Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Ei perskuta. Joudun vetämään kankeliin. 3.5. on poijan rippijuhlat ja pelkään pahoin, että olen tiiviisti mukana juhlien järjestelytoimikunnassa 2. päivä. Saattaa jopa palaa vappuajelukin…
@Jalppis wrote:
Maski löytyi ja laitoin yv:tä!
😆
Paas ottaen täppä pois kohdasta “YV ei sallittu” tms. Olisi helpompi vastailla 😉
@Jalppis wrote:
Miulta pitäisi löytyä tuollainen maski. Kunhan löydän, niin laitan yv:tä. 8)
Mainiota, ellen sanoisi fantastista 😉
Voihan sitä hätätapauksessa käyttää irtokirjaimia tai taiteilla sellaisen lapun, joka minulla oli juhlatapahtumassa. Jos vielä laminoisi lapun, niin pysyisi helpommin siistinä.
Mutta saattaisi sitä jonkin siivon tarrankin ikkunaan lätkäistä…
Josko sitten vielä hieman himmentyneen maskin löytäisi… Tuollainen uusi ottaa vähän liikaa silmään tuollaisessa puolikiiltävässä pelissä.
Kyllähän se tahtoo niin olla, että mukavuus kärsii jousituksen jäykistämisen myötä. Tai no, riippuu tietysti mukavuuskäsitteestä. Jos tykkää ajella mutkatietä reippaasti, niin jäykempi jousitus voipi siinä tilanteessa olla mukavampi. Jotkut jopa haluavat tuntea kuopat takalistossaan 😆
Kyllä chanelointi antaisi sekä tyylikkään ulkonäön, että mukavan kulun, ihan perinteisellä pehmeydellä.
Mutta voisihan sitä olla hauskaa koittaa pakun jousia. Ja superin kallistuksenvakaajaa. Kun jo nyt tahtoo mutkatiellä tulla kaiken maailman ooppeleita perävalot edellä vastaan. Ei se kiihtyvyys, mutta jarrujen tarpeettomuus
Sattuipa silmiini tällainen sepustus, joka sattumalta vahvistaa käsitystäni kierrejousen katkaisun vaikutuksesta joustojäykkyyteen… jäärä, mikä jäärä 😉
“Jousen jousivakio k lasketaan jousilangan keskihalkaisijasta d, jousen keskihalkaisijasta D ja joustavien kierrosten määrästä n kaavalla
k = (G * d^4)/(8 * D^3 * n)
Kaavassa se ^ tarkoittaa potenssiinkorotusta ja G on käytettävän materiaalin liukumoduli, vedetyllä jousiteräslangalla G = 81500 N/mm^2. Tulos on laatua N/mm.
Otetaan esimerkki: kynäjousitolpan jousi on sisähalkaisijaltaan 60 mm (keskihalkaisija siis 70 mm), langan vahvuus on 10 mm ja joustavia kierroksia 10. Kaavaan sullottuna tulokseksi saadaan jousen jousivakioksi 29,7 N/mm, eli jousen puristamiseksi yksi milli tarvitaan 29,7 N.
Rälläkkä käy ja jousesta poistetaan kolme kierrosta, joustavia kierroksia on siis 7. Luvut kaavaan ja tulos on 42,4 N/mm eli jousen puristamiseksi yksi milli tarvitaankin nyt 42,4 N.
Samanlaisia tuloksia antaa myös tämä Java-sovellus, siinä voi arvoja kokeilla ihan itse:
http://www.tech.plymouth.ac.uk/sme/desnotes/Spring2.htm”
@ernest wrote:
👿 ennenkuin aloittaa hitsaan/juottaan pitää pinnat putsata mekknisesti hyvin hapettunut pinta sulaa huonosti, myös hitsaus lisäaine jos ei ole ollut ilmatiivissä paketissa ! 🙄
Tuo ym. menetelmä ei ilmeisesti ole ihan arka kohteen valahtamiselle, kun lämpölähteeksi riittää nestekaasupoltin. Jokin kemiallinen prosessi sitten nostaa lämmön sulamispisteeseen, jolloin lopputulos on enemmän hitsuuta kuin juotosta.
Kuis tämä http://www.roadmachine.fi/technoweld.html?
Onko muuten joku kiltalainen kokeillut?
Ok, nyt ymmärrän.
Tuo sivun sanamuoto vain hämäsi.
Ketkä tuosta noin konkreettisesti äänestävät? Tsekin kokouksen osallistujat? Eri maiden 2cv-yhdistysten hallitusten jäsenet? Jotkut muut ohikulkijat?
Mikkee se tämä on? https://www.2cv.fi/wm2013/
Joko tuo on päätetty?
@AK 5 wrote:
Eikös sen voi tehdä myös pakuun ja se vasta hauska “oliskin”
Luulen, että tuosta tulisi oikein hauskaa. Kun vielä shoppaisi ja muutoinkin madattaisi kaikin tavoin koko vehkeen…
@PienempiOlli wrote:
Jos rättärillä haluaa ajaa matalana on etustoppari poistettava, muuten hajoaa runko.
Tartunpa vielä tähänkin… Jos leijailen löysin jousin 5cm vakiota alempana, pitääkö etustoppari (vai stopparit?) poistaa? Olen ollut havaitsevivani, jotta jousipöniköiden etupäät tapaavat maata ennen minkään stoppareiden vastustamista. Tämä siis ajettettaessa jonkin esteen tai routaheiton yli liian kovaa.
@Jasu wrote:
Jousta lyhentämällä jousen jäykkyys ei muutu, ainoastaan joustovara lyhenee. Syystä että, jousivakio ei muutu miksikään…
Mitens se nyt menikään… Olet todennäköisesti oikeassa, mutta väännänpä lämpimikseni 😉
Kierrejousi on kuin mutkalle väännetty pitkä sauva. Jousto tapahtuu siten, että sauvan päistä otetaan kiinni ja pyöritetään eri suuntiin (VW kuplassa tuo jousen vääntäminen mutkalle on muuten päässyt unohtumaan). Jos sauvaa lyhennetään, niin mitä tapahtuu? Olen kuullut väittämän, että jäykistyy, mutta syytä en sen tarkempaa ole miettinyt. Ja melkeinpä olisin edelleen samaa mieltä, kun ajattelen jotain keppiä tms., jota yritän käsissäni kiertää…
Olen avoin vastavakuutteluille.
