Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Avasin tuossa tämän osion ja hämmästyin Mehari-luettelon pienuutta!!!!!???? Eikö po ajoneuvon omistajat kuulu Kiltaan vai eivätkö he ole lukeneet tätä kuten minä!!!???
Ensinnä tulee miäleen Heinosten hiano sietenkaks, (korjaa Arttu perskeles joss oon vääräs!), joka oli Lahlen kaksovisten rivissä vappuna. (Sitikka-lehti huomioi vain oman puolensa ajoneuvot, kas kummaa!!??)
Muistaakseni Eero-niminen miäs toi muuttoautona Afrikan komennukselta Meharin, jonka Freddy oli hälle toimittanut? Tuliko maahan tietääkö kukaan?……Vai oliko se Unto????
Suomen Filmiteollisuus (???) käytti kuvausalustana vihreää Meharia seitkeentluvun alussa, tiettävästi Korppari tuonut maahan, mutta oliko verot maksettu, rekisterissä se ei ollut! Huhun mukaan saattoi mennä Sveduille.
Kotkassa purettuna kaheskeentluvulla 24v:n sähköillä belgi radioauto…Missä lie, mikä kunto?
Ouluun muuttoautona Svedujen ensimmäinen Mehari, valm no alle kaks sataa!!! Rekkari tuolloin OAU, numerot hukassa, Kuljin tiettävästi olemassa! Oli uutena Kiirunassa kaivoksella työnjohtajien käytössä. Sveduharrastajat katkeria po auton siirtymistä “länsi Venäjälle”!!
Jokunen paperiton osakokonaisuus on myös olemassa ja olihan se yksi josta joku autolehti jutunkin kirjoitti ku se ajettiin Suameen!
Niin ja Muurlassa on jollain peltirapparilla valkoinen Mehari, oisko se Nicolen tuoma?
Mon porannu D 8mm:n reijän ja laittant sopivan pituisen pultin pienillä hefteillä ulkopuolelta, voipi käyttää isoa korialuslevyä ja nyloc-mutteria. Olen myös kuullut käytetyn kuuden millin pulttia vastaavala metodilla ku yo.
Olen korjannut po laitteen laittamalla kolme liukuholkkia Loctitellä hammastankoholkkiin. Yksi jää omalle paikalleen ja kaksi muuta pallotappien sivuille. On vanhin mennyt jo toistakymmentä vuotta ilman oireita. Nyttemmin olen korvannut teräsholkit 90mm pitkällä muoviholkilla johon tulee reijjät pallotapeille. Ei tarvihe paljolti rasvaa vaikka rasvanipankin voisi hammastangolle laittaa.
Noin lyhyen lohkon reijät pystyy koneistamaan yhdellä kinnityksellä eli niissä tuskin on heittoa, toki sekin on mahdollista jos tehdään ensin toinen reikä ja käydään välillä kahveella…
Suurin syyllinen on luultavasti tuollaiseen vaurioon kammen suoruus. Eikä materiaalivikaa voi jättää myöskään listalta pois! Eskapiljojen valamat lohkot ja kannet on kyllä ihan seestä!…antaa kaikkein kukkien kukkia!!!! Jos muutama hym, “pilataan”, niin kyllä niitä entisöityjä ja muutoin vaan kevyesti muutettuja vielä riittää!!!
Jäin miettimään mikä se 30:n vuoden takainen tapaus on mihin Helge viittasi? Se Vaasassa ollut kokousko jossa päättettiin rekisteröidä Kilta jotta voitaisiin järjestää eka Maailmankokous? Sillonhan porukka meni kahtia! Mutta eipä tuo toinen sakki, ns ryyläiset kauvan henkineet!!!!Nelkun ja kutosen venttiilit ovat eri pituisia, n 1.5-2mm, en muista kumpi on kumpi. Liekkö keinuvivuissa eroja????
Tuo keinujen ylös/alas liikkuminen on hyvin tod näk äänen antaja. Tosin Sveitsin tokaan lähtiessä kasasin koneen eri romulaatikoista keräämillä osilla ja tuon koneen kalinat olivat valtaisat! En uskonut perille pääseväni saatikka takaisin tulevani… Vaan tuo kone on vieläkin avaamatta käytössä, ajettu yli sadan tuhannen! Äänet siitä hävisivät n kymmenen tuhannen km:n jälkeen!
Hyvä ulosvetäjä on hyvä apu mutta kyllä niitä setä Kallen konstejakin on! Joskus kun ei ole ollut muuta kuin rälläkkä niin sillä olen hionut koolin kahdesta kohtaa mahdollisimman puhki, sitten vasaralla venyttänyt koolia ja vot, lattialle se on tippunut! Asetyleeni lieskalla voi myös venyttää kuin myös hitsaamalla palkoa yli puolen kierroksen. Jos haluat molemmat koolit ehjänä pois on alussa mainittu uv ainoa apu!
Pöyhin tuossa varastoja ja totesin notta kyllähän tuo Kuljin hoteissani on! Eli osiin on purettuu tilan vuoksi mutta kaikki osat pitäisi olla olemassa.
Ainakin Haynesin korjausoppaassa on annettu jotkut arvot po kohteeseen kuin myös jonkilainen mittausmetodi oli kuvattu, muistaakseni.
Meistetty valmistenumero pitää olla alkaen vm 1964. Turvavyön kiinnityskohta takalattiassa on hyvä ja kuiva paikka, mutta pienellä vaivalla sen saa rintapeltiinkin: Kartturi yms pitämään vastinta cabiinin puolella kun ensin on hieman raotettu verhoilua. Alkuperäisen numeron koko oli tuollaiset 5-6mm. Mitä pienempi sen helpompi lyödä. Tuo Manun “todistus” on ihan ok!
Jos kampi on todella noin suora niin ainoa mikä pyörimisen aiheuttaa on se, että laakeri on ollut alatoleranssissa ja vastaavasti lohkon reikä ylätoleranssissa! Tai kumpikin vielä hitusen yli… Olen kerran kasannut tuollaiset “kaverit” laittamalla rällkän pölyä tiivisteliimaan! Siellä on mennyt jo useita kymppejä! Siis kymmeniä tuhansia kilometrejä!
Tossa yön yli nukkuttua ja juuri herättyä oli ajatus kirkkaana mielessäni eli mistä noin väärä mitta on voitu ottaa!!!?? Rungoissa on korvakkeiden etäisyys ollut aina sama, mutta ainakin viis-seiskoissa oli jousipönttöjen etupäässä KAKSI kumityynyä! Jospa valmistajan kätösissä on ollut juuri tuollaiset pöntöt?
Eihän tämä nyt sitä helpota, että joudut korvakkeista rälläköimääm pois pätkät, mutta tämmöistä sitä tulee pohdittua! Olen joskus ottanut kumityynyistäkin n 10mm pois, taisi tulla liian pitkät pöntöt!? Samoin niitä alkuperäisiä kapeita muttereita kannattaa käyttää!
