Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
@PienempiOlli wrote:
sitten kun kysellään että
minkälaiseen kokemukseen nämä mielipiteet tukeutuu, alkaa kiertely ja
kaartelu… 😕Sanotaan että jos tieto perustuu usean eri ihmisen kokemuksiin, erilaisista tilanteista, ihmisiä kenellä on erilaiset motiivit, tilastoihin. Näin tulee paljon parempi otanta, kuin jonkun kokemus yhdestä yksilöstä.
Kutosen koneista ja visanmäntäkoneista ja muista ylikokomäntäkoneista on omakohtaistakin kokemusta.
Ei näe siinä mitään tarvetta kierrellä.@Jasu wrote:
olen halunnut vain perusteita hänen väitteilleen. Jo lähtien kokemuksiin Visan koneesta, ei vain vastauksia kysymyksiin tule…
Olen kyllä perustellut kaikki kysymyksesi, jotka ovat vähääkään oleellisia.
@Jasu wrote:
Mikä tällaisen purkinfunktio mahtaa olla, jos sillä ei pienennettäisi kärkien kautta kulkevaa virtaa, ja mikä silloin pidentäisi kärkien kestoikää jos kärkien kautta kulkeva virta on edelleen sama..?
Tämä on vielä mielenkiintoinen, sillä se on juuri se toinen funtktio joka tulee kylkiäisenä mm. transistorilaitteessa, nimittäin virran muutosnopeuden vaikutus jännitteeseen.
Olen pahoillani omasta puolestani että muut ovat joutuneet osallistumaan tähän “laajennettuun” visa keskusteluun.
Ja Jasu voisi olla kustsumatta minua sukunimellä, sillä se aiheuttaa väärinkäsityksiä, koska Killan jäsenenä on toinen saman sukunimen omaava. Sitäpaitsi sinä tiedät sen ja tunnut tekevän sitä tahallasi!
Toiseksi, koska sukunimi on harvinainen, sen levittäminen ympäri internettiä rikkoo anonyymiteettiä.@Jasu wrote:
Ja juu, transistoria käytetään sekä vahvistimena että kytkimenä, jälkimmäinen toimintamalli on näissä tarkoittamissani vahvistimissa käytössä, ja silloinkin pienellä ohjausvirralla kytketään suurempi virta.
Transistoria voidaan kyllä käyttää myös suotimena…
Tämä jälkimmäinen mainitsemasi “kytkeminen” on juuri sitä “vahvistusta”, tai vaimennusta, riippuen käyttökohteesta. Transistori “kytkimenä”, tarkoittaa taas sitä että transistori on saturaatiotilassa, eli toimii digitaalisena “vahvistimena”, mikä siis on käytössä näissä transistorilaitteissa…
Transistorista tekee vahvistimen siis vasta sen käyttötarkoitus, vaikka ne on jossain lukenutkin samalla rivillä…@Jasu wrote:
Tämä ei taasen liity mihinkään aiemmin tässä keskustelussa käytyyn,
Liittyy se siten, että toimii toi sätkässäkin, eli jossain autossa voi olla esim. tuollainen adoptoitu japsista.
Eli se “musta laatikko” voi olla jopa tuollainen.Jos tämä sinusta ei liity aiheeseen, niin parasta esimerkkiä on olla kirjoittamatta sitten “muista” aiheista. minäkin vain vastasin “väärään aiheeseen”.
No esim. kipinänmonistin on yksi tälläinen tälläinen laite, jossa transistoria ei käytetä vahvistimena?
Toinen esimerkki on, kun japanilaisissa autoissa oli kärkiaikana kanssa paljon käytössä sellaista versiota, jossa vain käynnistäessä puolan ja kärkien yli meni 12V, muuten n. 7V.
Puola oli ilmeisti mitoitettu niin, että 12V oli jo hieman “ylijännitettä”, mutta 7V:lla virta kärkien yli oli normaalia pienempi, koska jännitekin oli pienempi.
Ideana siis kärkien kulumisen väheneminen tuossakin, sekä parempi käynnistyvyys.@Jasu wrote:
Ja juu, voidaan minun puolesta jatkaa myös yksityisesti (ettei tule porukalla hermostuma taas…), taitaa olla pieni perehdytys elektroniikkaan paikallaan..?
Juu kyllä mä noi jutut ymmärrän vielä. Isoin ongelma taitaa olla se väärinkäsitys, että sinä luulit että tarkoitin “vahvistimella” transistorilaitetta, vaikka yritin tehdä niihin selvän eron useaan kertaan?
Vaikka erheellisesti kutsuinkin kaikkia EI transistorilaitteita “vahvistimeksi”, niin tekstistä kyllä näkee että puhuin kahdesta eri asiasta.
Mua kiinnostaa enemmän mitkä funktiot on kahdella eri laitteella, kun sua nähtävästi kiinnostaa jankuttaminen?
Enkä mäkään sanonut että transistori ei voi olla vahvistin, joten malttia vähän.Tarkoitin vahvistimella laitetta, jossa kärkien läpi kulkee muutakin kuin herätevirta, eikö se käynyt harvinaisen selväksi?
On niitä muitakin vahvistimia kuin transistori.
Transistoria voidaan myös käyttää vahvistimena. niinkuin transistorilaitteessa on tehty. Mutta mikä siinä on tärkeä ymmärtää, on että transistori ei itsessään jännitettä nosta alkuperäisestä, vaan lisääntynyt toisipiirin jännite johtuu kelan nopeammasta jännitteenmuutosnopeudesta. Eli sillä saavutetaan kaksi etua, että käytetään “vahvistetua” ohjaussignaalia.
Relekin voi toimia tässä tapauksessa “vahvistimena”…Vahvimessa kärkien läpi kulkee sama virta kuin ilman vahvistintakin. Transistorilaitteessa vain ohjausvirta.
Transistori itsessään ei vahvista signaalia, vaikka käytännössä niin tapahtuukin, sillä nopeampi katkaisu nopeuttaa kelan purkautumista ja siksi nostaa jännitettä.
Näitä “vahvistimiakin” on nimittäin liikkeellä, en kyllä tiedä kumman rakennusohje nyytisissä on ollut.“Vahvistimessa” joutuukin kärkiä säätämään.
Mutta Transistorilaitteessa, jossa kärkien läpi kulkee vain herätevirta, ei ennakkoa tarvi säätää kuin n. 35tkm välein.
Jos tarvii useammin, niin nokkakappaleen voitelu on pielessä.jooo on se se loistava kun tarvitsee kylmähoidon tulehtuneisiin niveliin. Pitäisi ottaa maksua niiltä jotka tulee kyytin. Kyllä niin hyvä suomalainen hoitomuoto tuo 2cv on se !:D terv usi
jeba jee , koneen olivat vaihtaneet kannen ja hoonanneet pytyt, ja vaihteiston olivat vaihtaneet joko kokonaan tain netistä ostaneet jos ymmärsin jotain kuvista ja tekstistä…. heheh 😛 😛 terv usi
Näkojään mäntien paino vaikuttaa tehoonkin, tämä oli minulle uutta:
Teksti koskee siis visan mäntiä kutosen koneessa.“A4. BIG BORE? This is possible but it’s not that easy, firstly the outer barrel wall of a 602cc 2cv6 (74mm bore) is the same dimension as that of a 435cc 2cv4 (68.5mm bore). 2cv4 in standard form does not suffer partial seizures, 2cv6 sadly does. Visa pistons are 77mm bore size, taking another 3mm from bore diameter causes barrel wall distortion when hot which is aggravated by the head capacity of the 2cv6 being smaller than the Visa, more compression = more heat! Visa pistons also weigh 140grms more per pair than the equivalent 2cv6, at approx. 5000 engine revolutions per mile it is possible to work out a power loss simply because of the extra piston mass changing direction at the end of each stroke!”
@Jasu wrote:
Oman esimerkkini ei siis pitäisi olla pystynyt tuollaisiin suorituksiin mitä joskus kertonut olen, koska siinä on painavammat männät, painavampi kampiakseli ja huomattavasti pitempivälitteinen vaihteisto..?
Sinä puhuitkin nopeudesta, mäntien paino vaikuttaa vain kiihtyvyyteen.
Eli teho ja vääntö on mitä on, mutta kiihtyvyydessä ei ole isoa eroa kutoseen. Esim. kutosen koneeseen kun laittaa jotkut isot kevyemmät männät, niin saa yhtä hyvin kiihtyvän koneen kuin visa, vaikkei tehoa olisikaan ilman muita muutoksia kuin 32hp.Visan kammessa on enemmän laakereita.
Mutta kutosenkin kampi kestää isommatkin männät ihan hyvin, eli se ei ole ongelma.
Painavat männäkin rasittaa enemmän kampea ja myös vääntö ja teho.
Joten jos kutosen kampi kestää 300tkm, niin paljonko enemmän visan kampi sitten kestää, en tiedä?@Jasu wrote:
Omaa Visaani en saanut kuluttamaan samaa bensamäärää kuin Kutosta…
Kutosen kone vie keskimäärin puoli litraa vähemmän bensaa…
@Jasu wrote:
Kiihtyvyyteen vaikuttaa kovin moni muukin asia kuin mainitsemasi mäntien paino…
Niin se teho ja vääntö kun ei kerro kaikkea kiihtyvyydestä, vaan siihen vaikuttaa moottorin osalta lisäksi pyörivien osien massa, mikä helposti unohtuu. Visassa on vielä kampikin painavampi.
Mutta männät vaikuttaa enemmän kuin kammet ja vauhtipyörä.
Minäkin olen ajanut kutosella visanmännillä, sekä saman kuutioisilla koneilla missä männät on painaneet saman kuin kutosen koneessa ja
eron kyllä huomaa.
Niin ei tämä ole mitään sisäpiirin tietoa, kilpa-autoissa kevennellään kyllä noita kaikkia osia ihan järjestelmällisesti.@Jasu wrote:
Tämä pitää paikkaansa, tosin ainakin Sitrosen kautta tänäkin vuonna on uutta mäntä-putkisarjaa Visaan saanut…
Ja voisi olla hyvä mainita että esim. sytytysyksikkö maksaa paljon.
@Jasu wrote:
Tähän tarkennusta, kiitos! Visassa on järkevämpi öljynpaineensäätö ja tehokkaampi öljypumppu, ei kärkiä. Kokemukseni perusteella käytännössä yhtä helposti kasattava kuin Kutonen…
Rakenteensa puolesta koneiden kestävyydessä ei suuria eroja ole, joten en sitä myöskään tarkoita. Vaan lähinnä vikaherkkää sytytystä ja alipaineletkuja.
Kyllä noi vielä menee, jos osaa niitä korjata, mutta on paljon harrastajia, jotka ovat hankkineet sätkän juuri siksi, että se on yksinkertainen.
Kutosen alkuperäinen sytys on kyllä vihoviimeinen, mutta harvalla sellainen on käytössäkään.
