Anonymous

Heh no kappas kun Lyylikin on 1999 museoitu, että sitten pitäisi varmaan verrata päivämääriä 🙂

Lueskelin noita papereita uudestaan ja sen mukaan normaalisti joka vuosi katsastettava ajoneuvo pitäisi museomääräaikaiskatsastaa 15 vuoden välein. Jos kyseessä on moottoripyörä tms. jota ei joka vuosi normaalisti katsasteta niin sitten väli on 8 vuotta.

Mistä tuo tieto on peräisin, että määräaikaistarkastusta ei enää olisi?

Niin ja AKEn auttavasta puhelimesta sanoivat, että tuo on pelkästään näiden autoklubien hallussa olevaa toimintaa, että normikatsastusmiehellä ei ole mitään sanottavaa museopuoleen.

Tosiaan aikaisempi omistaja kertoi, että jos ovat “samoihin aikoihin” tehtyjä muutoksia niin villimmäkin säädöt pitäisi kelvata. Monissa autoissa tuo kai tarkoittaa sitä, että jos on ollut esimerkiksi “muotia” tehdä tiettyjä modifikaatioita niin se on sitten hyväksyttävää. Kaipa se on vähän arpapeliä ja puhelahjoista kiinni. Tosin huhu kertoo, että Lyylini olisi ensimmäisiä (ensimmäinen?) nelkkuja joka on museorekisteriin viety. Jännityksellä odotan ensi kevättä, kun on määräaikaiskatsastuksen aika eli Lyyli on ollut museorekisterissä kahdeksan vuotta.. tai siis niin siinä paperissa sanoo, vaikka tuolla saitilla http://www.sahk.fi/museoajoneuvo.htm
sanoo tosin näin:

“SA-HK suosittaa määräaikaiskatsastuksen piiriin kuuluville ajoneuvoille uusintatarkastuksen suorittamista 15 vuoden välein ja muille 8 vuoden välein.”

Eli oliskohan se katsastus sittenkin vielä 7 vuoden päässä.. pitänee soittaa AKEn auttavaan puhelimeen.

Niitten holkkien tilalle vois ehkä laittaa jotain muutakin.
Olen kuullut esim. jousituksesta pikasäädöillä, jonka jousivarvat oli tehty ketjusta. Pakussa voisi olla säädettävä jousitus esim. takapäähän hyvä, toisaalta sitten ehkä ei tarvitsisi jäykempiä jousiakaan.

No 14cm on tosiaan liikaa adapterille. Mutta jos pöntöt on auki, niin jos jotain hitsaa, niin muutokset kannattaa mahd. tehdä pöntön päähän, koska siellä ei tarvitse kuin saada prikka pysymään. Silloin voi pidemmältä matkalta laittaa putken siihen päälle ja hitsata esim. kevyesti pisteillä, eikä se näy ulospäin.
Kannattaa varmaan selvittää mitä katsastusmies sanoo asiasta.
Kyllä sen tod. saa kestämään keskelle varpaakin laitettuna, kunhan käyttää tarpeekis pitkää putkea liitosken päällä ja hitsaa vain kohtuudella ja pisteillä.

@Jasu wrote:

Y-haarassa voi soveltaa kaikkea mitä nurkista löytyy. Hitsaamalla sopivaa metalliputkea haluamiinsa muotoihin, viemäriputkea, leikkaamalla lämpöputket siten että ilma jouheasti kulkee ja sitoo liitoksen esim sopivalla rautalangalla ompelemalla liimaten sisällä olevat superlonit toisiinsa yms… Luovuutta peliin..!

Toi ei kyllä kuulosta vaan kovin pienitöiseltä enään.
Mutta niinkuin totesin, ei dyanessa pääse mitenkään kovin helpolla.
Yksi siisti ratkaisu dyanessa on myös että laittaa 12cm tuulettimen y-haaran ja korin väliin, se mahtuu siihen juuri ja juuri eikä se ole tiellä.
Dyanen y-haaran sisään olen saanut ilman adapteriakin mahdutettua 93mm tuulettimen kun olen rikkonut reunat tuulettimesta. Asennus on siis todella yksinkertainen, ei tarvi muuta kun heittää se sinne väliin. Mutta tehohan on pienempi kuin muissa ratkaisuissa ja pieni propelli rupaa jo estämään ilman liiikkumista silloinkin kun se ei ole päällä.
Mutta toikin on huomattava parannus siihen verrattuna ettei olisi mitään, varsinkin kun kynnys asentaa on niin pieni.
Mutta alunperinhän kyse oli sätkän tuulettimesta. Sätkään ei varmasti kannata alkaa y-haaroja tekemään eikä venepuhallinta saa samalla tavalla kiinni koriin kuin dyanessa, ellei riko koria.
Tiedän myös kokemuksesta, että ne konehuoneessa roikkuvat painavat venepuhaltimet on pidemmän päälle aika hankalia.

@nameone wrote:

Onko tämä taas näitä “mutu”-tietoja vai perustuuko johonkin..? Varmasti puhallin estää virtausta, mutta kuinka paljon, se onkin ihan toinen kysymys. Riippuu täysin puhaltimesta, mutta mainitsemani puhallin on rakenteeltaan hyvinkin vastaavanlainen kuin Xm:n puhallin jonka virtausvastusta jouduin käytännössä kokeilemaan. Ajoviiman aiheuttaman patopaineen tuottamassa sisääntulevassa ilmamäärässä en huomannut suurtakaan eroa, jouduin ajamaan pitkähkön pätkän ilman puhallusta (tehoaste otti ja kärähti, alkuperäinen, ei omavalmiste) ja paluumatkalle en laittanut enää puhallinta takaisin koska sen purkamaan jouduin että sain tehoasteen näkösälle. Mennessä puhaltimen siivet tiellä, palatessa ilman, ei siis havaittavaa eroa…

Nini kuin mainitsin, on se arvio. Mutta selvähän se on että ensinnäkin siipi jarruttaa ainakin vähän. Mutta estettä aiheuttavat myös mm. ylimääräiset mutkat ja liitokset, mitkä systeemin mukana tulee.
Siihen vaikuttaa myöskin virtausnopeus.
Sun esittämä arviosi ei ota mitään muuta huomioon kuin propellin.
Voi olla hyvinkin että jarrutus on pienemmässäkin suhteessa, riippuu osittain toteutuksesta. Mutta oli se sitten vähemmän tai ei, niin vaikutus on kuitenkin epätoivottava.

Jos auto on seissyt, niin useimmiten ne venttiilit on vaan liimaantuneet kiinni, mutta toimivat kun ne saa liikkumaan. Venttiilit voi testata, niiden pitää päästää vain toiseen suuntaan.

Noi venepuhaltimet on vaan suht. hankalia asentaa.
Niissä on sekin että ne eivät päästä ilmaa läpi pahemmin jos ne eivät ole päällä, siksi ne pitää olla päällä.
Enkä yhtään ihmette että olet miettinyt niihin nopeudensäädintä, kun ne pitää niin kovaa ääntä ja vievät tehoakin helposti 50W.
Sätkän laturille se on aika iso kakku varsinkin talvella.