Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Se on nyt sitten “hiinä ja hiinä”. Tuo on vuoden -64 mallia ja rekisteröity -65.
En meinaa museorekisteriin, ainakaan toistaiseksi joten ihan esteettisyyssyistä sitten koitan saada ne snadit puskurit tuohon jostain.
Anybody?Mielestäni tuo on ainakin ihan hyvä tapa laittaa nuo kuvat.. Aikajärjestykseen jokaisen ottamia kuvia ei kuvia ole mitään järkeä laittaa. Tarkoitan tällä siis sitä, että esim. Kelson kuvissa olisi välillä muutama Mikin kuva ja välillä muutama Joelin kuva. Liikaa vaivaa yhdelle ihmiselle ja yhteistyötä asiasta voi olla vaikea tehdä. Onhan se tosin mahdollista, jos joku siihen hommaan haluaa ryhtyä, mutta eiköhän se ole ihan hyvä näin..?? Jospa oltaisiin tyytyväisiä, että meillä on edes tälläinen mahdollisuus laittaa kuvia muiden kiltalaisten nähtäville..? 😉
@admin wrote:
Jos kuvia samasta tapahtumasta tulee useasta eri lähteestä, ei kaikille kuville perusteta omia gallerioitaan gallerioiden alle.
Eikä niitä gallerioita tarvitsekaan, koska eri kuvaajan ottamat kuvat eroittaa kuvien nimistä (Jokainen kamerahan nimeää sillä otetut kuvat.. Tietenkin ongelmana saattaa olla samanlaiset nimet samanmerkkisissä kameroissa, mutta aina selvitään esim. yhden kirjaimen lisäyksellä, kuten oli kujjeilu-kuvissa tehty..) sekä siitä ylälaidassa olevasta kuvien ottajan nimestä… Kuvien nimethän myös kertovat sen ottamisjärjestyksen.
Mutta tuon kaiken jaarittelun ja erittäin pitkän löpinän pointtina on siis se, että kuvat ovat mielestäni nyt jo hyvin, eikä niitä ainakaan minusta tarvitse mitenkään muutenkaan muokata. 😀
@keitere wrote:
Minulla on kyselyikä.
Seuraavaksi kyselisin, että onkohan tuossa Poppaloorassa nyt sitten ikäänsä vastaavat puskurit? (vm -64, rekisteröity -65)
Näin kujjeiluissa museoauton, joka oli saman näköinen, mutta siinä oli snadit, pienemmät puskurit.Uudistan tuon kyselyn.
Jännitemittari on järjestään säädetty niin alas että se ei koskaan nouse valkoisen ylärajaan, vaan lymyileee siellä varjossa reunassa pohjalukemissa.
Looginen säätö on niin että se nousee max. lähelle punaista, jolloin havainnoiminen on helppoa myös pienemmillä jännitteillä.@Jasu wrote:
Jaahas… Ei kiinnosta väitellä kumpi vie enemmän tilaa? Piti kuitenkin laittaa se asia jännitemittarin etuihin…
Mulle riitti että mainitsen asiasta, siksi sanoinkin että pienin varauksin, väittely niin ilmiselvästä asiasta ei kiinnosta.
@Jasu wrote:
Jännitemittari oikein säädettynä? Täh??? Sehän “säädetään” näyttämään sitä jännitettä mikä mittarin napoihin vaikuttaa. Jos jotenkin muuten, niin siinä tapauksessa koulutukseni on mennyt pahasti hukkaan(ammattikoulu+ammattikorkeakoulu, molemmat sähköalalle…), eikä töissäopittuakaan voisi siis enää hyödyntää…
Siis etkö sinä ymmärrä mikä sen säädön merkitys on?
@Jasu wrote:
Kuinka niin jännitemittari on hidas?
En usko että monenkaan on vaikea yhtyä tuohon väitteeseen, se jos myös amppeerimittarisi on hidas, ei poista sitä tosiasiaa että jännitemittarikin on hidas
@Jasu wrote:
Sen olen myös havainnut että myös “paska” akku ottaa tuon vastavan virran vastaan.
Tämä on jo käyttökelpoista matskua, kiitos vastauksesta kysymykseeni.
Kuinka paljon on täytenä sitten huonon ja hyvän akun virranottokyvyn ero? Meinaan että kuinka tarkka se asteikko on silloin kun akun kuntoja verrataan. Tyhjänä kahta akkua on nimittäin mahdotonta verrata keskenään.Mä menen edelleen kaikista noista väittämistäni takuuseen.
Se vaatii kuulkaa paljon enemmän kun tuo julki väitteitä, kuin muiden virheiden korjailu..
Noista Jasun vastauksista olisi voinut kyllä karsia aika monta, esim. kaksi kertaa toistaa minun lauseeni että “lataako vai purkaako akkua”..
Tai ihan kun minua kiinnostaisi väitellä siitä onko virtamitari tilaavievä jne. sillä olen nähnyt että moneen kutoseen on sellainen laitettu vaikka olisi jännitemittarikin, asiassa on katsos sellainenkin puoli.
Ihan kuin jollain olisi joku pakottava tarve taistella amppeerimittarin puolesta. Oletteko muuten huomannut että minulla ei sellaista tunnetta ole tässä keskustelussa ollut? Siksi pystynkin käsittelemään asiaa objekstiivisemmin.
Ettei olisi pelkkää selittelyä, niin lisätään vielä että jännitemittari on hidas.
Liikkeestä vielä senverran, että se käytännön käyttöalue on jännitemittarissa kylläkin oikein säädettynä 12-14V n. 20mm, koko käyttöalue n. 40mm.
Jasu unohti sellaisen seikan että appeerimittarin käytännön käyttöalue ei ole +-30A, vaan akku ei ota tuollaisia virtoja vastaan ja sitä paitsi koko käyttöaluekin on käytännössä 2*20, eikä 1*40mm.
Sitten jos virta nousee vain 5A:iin, niin liike onkin lineaarisella asteikolla vain 1/6, eli 20mm/6, asteikkohan ei välttämättä kuitenkaan ole täysin lineaarinen.
Laittakaas tänne faktaa siitä paljonko uusi ja tai käytetty akku ottavat virtaa vastaan tuolla normi 14.2V:lla, niin saadaa hyödynnettyä sitä käytännön kokemustanne.@Musta Hattuinen Mies wrote:
Hyvä pojat on mukava seurata tuota juttuanne, totuus kuitenkin amppeeri mittarista on se että täytyy ymmärtää kokonaan esimerkiksi 2cv:n sähköinen toiminta ja kytkentä ja ennen kaikkea se miten se toimii. Esim vanhuksessa on hyvin yksinkertaiset sähkö kytkennät ja ainoa mittari joka silloin katsottiin tarpeelliseksi oli juuri amppeeri mittari. Muita ei tarvitse siitä näkee lataus järjestelmän ja akun kunnon ken osaa katsoa. Jasu tuntuu olevan enämpi perillä asiasta kuin moni
Ihmettelen vain syvästi sitä että kun täällä joku kysyy jotain asiaa, että kertokaa kuka osaa ja tietää, niin sitten ruvetaan jauhaan ja vääristeleen totuuksia kuin ei neuvoa olisi haluttukaan muuta kun sen takia että voi
esitellä omia luulojaan. 👿 👿 👿Näin on. Sitä paitsi Sätkän sähkövarustus ole sen kummempi kuin aikalaisissaan, eli nykypäivän mittakaavassa hyvin yksinkertainen. Eli sen verran yksinkertainen, ettei ihan “kaikkien alojen asiantuntijoita” viitsi päästää räpläämään niitä.
Tiedän itsekin jonkinverran sähköhommista, tai paremminkin teoriasta. Joskus tullut luettua. Siltikin autosähköhommat ovat “yksinkertaisuudessaan” ovat hieman harmaata aluetta. Sen takia aloin kysellä.
Kiitos Manu neuvoista 😉 Aina minä kokeneempia kuuntelen…Ja kiitos Jasulle
On kyllä ihan eria syöttää sanoja suuhun, mutta ihan sama.
Palkinnoksi vaivaudun erittelemään näiden kahden latauksen välisiä eroja.
Saa toki korjata ja perustella ja kommentoida.
Ilmeisesti paras kytkentä on se akun ja startin plussa väliin, jolloin mittari näyttää akulle menevää tai akulta lähtevää virtaa.Nämä ekat pienin varauksin.
Virtamittarin ominaisuuksia:
-kallis
-tilaavievä
-vaatii jälkiasennuksen
-kuluttaa jonkinverran tehoa
-hajotessaa pysäyttää koko auton
-näyttää akun virrankulutusta, jolloin tulos on aina akun kunnon ja varaustilan, laturin ulostulon ja muun kulutuksen summa/erotus.
-Asteikko epätarkka (n. 0-30A), esim. jos mekaaninen jännitteensäädin rupeaa lataamaan täysillä, niin virrassa eroa voi olla vaikea huomata,
tai miten akun kunnon huomaaminen käy tuolla asteikolla, kun erot virrassa on niin pieniä?
-akun varaustilan havannoiminen voi hyvinkin olla mahdollista.Jännitemittarin ominaisuuksia:
-Asteikko tarkka
-kun jännite alittaa akkujännitteen niin akku purkautuu
-ei näytä akun kuntoa@räppänä wrote:
Ymmärsin ja tiedän, että ampeerimittari kertoo akun lataustilan, jota ei volttimittari pysty kertomaan, muutakin kuin että akku on täysin finito.
On nimittäin niinkin, että paska akku saattaa näyttää, että on täysi jännite kennoissa, mutta kertastartti tyhjentää akun kokonaan. Mitä iloa sellaisesta mittarista on? Kuten ymmärsin, että ampeerimittari pystyy näyttämään koko ajan akun varaustilan. Tämän lisäksi A-mittari pystyy kertomaan koko laturi-akkulinjan toimivuudesta, jota V-mittari ei välttämättä pysty kertomaan.
On näköjään jäänyt nameonelta lukematta ohmin lait. Tätä kolmion mallista yhtälöä kun laskeskelee, saa tietoa, joka etenkin autosähköhommissa on hyvin käyttökelpoista tietoa.Kyllä mä osaan ohmin lain kuin vettä vain.
Mulla ei ole koskaan ollut amppeerimittaria, enkä siis ole sen kanssa joutunut työskentelemään.
Mutta en mä tollaista jauhantaa usko tippaakaan.
Se mitä sä ymmärsit siitä akusta, oli minun kirjoitukseni.
Ja toi mitä sinä lainasit minulta, niin pitää edelleenkin paikkansa, eli akun ja käyttöplussan välinen kytkentä mitä täällä suositeltiinkin.
Jos olet epävarma niin älä sano höpöhöpö vaan perustelut kiitos.nameone wrote:Ampperimittari näyttää startilta kytkettynä sähkölaitteiden kulutuksen, näin kytkettynä, se ei sovellu hyvin latauksen seuraamiseen.
Amppeerit ei muutu paljon mitään esim. jos ei ole valoja päällä ja lataus lopettaa toimintansa. Lisäksi tulosta joutuu aina tulkitsemaan riippuen siitä kuinka paljon laitteita on päällä.
Sen sijaan alkup. jännitemittai kannattaa kalibroida niin että se nousee max. punaisen alarajalle jolloin se on helpommin havaittavissa.
Jännitemittari ei ole niin riippuvainen siitä kuinka paljon laitteita on käytössä.’Höpöhöpö nameone
Ymmärsin ja tiedän, että ampeerimittari kertoo akun lataustilan, jota ei volttimittari pysty kertomaan, muutakin kuin että akku on täysin finito.
On nimittäin niinkin, että paska akku saattaa näyttää, että on täysi jännite kennoissa, mutta kertastartti tyhjentää akun kokonaan. Mitä iloa sellaisesta mittarista on? Kuten ymmärsin, että ampeerimittari pystyy näyttämään koko ajan akun varaustilan. Tämän lisäksi A-mittari pystyy kertomaan koko laturi-akkulinjan toimivuudesta, jota V-mittari ei välttämättä pysty kertomaan.On näköjään jäänyt nameonelta lukematta ohmin lait. Tätä kolmion mallista yhtälöä kun laskeskelee, saa tietoa, joka etenkin autosähköhommissa on hyvin käyttökelpoista tietoa.
