Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Ei tosiaankaan ollut aikomus isontaa tai vaihtaa suodatin tyyppiä,olen kyllä nähnyt sellaisen adapterin mainoksia nettisivuilla.Ajattelin vain kysäistä,että onko jollakin tietoa,tuleeko vahinkoa jollakin suodatin merkillä.Käsittääkseni purflux on kai se alkuperäinen merkki ,jota myös olen käyttänyt.
Olen kuullut aikaisemmaassa elämässäni,nuorena miehenä,jotta esim
Ladan moottoreita on hajoitettu pilvin pimein vääränlaisilla öljynsuodattimilla,ovat olleet liian tiukkoja ja nokkaaksila ei ole saanut öljyä
tarpeeksi.EN TIETENKÄÄN TARKOITA ETTÄ SITIKAN MOOTTORI OLISI,millään tavoin verrannollinen ko. merkkiin.
Mutta voiko olla jotain vastaavaa.Samaa mieltä ami6:n kanssa.
Lisäksi suuremmasta öljyntilavuudesta ei ole mainittavaa hyötyä, parempi vaihtaa öljyjä useammin, haittaa pikemminkin kun kone lämpenee suuremman massan takia hitaammin.
Suodatustehonkaan takia ei kannata vaivautua, sätkän suodatinta ei tarvitse vaihtaa sitäkään kuin aikaisintaan kahden vaihdon välein (paitsi erityistapauksissa, kuten huonot öljyt, paksut öljyt, huono kone, sisäänajo, “tervaa” koneessa, talvella jne.).
Virikoneet jne. on sitten eri asia.
Jostain tuoolaisesta Dieselin suodattimesta olen kuullut, mutta se osoittautui Diesel-suodattimeksi.
Ilman adapteria sopivista isommista suodattimista en ole kuullut, adapterin kanssa kyllä löytyy.
Itsellä kun ei ole propellia autossa, niin jonkinverran tietoa koneen jäähdyttämisestä löytyy, jos jollain on siihen tarvetta.Dieseli-Golfin suodin kuuleman mukaan käy hyvin. Öljytilavuus nousee sen mukana, mutta toisaalta kone käy 10-15 astetta viileämmin, eli kesäkäyttöön suositeltava. Talvella ei haittaa lisälämpö, riippuen tietysti miten keula on tukittu
Motonetin suodatin on purflux tai vastaava, en nyt muista tarkkaan, mutta juuri se motonetin suodatin pärjäsi tekniikan maailman testissa parhaiten, jopa kalliimpien suodattimien sarjassakin.
Eikä maksa paljoa.Uusia autoja ei ole enään käsitelty fosforihapolla, eli fosfatoitu ennen maalausta.
Ehkä se on juuri syynä uudempien ruostumiseen!Joku kysy,mitenkä sain tervan koteloihin.Ostin tervan litran pulloissa,oli pullon tekstin mukaan valmiiksi ohennettu,muistaakseni puutärpätillä,eli oli
aika juoksevaa.Lisäksi käsittelyn aikaan oli 30plus astetta lämmintä.
Kaiken maailman injektioruiskuista puolen litran riuskuihin työvälineeenäAjatukseni olikin ,että tärkeintä olisi saada ainetta juuri kriittisiin paikkoihin.
Tervamaali,jonka löysin vasta tänä kesänä, on tosi juoksevaa,lähes kuin
vettä.Kun sillä käsittelee jää kuparin ruskea kalvo,joka kuivuttuaan muuttuu mustaksi.Värikauppias tiesi kertoa,että sillä käsitellään siltojen teräsrakenteita ruostumisen ehkäisemiseksi ja mikä parasta se kuivuu3-4
päivän jälkeen kovaksi ja kiiltäväksi.En tosiaankaan tiedä,onko tässä tervaamisessa tieteellistä pohjaa mutta on se ainakin pikään ollut käytössä ja olihan kesäällä lehdet täynnä kirjoituksia,että mitenkäs ne paanukatot saadaan kestämään jos eu kieltää tervan käytön.Lisäksi se tuoksu ,se on kyllä tosi kiva. 😛
Tai onkohan maaleissa eroa?
Jos niissä on aikaisemmin ollut lyijyä tms?
Aikaisemmin kun näillä vanhemmilla autoilla on ne kilometrit, niin teitä ei myöskään suolattu, silloin ehkä autoja pidettiinkin paremmin, kun olivat harvinaista herkkua.Maali halkeilee sinkityistä pinnoista laattoina, ei kulumalla.
Muovinen(joka muuten on kyllä kumista selvästi parempi) saunaritilä
kyllä raapii pohjaa, mutta suositeltava maton välissä ehdottomasti.
Sitä maalia tuossa vaiheessa on älytönta alkaa sutia oksidikerrosten päälle.
Mikä tuo “paskapyssy” on?
Jos runko on irrallaan niin litkut voi kaataakin ihan sisään.
Koteloihin olen suihkuttanut paineilmalla, kovin paksu kama ei tule ruostesuojaruiskusta läpi, eli ei oikein sovellu rungon sisäpuoliseen suojaamiseen muuten kuin jälkeenpäin.
Biltemassa myydää tuollaista kukkasumutin ruiskua muutamalla eurolla, jolla voi auttavasti suihkutella esim. pellavaöljyä pieniin kohteisiin.Sinkityssä pinnassa on vaikea saada maalia pysymään kunnolla, edes vaikka olisi heti maalaattu pohjamaali sinkityksen jälkeen.
Hiekkapuhalluksella voidaan poistaa oksidikerros, sekä erilaisilla sinkkipesuilla.
Hiekkapuhallus on jälkipohjustuksista paras, sikkipesulla maali pysyy ehkä peltikatossa, mutta ei lattioissa.
Mahdollisesti sun lattioita ei ole pohjustettu vielä millään.
Turhaa niitä on edes maalata tässävaiheessa ainakaan, laita vaikka pellavaöljyä. Hyvin kuivuneesta pellavaöljystä tulee kivikova pinta.2cv6:n koneessa kampi ei ole ongelma.
Kaksipyöräiset yleensä, ovat herkempiä kaikille muutoksille, koska viritystaso on valmiiksi korkeampi. Siksi esim. en uskaltaisi koskea pakoputkeen, olen kuullut että esim. motskarin putkea on pidennetty vastapaineen takia, joten joku itsetehty tehoputki ei välttämättä ole hyvä.
2-t koneissa kanavien työstö on ammattilaisen hommaa.
Kolmas mikä voi helposti mennä pieleen on kansien porttaus, sama koskee kanavien kiillotusta.
Esim. sätkän venttiilit ovat jo valmiiksi suht isot ja kansien työstö tulee ajankohtaiseksi vasta silloin kun nokka on hyvin hengittävä ja koneesta haetaan tehoa kierroksilla.
Joskus virittäminen on jopa järkevää, nimittäin niin kauan kun bensaa kuluu entistä vähemmän ja ajomukavuus säilyy rajoissa, niistä minä olen täällä yrittänyt puhuakin pääasiassa.
Ilmaputsarin voi kaikki toki päättää itse, nytse varsinkin on mahdollista, kun kaikilla on siitä enemmän tietoa.
Ps. Erkki ei kyllä ole ensimmäinen, joka on maininut bensankärystä vapaavirtaussuodattimilla.Juu, tulee mieleen kun kilpaveneilijät “virittivät” uusia Mercurya. Laittoivat hienot suorat putket tulemaan konekopasta ulos. Kun saivat ylipäätänsä koneen käymään, melu oli tyrmistyttävä, kulku mitä oli mitä oli 🙂 Ne jotka olivat vakio-Mercurylla ajamassa, pyyhkivät nämä viritetyt mennen tullen palatessa.
No jokatapauksessa. 4-tahtikone on helppo virittää, ehkä helpompi kuin 2-tahtipeli.
Kannattaa muistaa virittäessä konetta, että kammet ja kampura jne ovat tehoa vastaavia, ja yleensäkin koko kone alusta loppuun tehty. Ettei tule muutaman tuhannen kilometrin päästä kampi kyljestä ulos 😀
Kyselin paikallisilta pelltisepiltä tervasta,ja miksi ei tosiaan uusia autoja tervata ja sain vastaukseksi,että koska on vaikea hitsata,palovaara hitsauksen yhteydessä.Sekä tuoksu joka on tietysti makuasia.
Kaikki olivat sitä mieltä ,että ruostesuojaus ominaisuuksiltaan on varmasti
hyvä.
Suomalainen Sisu kuorma-auton valmistaja on kuitenkin nyt ottanut sen
virallisesti käyttöönsä,ja suosittelee,että kaikki alustan pultit kiinnitetään
tervan kanssa.Ei kuulema ruostu millään kiinni.Samalla sain peltisepiltä ohjeen , että ei missään tapauksessa kannata käyttää ainakaan vaihteistoöljyä,koska sisältää itsessään rikkiä,joka
ruostuttaa varmasti.Moottoriöljyn laittamista ei katsota hyvällä, toiseksi käytetty moottoriöljy sisältää epäpuhtauksia, jotka edistävä ruostumista.
Esim. joku kaappiin unohtunut eltaantunut kasviöljy käy myös mainiosti.
Mielestäni noi kaupan kotelosuoja-aineet on ihan hyviä myöskin.
Syy miksi uusia autoja ei suojata pellavaöljyllä:
Ensinnäkin se haisee eltaantuneelle rasvalle.
Toiseksi ostaisiko maallikko autoa jonka suojausaine kuulostaa vaarin keitoksilta?
Kotelosuoja sopii myös hyvin juuri maalatulle pinnalle.
Lisäksi pellavaöljyn hyväksi vielä kirjaisin hyvän tunkeutuvuuden, todella kovan pinnan, että se ei halkeile ja hitsaus ja jälleenkäsittelymahdollisuuden.
