Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Moottori 2.710.545 kuuluu autoon 256.899, joka toimitettu Kuopioon.
Moottori 2.714.991 vastaavasti autoon 269.240, toimitettu Kajaaniin. Tästä on olemassa tietona mahdollisesti vaurioituminen merikuljetuksessa, koska vakuutusyhtiön korvausvaatimus.
Jos oikea moottori puuttuu, kertoo se joskus tehdystä moottorin vaihdosta. Oikea lohko on kenties vioittunut ja siksi on otettu toinen tilalle, nyt kuitenkin samaa vuosimallia oleva.
Waalija Helge
2 käyttäjää kiitti kirjoittajaa tästä viestistä.
Sattumoisin kävin Killan sivuilla ja huomasin viestisi, jossa ihmettelit, miksi anomukseesi ei ole vastattu.
Olen pahoillani jos näin on käynyt. Tarkastin juuri sähköpostin, johon viimeinen posti on tullut 3.9.2023, jossa eräs anoi jäsenyyttä, mutta se et ollut sinä. Näin ollen viestisi on mennyt jonnekin muualle.
En ole mukana juuri missään nettisivustoilla, joten niitä kautta tavoitettavuus on melko olematonta. Parhain yhteyden otto tapahtuu esim. puhelimitse.
Mitä tulee sähköpostiosoitteisiin, niin niihin olen syytön. Ne ovat Raadin nettivastaavan järjestämiä ja ylläpitämiä, joten hän varmaan kertoilee miten ne toimivat ja miksi ne ovat näin jaetut.
Nyt kun olen havainnut halusi Wanhusten Waalijoihin, niin välitän viestisi eteen päin.
Wanhusten Waalija
Helge Inkiläinen
Tultiin eilisen päivän ja alkuyön aikana Äkäslompolosta ja ainut morjestettava vastaan tullut vanha-auto oli Wolkkarin Kleimbus, sillä junakeulalla. Toinen vanha oli Opelin joku 1980-lukuinen, mutta sen huomaaminen jonossa jäi liian myöhäiseksi ja morjestamatta. Joku Jenkki saattoi myös vastaan tulla, mutta jenkkiomistajat eivät yleensäkään 2CV kuskia huomioi. Koko pohjoisen matkalla ei näkynyt ainuttakaan 2CV:n viittaavaa ajoneuvoa, eikä vanhaa sitikkaa liioin. Vanhin sitikka minkä näin, oli C5 Breikki, sillä tynnyriperällä.
Sen sijaan mustan Pakun kuvia saattaa taas vilahdella missä vaan, sen verran paljon siitä kuvia tunnuttiin otettavan, jopa ohi ajettaessa.Ei hyvältä näytä, talviajojen suhteen. Paremminkin kyseessä on loska-ajot. Kevättä pukkaa kovasti ja nautitaan nyt siitä.
Kävin elokuussa Iisakki Villagessa, mutta minulle jäi sellainen kuva, että telttailumaastoa taisi olla melko niukasti. Majoitusrakennuksia taisi kylläkin olla.
Tuli mieleeni Kroatian matkalla ollut odotteluleirintä Sloveniassa, samanlainen paikka kuin Kajaani Bluesin Mattilan Matkailumaatila. Voisiko Kajaani olla tällainen odottelupaikka, bluesineen?
Sevettijärvellä olen ollut yötä mutta en muista että siellä olisi mitään isompaa aluetta. Minusta tilaa pitäisi olla ainakin reilulle 100 autolle, joka määrä normaalisti Maailmankokouksissa käy. Nyt kun ollaan kotona, niin saattaa jopa tuplaantua.Mika on oikeassa, lähtö voi olla Hyvinkää, mutta niin lähelle ei jäädä. Pohjoiseen tekee mieli. Lassen kanssa tuli esille Muotkanruoktu, Karigasniemen tien varressa, hieno paikka mutta jos on paljon lähtijöitä niin käy ahtaaksi. Varsinkin WC ja suihkutilat ovat vähissä. Siinä on kyllä lähellä Gialajohka, jossa on ainakin paljon majoitustiloja, mutta en ole koskaan siinä ollut yötä. En pysty sanomaan leirintätiloista mitään.
Hieno paikka olisi Äkäslompolo, jossa on Ylläksen Ykköskaravaani, mutta se taitanee olla nykyisin niin täyteen tehty asuntoautoille, että en pysty sanomaan leirintäpaikoista mitään. Lähellä olisi Jounin kauppa ja muita palveluita. Lisäksi Ylläksen läpi kolunneena voisin järjestää päivittäisiä ajeluita tai patikkaretkiä lähi tuntureille.
Sodankylän kämppäri voisi olla yksi vaihtoehto, jossa voitaisiin varmaan varata leirintäaluettä ison avokodan seutuvilta.
Inarin ja Utsjoen kämppärit ovat ahtaita. Ivalon Ukonkiven kämppäri voisi tulla kyseeseen, siellä on joskus Waelluksellakin oltu Anjan paistaessa meille lettuja. Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa voisi olla tilaa, mutta siellä maaston rakenne on rinteelle tehtyjä porrastuksia, ei yhtenäistä tasaista aluetta.
Garigasniemen kämppärillä voisi alhaalla olla yhtenäistä tasaista tilaa, mutta kokemuksesta tiedän että omistatar on hieman nihkeä ja ei suostu tekemään paikkavarauksia.
Oulangan kämppäri on yksi hyvä vaihtoehto. Tosin siellä ei ole mitään, lähin kauppakin lähemmäs 20 km päässä.
Hossassa on melko uusi ja hyvä kämppäri, siellä saattaisi löytyä mäntykangasta leirintään.
Hienon paikan löysin viime kesänä Oulangasta 20-30 km itään, aivan Venäjän rajan tuntumaan, Oulankajoen varressa. Täälä joki tekeen mutkaa ja sen varressa varmaan puoli kilometriä pitkä hieno hiekkaranta, jonka viertä joki lipuu. Paikka on ollut leirintäkäytössä mutta siellä ei ole mitään mukavuuksia. Vain yksi ränsistynyt puucee ja muutamia tulipaikkoja. Kuulin että alueella on ollut oliko nyt Partiolaisten leirejä tai jotain vastaavia. Aluetta olisi riittämiin, mutta ne WC puutteet rajoittavat tätä. Matkaa lähimmälle kaupalle, Käylään, on varmaan 50 km. Käylässä on päivittäin näytös jossa tukkilainen laskee Käylän kosken n. 500 m tulilla alas. Lisäksi olisi Oulanka joen putoukset, Pieni Karhunkierros ym.
Nuorgamin Leirikeskusken piha taitanee käydä ahtaaksi ja toiseksi jos ei pääse Norjan puolelle, paikan viihdytysarvot käyvät vähiin. Nuorgamissa on nykyisin toinenkin kämppäri, museotien varrassa, mutta tämä on tyypillisesti kalastajien kansoittama alue.
Tuli vielä mieleen Angelin kämppäri. Tosin täälä ei sitten ole mitään. Tilaa voisi olla. On yksi pieni sauna, mutta vessoista minulle ei jäänyt mieleeni kuvaa, millaiset ne olivat.
Kemijärven kämppäri osoittautui pieneksi.
Mielenkiintoinen paikka olisi Humppi, Isomies, mutta se jää jo kovin alas. Omistajalla on itsellään 2CV ja alueella on muutkin autokerhot kokoontuneet.
Tässä kokemuksia Pohjoisen kämppäreistä.Helmikuun loppua saattaisi puoltaa tämä tautitilannekin paremmin kuin nyt. Eikös tällä hetkellä oli helmikuun puoleen väliin voimassa jotain rajoituksia? Olisi paljon mukavampaa jos voisi edes tauoilla yhdessä turista asioista eikä vaan kukin istuisi omissa oloissaan. Pitäisi kuitenkin pitää kahvi ym. taukojakin matkalla. Jos vain tuolloin olisi talvesta jotain tietoa.
Tuohon pensajuttuun tulee seuraavassa Nyytisessä lisää juttua. Lukekaa sieltä.
Tilanne on se, että jos tankissa on vettä, sekoittuu vesi alkoholiin ja tämä vesialkoholiseos ei sekoonnu enään pensiiniin, vaan painuu tankin pohjalle, josta pensapumppu sitä imee kaasuttimeen. Alkoholi saattaa yskäistä mutta ei jaksa saamaan moottoria käymään. Lisäksi tämä seos alentaa pensiinin oktaanipitaisuutta, jolloin pensasta saattaa tulla lähemmäs 89 kuin 98.Laavu on ihan hyvä, mutta ajattelin että sen parempi reitti mitä enemmän mutkaa ja mäkeä ajettavana.
Itse katselin kartasta tuollaista pientä reittiä Hämeenlinnasta Riihimäelle, mutta kiertäen Tuuloksen, Lammin, Pulkkilan harjun, Kalkkisten, Heinolan, Lahden, Herralan ja Oitin kautta, pieniä teitä ajellen. Matkaa tulisi reilut 220 km. Mobilisteillakin KeskiSuomen talviajelu on 100 km, niin miksei 2CV:llä pysty tuota matkaa reilusti tuplaamaan?
Mutta jos matka hirvittää, niin etsitään sitten lyhyempi reitti.
Jos nuhjataan ihan pääkaupunkiseudun nurkissa, tulee Jasulle kohtuuttoman pitkä matka paikalle. Siksi mietin enemmän asiaa Päijänne lähtöisesti. Ja eihän kaikkien tarvitse lähteä Hämeenlinnasta, matkaltakin voi mukaan yhtyä. Erityisen hyviä lähtöpaikkoja olisi esim. Tuulonen, Lammi ja Pulkkilan harju.
Tiedän vaan, kun lähdetään Kalkkisilta ajamaan pikkutietä Heinolaan, niin matkalla pystyy tarkistamaan palavatko takavalot myös. On sen verran mutkaa ja pientä aaltoilua.
Parempi tilanne olisi jos voitaisiin jossain yöpyä, mutta tällä kertaa se ei onnistu.Nykyiset säännökset kieltävät kokoontumiset ja näin ollen yöpymiset on kait pois kuvioista. Näin ollen jäisi jäljelle pelkkä päiväkohtainen ajelu.
Kun mainitsin vain 2CV:t, niin tietenkin mukaan sopii niin Dyanet, Meharit, Amit, pakut kuin Acatkin, mutta ei caminat eikä muut nykyvempaimet.
Nyt kelit menivät taas lämpöiselle ja lumetkin taitavat uhkaavasti huveta. Toivottavasti tulisi pakkasta ja paljon lunta, tällöin olisi jotain extreemiä tarjolla. Mietin jopa kaminatelttayöpymistä, mutta nykyolot sen estävät.
Kun kerta kiinnostusta löytyy, niin seuraavaksi pitäisi löytää sopiva lenkki ajelulle ja sopiva aika, taitanee siirtyä ensi kuun puolelle.Teetätin joskus 1990 luvulla pikkupakuun turvavyöt pääkaupunkiseudulla, 3-tien varressa olleessa turvavyöpajassa. Yläkiinnike tuli kattojen väliseen poikkipeltiin ja roikkuu n. 20 cm hihnassa. Rulla on kiinni kynnyksissä ja lattiassa lisäpalalla. Lattian alla isompi levy. Vyön alapää kiinni penkin takana pystylellissä, jossa takapuolella isohko tuki. Keskikiinnikkeet pultattu runkoon, jonka sisälle ujutin vastaraudan. Voi myös pultata rungon läpi ja alapuolelle lattarauta. On toiminut hyvin. Jos joutuu pakua kovasti korjaamaan = hitsaamaan, voi tällöin jo varautua turvavöiden laittoon oikeanlaisilla vahvikkeilla ja kiinnikkeillä, jotka saa upotettua rakenteisiin näkymättömiin.
Tuohon valmistenumerojuttuun. Ainakin 1952 on ollut valmistenumero meistettynä runkoon ja kaikissa tuon jälkeen on ollut samoin, mitä olen nähnyt.
Vaikuttaa siltä, että nykyisin katsastuksessa ei katsota meistettyä numeroa, ainakaan minulta ei ole sellaisen paikkaa kyselty ja sata varma että insinööri ei ole sitä itse löytänyt.AK 350, AK 400 ja pikkupakuissa on samat rajoittimet. Ainut ero on AU ja saattaa olla ehan ensimmäisissä AZUissakin, näissä nuo päissä olevat kiinnikkeet ovat toisin päin, muuten samat.
NOS osaa taitaa Suomesta olla turha etsiä, mutta noi kuvassa näkyvät vaikuttavat aivan oikeanoloisilta.
HITuohon kattoasiaan.
Monien tarvikekattojen ominaisuus on, että ne ovat tehty liian lyhyiksi ja tällöin niiden kiinnilaitto ei tahdo onnistua, varsinkaan vanhemmiten, kun katto kutistuu kaiken aikaa.
Asiaa ei auta vaikka kuinka takakiinnityspisteitä löysentäisi. Lyhyt mikä lyhyt.
Kutistumista tapahtui myös alkuperäisten kattojen kanssa.
Löytyy niitäkin kattoja joissa tätä ongelmaa ei ole.Toinen seikka on tuo etupalkin väärä muoto.
2CV4 ja 2CV6 katoissa on eri mallinen etupalkki ja nykyisin käytettään lähes vakiona pelkästään 2CV6 palkkia, joka ei istu ulkoa avattaviin kattoihin.
Syynä saattaa olla että kukaan ei valmista 2CV4/wanhusmallista palkkia ja vanhat varastot ovat loppu.
Jos ulkoa avattavassa katossa on väärä palkki, voi tilannetta hieman korjata muuttamalla kiinnityskoukkujen muotoa ja koukkujen kiinnityskohtaa siirtämällä.Tuo pitää paikkansa, että peltilistat voi korvata uudemman mallisella kumitiivisteellä, mutta ei se silloin vastaa vuoden 1962 mallia. Tämä asia on ensin syytä tehdä itselleen selväksi, ettei sitten myöhemmin ala harmittamaan tehty ratkaisu. Tosin voihan myöhemminkin vaihtaa peltilistat tilalle, jos alkavat kumit harmittamaan.
Pelkät peltilistat eivät riitä, vaan peltilistojen ja lasin väliin tulee U-muotoinen kumilista. Tätä kumilistaa on myynnissä muistaakseni jopa Fransoosessa, vaikka en suosittelekkaan kyseistä liikettä sen ala-arvoisten tuotteiden ja palveluiden johdosta. Takaovien peltilistoja ei ole myynnissä. Yleensä niiden yläosa on kunnossa ja vain alareuna on mätää. Tämän alareunan voi korvata uudemman mallisesta etuoven läppäikkunan rosterilistasta otetulla osalla. Näissä kummassakin nurkkakaari on sama. Rosterilista kestää ja maalattuna sitä kukaan ei pysty erottamaan alkuperäisestä, ilman magneetin apua. Ja lopputulos on vuosimallin mukainen.
