Kirjoitetut vastaukset

Esillä 15 viestiä, 2,071 - 2,085 (kaikkiaan 2,209)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: Maalimerkeistä? #130436

    Jos haluaa halvan maalin, ostaa 10 spraypurkkia paikallisesta halpatavaratalosta.

    Eri asia on, tulee siitä hyvän näköinen ja kestävä 😉

    vastauksena käyttäjälle: Alustan ja koteloiden suojaus ? #130398

    Jatkan vielä äskeitä terva kommetiani.2litraa tiinaani lattamasta tervasta
    oli tervamaalia,joka on hyvin ohutta ja haihtuu kolmessa päivässä täysin kuivaksi.Siitä jää täysin kuiva pinta,kiiltävä kuin mustalla maalilla maalilla
    maalattu.Käsittelin lattiat ja kynnyskotelon pinnat tällä maalilla.Ei tahraa
    olenkaan kuivuttuaan.Puijon Terva niminen yritys tekee sitä.
    Alustan kotelot ja rungon sisäosat ruiskutin oikealla venetervalla,abaot 1,5
    litraa.Paikallinen Vehon liike käyttää Sisutervaa alustan pultien irrotuksessa ja kiinnityksessä.heillä on sisu kuormaautojen merkkihuolto ja sitä kautta saa myös aerosolipurkiin pakattua tervaa,nimeltään Sisu
    terva.Pultit aukeaa kymmenenkin vuoden päästä.

    vastauksena käyttäjälle: Alustan ja koteloiden suojaus ? #130397

    otsikon mukainen sanonta on täällä yläsavossa ollut kauvan voimassa.
    Itse olen tervannut Tiinani ostassani sen v.95 ja nyt tänä kesänä oikein
    kunnolla.Laitoin kesällä parhaiten helteitten jälkeen 3,5 litraa aitoa venetervaa.Auto haisi pariviikkoa kuin Rankki,mutta sen jälkeen tosi hyvälle.Katsastusmies totesi ,että enpä haluaisi olla se joka joutuu tätä
    hitsaaamaan,mutta eipä tätä ehkä tarvitsekaan hitsata.

    En tosiaankaan tiedä mitä mieltä oikeat asiantuntijat tästä ovat mutta itselläni ei ole ainakaan vielä mitään huonoja kokemuksia.
    olen kuullut metsurista joka on ajanut 1300000km 1960 luvun mersulla,joka on muutaman vuoden välein tervattu.Totesi ,että
    tuoksu,joka autosta lähtee,sopii työympäristöön.
    Haittoina voi nähdä hitsaamisen vaikeus,ja tuoksu,jota kukaan ei kylläkään ole vielä moitinut,päinvastoin ovat ihastelleet ja todenneet,että tulee lapsuuden veneretket mieleen.

    vastauksena käyttäjälle: lisää kitkaiskareista #130392

    Kiitos kovasti paljon vastauksista.Iskarin oikea asennus merkeittäin olikin jo aiemmin tuttu juttu.Tilanne näyttää siltä,että tarvitaan ilmeisesti iskari,
    joka on suunniteltu vartavasten 2cv:tä varten.
    Toisaalta tilanne eri merkkisten iskareitten osalta on jatkuvasti huonompi,koska ainakin Iisalmessa eivät enää varaosaliikkket
    pysty toimittamaan kuin Gabriel ja Monroe merkkejä.

    vastauksena käyttäjälle: Alustan ja koteloiden suojaus ? #130394

    Yksivaihtoehto on että kastat pohjan sinkkiin, jos kerran niin hyvin sen puhdistat.
    Saattaa vedellä pahastikin, mutta kyllä sen saa onnistumaan ainakin Jotenkin, sopii ehkä paremmin kuitenkin suoriin lattioihin, mihin ei ole porattu vielä reikiä.
    Sinkin päälle on melken sama mitä laittaa, mutta jos ei sinkitse, niin
    Esim 2-komponenttimaali, tai vastaava mikä kestää kosteutta, esim. ei miranol. Päälle pellavaöljykerros, pohjaan vielä sen päälle massa.
    Jopa maalinkin voisi jättää välistä pois.
    Pellavaöljy, sitä on kiva suihkutella ja sutia koteloihin ja pohjaan, varsinkin kun se on ympäristöystävällistä, imeytyy vielä ruosteeseenkin ja on halpaa.
    Se pysyy jopa pakoputkessa (paremmin loppupäässä) ja suojaa ruosteelta.
    Niin ja koteloihin pellavaöljyä ei kotelosuojaainetta, eikä missään tapauksessa teräketjuöljyä, eikä moottoriöljyä, ne liukenee vuodessa pohjavesiin sieltä.
    Eikä massaa vanhan massan päälle, vaan ensim. esim pellavaöljyä että saa vanhat pehmenemään ja sitten massaa, tai sitten poistaa vanhan.
    Massaa kannattaa muutenkin laimentaa öljyllä, ettei halkeile.
    Esim. Bilteman massasta tulee kivikovaa.

    vastauksena käyttäjälle: Maalimerkeistä? #130433

    Sadolux on yksi vaihtoehto. Toisaalta sekään ei ole mitään halpaa. 1 l oikeaa automaalia on saman hintainen vaihtoehto kuin nämä em. vaihtoehdot.Ja oikea automaali on aina parempi vaihtoehto kuin esim. peltikattomaalit jne. Helpompi sitä paitsi löytää oikea sävy

    Inertialla voisi ajatella maalattavan puhtaan rungon. Kyllä, sillä maalataan jäänmurtajiakin. Ne sentään kulkee suolavedessä kesät talvet

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130357

    Jonkinlaista lisätietoa löytyi Erkki Rajalan kirjoittamasta
    Killan “moottorin kunnostus” 18.1.2003 monisteista.
    En tiedä vaikuttaako henkilö täällä, toivottavasti.
    Tällä palstalla kun on tullut näköjään tavaksi salata henkilöllisyys ja
    jopa sähköpostiosoite, vai voiko olla mahdollista että 3/4:lla tätä
    palstaa lukevista ei ole sähköpostiosoitetta?
    Joulukortia ei välttämättä kuitenkaan kannata lähettää kuitenkaan sähköpostilla, vaikka parempi sekin kuin ei korttia ollenkaan.

    Lainaan suoraan koko sivun, missä käsitellään ilmansuodatinta:

    “Vapaavirtaussuodatin
    Rättärin alkup. varsinkin vanhempi, peltinen, ilmanpuhdistin rajoittaa
    ilman saantia.
    Alkup. suodatin voidaan korvata ns. Vapaavirtaussuodattimella.
    Ero on suunnilleen samaa luokkaa kuin jos autossa on ns. turboputki.
    Tälläiset suodattimet ovat hyvin kalliita (alk. 50e+öljy).
    Halvempi korvike on AX:n suodatin, joka sopii suoraan vanhan
    puhdistinkotelon paikalle.
    Urheilullisuutta lisää voimakkaat imuäänet ja jatkuva bensan haju”

    Vapaavirtaussuodattimen edut tulevat näkyviin vasta max. kierroksilla,
    kiertävämmässä, hengittävämmässä, tai kuutiotuumiltaan isommassa koneessa.
    Tuo peltinenkin putsari rupeaa ahdistamaan vakioautossa vasta täysillä
    kierroksilla.
    Turboputken edut sen sijaan vaikuttavat myös pienillä kierroksilla,
    varsinkin kun konetila (kone) on lämmin.
    Oma kokemus ja tehtaan näkemys on että jopa tuo peltinenlin putsari riittää johonkin,
    muovisessahan on vielä varmaan 1/3 isommat reiät.
    Sinänsä outoa että muovisessa versiossa heti putken alkupää on jostain syystä vielä ahtaampi. Että jos laittaa esim. turboputken, kannattaa nysä ottaa kokonaan pois ja laittaa yhtenäinen putki tilalle.
    Esim. visanmäntäkoneissa vanha keino lisätä suodattimen virtausta, on tökkiä lisäreikiä suodatinkotelon ulkoseinämään.
    Toinen edullinen keino (jopa alkup. suodatinta halvempi) tehdä vapaavirtaussuodatin, on kun menee motonettiin ja etsii itsepalveluhyllystä, korkeudeltaan (jopa hieman leveydeltäänkin) suuremman suodatinpanoksen, laittaa sen vakioputsariin ja
    kierretangosta tekee sopivan kiristyspultin kannesta kanteen.

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130355

    Itse olen kuullut enemmän harrastaneilta että 9:1 männät tarvitsevat painavan vauhtipyörän. Mutta oma kokemus on että ei tarvitse.
    Ongelmahan on ainoastaan pienillä kierroksilla. Kun puristustahtiin tarvittava työ on sama kuin isoilla kierroksilla, mutta liikkuvissa osissa on vähemmän liike-energiaa.
    Vauhtipyörän lisäksi energiaa varastoi esim. männät, kampi, nokka, propelli jne.

    vastauksena käyttäjälle: Kitkat #130378

    Autoartikkelistä pitäisi löytyä uudet kitkat Ainaskin..

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130353

    Juu ei kestä kiittää, kunhan laskin ihan omaksi ilokseni, kun asiasta kerran tuli puhe;).
    Tarkoitus ei ole olla provosoiva, vaan ainoastaa analysoida asiaa ja kyllä, tapani vastata ei johdu teistä tai aiheesta.
    Jos tietäisin paljonko lisää voimaa turboputki tuottaa, niin olisin sen sanonut. Ongelma onkin että asiasta ei ole mitään julkaistu, eikä kukaan ole sitä mitannut ja sen laskeminen tarkkaan on mahdotonta.
    Esim. 50 kuutiosentin lisäys konekokokoon, tai kireämmän nokan antama tehonlisäys on paljon yksinkertaisempi asia kaskea ja niistä saattaa jollain olla mittaustuloksiakin jollain.
    Turboputkessa eräs mielenkiintoinen asia vielä mikä on selvittämättä, on se kuinka suuren ahtopaineen propelli ja ajoviima aiheuttaa.
    Sitä onkin helppo verrata tavallisen turbon lukuihin.
    Tyypillisen turbon 1bar ahtopaine ei kuulosta kovin isolta, joten kyllä sillä turboputkella tässäkin suhteessa on jotain vaikutusta.
    No jokatapauksessa esim. 1:nkin hv:n. lisäys on minusta todella hieno suoritus, varsinkin kun etuja on enemmän kuin haittoja. Esim. nokka-akselia vaihtamalla yli 2hv. lisäys tekee koneesta aivan erityyppisen. Jos asteita lisätään vaikka pelkästään, niin koneesta tulee enemmän kierroskone, jos nostoa, niin nokka rupeaa kolisemaan, kulutus lisääntyy kummassakin tapauksessa.

    Itse kun asun kaupungissa niin panostan mieluiten kiihtyvyyteen, kun ajo on jatkuvaa sahaamista. Bensaakin kuluu vähemmän kun kiihdytettävä massa on pienempi.
    Sinänsä kiihtyvyys ei tee autosta bensasyöppöä.
    Tehonlisäys kyllä usein lisää kulutusta, eli teho, vääntö ja kiihtyvyys ovat kaikki eri asioita.
    Vääntöä ei oikein voi lisätä (muuten kuin nokan ajoituksia muuttamalla)lisäämättä samalla kiihtyvyyttä, (ellei kasvata massaa).
    Vääntö lisää kiihtyvyyttä enemmän kuin teho.
    Auto missä on enemmän jousitettuja massavoimia, kuten vauhtipyörä, etujarrurummut jne. on kyllä selvästi mukavampi ajaa pitkällä matkalla.

    Onko jollain täällä kokemusta nokan ajoituksen aikaistamisesta?
    Itseä kiinnostaisi kokeilla, sillähän saa vääntävämmän koneen ja jopa kulutusta pienemmäksi.
    Tiedän muutaman henkilön joka on tälläisiä tehnyt sätkään, mutta lisätieto ei olisi pahitteeksi.

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130349

    Tässä kaasujen tilanyhtälöstä:
    pV = nRT
    p= paine Pascaleina
    V= tilavuus kuutiometreina
    n= kaasun ainemaara mooleina
    R= yleinen kaasuvakio
    T= lampotila Kelvineina
    Seuraa että +80C asteesta kun lämpötila laskee +20C:n, niin palotilan max täytös lisääntyy ~17%.
    Eli jos seos on vastaavasti rikkaammalla, niin teho kasvaa suurinpiirtein sen 17%.
    Käytännössä ero pienenee hieman koska lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan ja tehohyöty pienenee koska 2cv:n kaasari ei osaa säätää seosta oikeaksi.
    Ei ole mikään ihme että autot yskii kylmänä kun seos on liian laiha.
    Mutta ei mitenkään mitätön ero…
    Lisäksi mm. bensa höyrystyy huonommin kylmänä, joka on tietenkin tuntuu varsinkin kylmäkäynnistyksessä, niinkuin myös jos imuilma on kylmempää.

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130348

    Ainoa ero että turbossa imuilma saattaa nousta 150 asteeseen, mutta hyöty välijäähdyttimestä onkin sitten niin selvä, että sellainen turbon kanssa kannattaa olla, vaikka välijäähdytin ahdistaakin ilman kulkua, toisin kuin imutorven järkevämpi sijoitus.
    Lämpötilan vaikutus ilman tilavuuteen tietenkin lineaarinen.
    En löytänyt tähän hätään ilman tilavuuden muutosta lämpötilan mukaan (etsin sen kyllä vielä), niin siitä voi laskea kuinka paljon max. täytös paranee esin sätkän koneessa ja sitämyötä teho.

    Veden lisäyksestä: (ks. esim. humid air motor).
    Tai http://www.aquamist.co.uk/
    saab 99:ssä on tehtaalla jopa johonkin malliin laitettu vesiruiskua
    Taas kerran turbossa hyöty on suurempi, kun lämpötilaerotkin on suurempia.

    vastauksena käyttäjälle: Kitkat #130377

    Mulla olisi sellaset kitkaiskarit +vaihtopinnatkin.Erikoista on niiden kolmenreiän koko joka on 2,5mm pienempi kuin omassa tiinassani olevissa.Lisäksi niissä on haitarikumi kerrejousen päällä ja peltikuoret molemmin puolin kitkapintoja.

    parhaiten asiasta voisi keskustella puhelimitse ja minut tavoittaa kännystä,0405671301

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130346

    Kyllä max. 1hv/aste pitää paikkaansa, tarkistin sen niin monesta lähteestä.
    Tosin pitää paikkaansa vasta kun hevosvoimia on useampi sata.
    Eli jos sätkässä on 10* vähemmän hevosia ja jaetaan se vielä 2:lla, koska 1hv/aste on yläraja-arvo.
    Vielä voisi jakaa 1/3:lla koska tuo 1hv/aste on mitattu hyvin korkeilla lämpötiloilla, jolloin moottorin säädötkään eivät ole enään osuneet kohdalleen, mutta en jaa, koska välijäähdytin rajoittaa ilman kulkua ja oletan että ne kompemsoivat toisensa.
    Näin saadaan suuntaa-antava 1hv/20 astetta @29hv.
    Eli käytännössä heppa tai pari pelkästään lämpötilaerolla.

    Lisäksi se suojaa venttiileitä, vähentää nakutusriskiä, vähentää melua, kulutusta ja jäähdyttää konetta.
    Haittapuolena sitten se ilmasuodattimen patruunan likaantuminen.
    (BX:n ilmasuodattimesta saa puolittamalla 2kpl sätkän vaahtomuoveja muoviseen putsariin, eikä maksa paljon mitään.
    Sätkään pitää muuten tehdä turboputki itse, koska olin katsovinani että alkuperäinen ei sovi valopukin takia.
    Sen tekeminen on kyllä helppoa, itse tein rullan uhuesta alumiinipellista, revin kaasarin jousen kiinnikkeen irti (joka ei alunperin ole keskellä ja rikkoo kaasarin) parilla ruuvilla tuin ja jotain halpaa massaa tiivistykseksi.

    Lisäksi sopii hyvin yhteen, että kun 9:1 männät tarvisivat periaatteessa myöhäisemmän sytytyksen kuin 8,5:n, niin pitämällä imuilma viileänä voidaan sytytystä vastaavasti aikaistaa, jolloin ne kompensoivat toisensa.

    Joskus vielä kokeilen veden lisäämistä imuilmaan suihkuna.
    Olen kuullut että sätkälläkin tätä on harrastettu, onko kellekään tuttua?

    vastauksena käyttäjälle: Väärä kellonaika Suomen 2CV-Kilta ry: foorumissa #130301

    😀 Wow!

    the.m

Esillä 15 viestiä, 2,071 - 2,085 (kaikkiaan 2,209)