suomen kesässä käydä muutenkin liian kylmänä. Moottori kun on suunniteltu toimimaan varsin kuumissa oloissa.
Minulla on kutosessa ‘alasuoja’ (pelti etupuskurista etuakseliputken alle) paikoillaan kesälläkin, ja silti ei tahdo öljynlämpö nousta yli 80 C. Maskin peitettä saa viritellä paikoilleen jos ulkona on alle 20 C.
>Tietääkseni n. vm-78 eteenpäin peltien laatu heikkeni huomattavasti.
>Rautahan sisältää hiiltä ja kromia jonkin verran ja jotain muutakin
>ja jotain noista aineista käytettiin säästellen ja siksi pellit tuppaa
>hukkumaan uudemmista…Tätä kerran tutkittiin oikein laboratoriokokein. Näytteinä oli peltipaloja eri ikäisistä sätkistä: vanhin näyte oli muistaakseni 50-luvulta ja uusin 80-luvun puolivälistä. Oleellisia eroja metallin koostumuksessa ei ollut, joten ruostumisalttius johtunee pintakäsittelystä. Onkohan tehdas jättänyt jonkin upotuskäsittelyn pois tuolloin 70-luvun lopulla?
Sinkitylle pellille riittää kaiken järjen mukaan pelkkä alustamassa suojaamaan kiveniskuilta ja vaimentamaan meteliä.
Kun vaihdoin kutoseeni rungon (vaihdon syy selviää tuosta ruostesuojausviestiketjusta), ostin sinkityn rungon. Aluksi en suojannut sitä mitenkään, mutta meteli oli autossa niin kova että massautin rungon.
Kotelosuojauksessa ongelma on kaksin- ja kolminkertaiset pistehitsatut peltisaumat. Tavallinen koteloaine ei ehdi eikä jaksa tunkeutua sauman syvyyksiin. Ohuelti ruiskutettu koteloaine jähmettyy nopeasti ei-juoksevaksi. Ikävintä on, että aine todnäk tukkii pistehitsisaumat, minkä jälkeen sinne ei myöhemminkään saa ujutettua mitään ainetta.
Minulla on Sätkä joka uutena suojattiin suojaamossa vuonna 1986, ja työ tehtiin kyllä huolella. Kyseessä oli Tuff-Kote-käsittely. Jälkihoidotkin tehtiin asianmukaisesti. Silti runko oli kahdeksan vuoden kuluttua vaihtokunnossa, eli nitkahti poikki. Ruostuminen oli alkanut juuri pistehitsisaumoista.
Näin ollen olen sitä mieltä, että jollakin tosi ohuella litkulla usein, vaikka vuosittain, tehty käsittely on varsin hyvä vaihtoehto. Oleellista on, että aine on sellaista että se varmasti löytää tiensä ahtaaseenkin hitsaussaumaan.
Pellavaöljystä on toisenkinlaista mielipidettä, katso http://web.citroen.nu/forum/topic.asp?TOPIC_ID=4183.
Itse ruuttasin koteloihin samassa viestiketjussa mainittua paapan suosittelemaa 50 % koteloaine + 50 % moottoriöljy -cocktailia.
Alustaan laitoin ensin ohuelti samaa sekoitusta, annoin kuivua, ja päälle ruiskutin alustamassaa. Tämän tein viime kesänä joten pitkän ajan kokemusta ei ole.
Kaupallisista suojauksista minulla on sellainen mielipide, että kriittisin vaihe on koteloiden saaminen kuiviksi pesun jälkeen. Varmasti ei ole joka sopukka kuiva, jos ekana päivänä pestään painepesurilla pohja, yön yli kuivatellaan ja tokana päivänä ruiskutetaan aineet koteloihin. Veden päälle on turha ruiskuttaa mitään. Lian päälle jos pitää ruiskuttaa, niin aineen pitää olla juoksevaa, tunkeutuvaa ja hitaasti kuivuvaa, jotta se läpäisisi lian.
