Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
@Musta Hattuinen Mies wrote:
No mikset sitten kokeile ihan tavallista 18 / 24 kurkkuista kuutosen kaasaria,,, ja virittele vaikkapa “turbo putki” ilmaa syöttämään??
Saattais jopa sillä toimia,, kun tuntuu yhdistelmä 18 / 26 kurkkunen juonivan.. Epäilen että kakkos kurkku on koneelle liian suuri,, elikkä ilman virtaus nopeus ei riitä imemään polttoainetta sieltä kautta??
Voisihan tuosta lattialla makaavasta koneesta pölliä kaasarin… Suuttimet vain vaihtoon. Mutta eikö tämä 18/26:nen olekaan rungoltaan kutosen kaasari?
Tuo teoria kurkun liiallisesta suuruudesta hieman ihmetyttää, kun koneessa on sentään isojen pyttyjen lisäksi tuo 300+ nokkakin 😯
Edellinen omistaja oli kyllä ajellut tätä konetta kutosen kaasarilla. Mitkäköhän mahtoivat olla suuttimet..?
Noin pikaisesti analysoiden, tällä hetkellä en pääse nelosella tarpeeksi korkeille kierroksille, jotta saisin ulos parhaan tehon. Pitäisi vissiin kiihdyttää jostain hirmuisesta alamäjestä… 8)
Olisiko kenelläkään kuvaa ‘turboputkesta’? Mistä kohdin ropellikoppaa se lähtee?
Jotain sätkää tässäkin…
http://www.doscaballos.org/modules.php?name=News&file=print&sid=402
Vai toimisikohan tuo paremmin vaikkapa AX:n yksikurkkuisella kaasarilla… Näyttäisi olevan 32 mm noissa 1.1 AX:ssä. Ja kaasareita on purkaamot väärällään.
Terve!
Taas on tullut säädettyä ja kombinaatio on seuraava:
Pääsuuttimena on n. 115 (porattu itse) ja kakkosena 125, lisäksi laitoin orkkisilmanputsarin koteloineen takaisin.
Ja sitten toiminta:
Ykköskurkulla ajeltaessa toimitaan oikein mallikkaasti, etenkin sitkeys on omaa luokkaansa verrattuna peruskutosen koneeseen. Ja kakkoskurkkukin toimii, kunhan ei vaihtele nelosvaihteella. Nelosella ajeltaessa kakkoskurkun avaamisesta on vain hyvin pieni hyöty. Ykköskurkulla ajettaessa saavutetaan sellainen reilun satasen mittarinopeus nelosvaihteella, kakkoskurkku tuo ehkä hikisen kympin lisää, kun tarpeeksi kauan kiihdyttää.
Kolmosvaihteeseen asti tuo kiertää iloisesti ja kiihtyvyys on aivan eri luokkaa kuin peruskutosella. Nopeutta saa kolmosella kelattua sellaisen reilun satasen. Ja iloisesti tuo kone laulaa. Kulku loppuu perstuntumalla siihen, että ilmanputsarin läpi ei enää virtaa tarpeeksi. Ihan niikuin satsi rikastuisi tietyissä rajakierroksissa. Saman ilmiön saa vielä helpommin aikaan kakkosvaihteella. Tässä kohdin vaparisuodattimella oli pientä eroa, sillä ajessa kierrosten kelaus loppui satsin laihtumiseen. Sinäällään ihan loogista.
Vaparilla ajettaessa sitkeys on kuitenkin huonompi. (Huom. pienensin pääsuutinta n. 0,02 mm postettuani vaparin).
Eli, voimassa on vielä kuoppa tuossa 105-110 nelosella ajeltaessa. Muutoin toimii siten, ettei säätelyä enää kaipaisi.
Ps. Eilen ajellessani +4 asteessa, satsi vaikutti hieman laihalta, kunnes koneen sai kunnolla kuumaksi. Eli, nykyinen kombinaatio on enemmän kesäkelille sopiva.
Edit: Kutosen koneella sain näillä 135 renkailla kelattua n. 110 mittariin. 125 talvikiekoilla meni 115. Eli, juuri juuri tämä nykytekniikka vetää edelle… Reilusti, jos pitää välillä kiihdyttää 😉
@Musta Hattuinen Mies wrote:
No sitä ajattelin,, kun katselin noita suutin kokoja,, kun kulkivat liki kotosen 18/24 kurkkuista kaasaria nuo suuttimien koot..
😀 😉Tuossa tallin lattialla makaavassa kutusen koneessa on sama kaasarin runko (arvailen ma), mutta suuttimet näytivät olevan 87,5 ja 105. Ja saattoivat olla jopa niin päin, että ykköskurkulla oli isompi…
Heitin eilen huvikseni orkkisilmanputsarin takaisin. Imuääni vaimeni oleellisesti. Kulussa en mölinän puuttumisesta johtuvaa psykologista eroa lukuunottamatta huomannut mitään. Ehkä yläpäässä kierrokset leikkaantuvat ihan hitusen aiemmin, mutta siihenkin minulla on vielä pari lääkettä kokeiltavana….
Tänään kävin Moposportissa suutinostoksilla. Kakkoskurkkuun löytyi 125:nen (2,5€, jonkun prätkän tyhjäkäyntisuutin), mutta ykkönen on vielä tinatulla sinnepäin suuttimella.
Kiihtyvyys/käyttöominaisuudet alkavat olla kohillaan. Tavoittelemaani 120:n matkanopeutta tuo ei vielä ihan ota. Kierrosreserviä pitäisi olla, kun kulkee kolmosellakin reilun sata… nelosella ei vain jaksa kiertää tarpeeksi.
Seuraavaksi pitänee siirtyä niiden Aikaile:n mainitsemien kirjainnumero-koodattujen suutinten kimppuun.
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Jos mittarit on irti,, niin laita mittarin vaijerin pään kokoinen neliskattinen naula porakoneeseen ja kone takaperin pyöriin… Vertaa mittareiden näyttölukemat kun pora pyörii täysillä?? Pitäisi esim: kilometri lukema muuttua samassa ajassa kummassakin ja viisari näytön olla jotakuinkin sama??
Tuli ensiksi mieleen tuollainen konsti!!
Hyvä idea, mutta hieman haasteellinen toteutettava, kun tuo prätkän mittari on Oulussa… 🙄
@kari80 wrote:
Säädettäviä suuttimia muistaakseni bb.be , sieltähän löytyy monenmoista viriherkkua.
Ei ainakaan minulle avaudu bb.be (http://www.bb.be). Jokin belgialainen putiikki ilmeisesti?
Terve!
Kun tuossa ajelin aamulla töihin, tulin siihen tulokseen, että vielä kaasarin kansi täytyy kerran avata. Kyllä tuo pääsuutin pitää kasvattaa 120:een, sitten on hyvä.
Olisiko kenelläkään ylimääräistä 120:stä pääsuutinta (se pienempikokoinen suutin)? Ovatten Kaasutinexpertiltä päässeet loppumaan. Ja voisihan tuo kakkosenkin vaihtaa tinaamattomaan, joten siihen 125:nen kelpaisi.
Minulla taasen olisi lamppu, joka ei pala ollenkaan. Vika tuli uuden koneen myötä. Liekö anturivika.
Olisiko sinulla möhnöä anturissa tms…
_________________No niin, eiköhän suutinleikki ala olla toistaiseksi ohi.
Katsoin ensin tulpat ja päättelin niiden kauniista rusketuksesta ykköskurkun suuttimen olevan likipitäen oikein (koska ajelin pääasiassa pelkällä ykköskurkulla). Kokeeksi kuitenkin vedin pääsuuttimen tarkistettuun arvoon 126 (Ostin päivällä digimauserin ja mittailin sillä sopivat poranterät suuttimien hienosäätöön ja sellainen terä löytyi jäljitelmädremelin pakista).
Koeajo kuitenkin kertoi tilanteen huonontuneen (126/130 suuttimilla). Peli kulki kunnolla vasta yläkierroksilla, mihin oli aika hankala päästä.
Sitten taas kolvi kuumaksi ja suuttimet tinaan. Pääsuutin poraten arvoon 116 ja kakkosen suutin tuohon 126:een. Tällä kombinaatiolla päästään mukavasti liikkeelle ja ykkös- ja kakkoskurkun välilläkin veto jatkuu ilman nykäyksiä. Huippunopeutta en tuossa kylätiellä viitsinyt kokeilla. Se selvinnee huomisella työmatkalla.
Ja se räyhäkäs imuääni… 8). Seuraavaksi pitää tuunata pakoputken pää paksummaksi, jotta saa vielä pakoäänetkin miehistä itsetuntoa kohottavaksi 😆
Olen kuullut, jotta tuon ykköskurkun suuttimen voisi korvata säätösuuttimella. Mistähän sellaisia saisi?
Nyt on räyhäkkäät imuäänet, kun sovitin vapaasti virtaavan kartion paikalleen 8). Näyttää, kun pellin alla olisi isompikin voimakone, kun putsari (20 cm pitkä ja reipas 10 halkaisija paksuimasta kohdin) sojottaa siitä mutkakumista suoraan taakse…
Mutta nyt pitää seosten haku aloittaa taas alusta. Hieman suurensin tuota ykköskurkun suuttimen reikää kihnaamalla 125:sta terää edestakaisin, muttei liene vielä ihan kohdillaan. Arvelen, että sellainen 135 olisi lähempänä.
Vehje kulkee kohtuudella, kun pysytään ykköskurkun alueella. Kakkoskurkun avaaminen vain lisää imuääntä, mutta kulkuun se ei juurikaan vaikuta.
Noin pikaisella bensamittarin tarkastelulla sanoisin, jotta ihan rallipeli tästä on tullut. Aika lähelle kymppiä tuo vie ainakin näin leikkiessä. Joten, ainakin kulutusta on saatu nostettua tällä koneen vaihdolla 😉 . Mistähän tuohon saisi isomman tankin…
Täytyypä käydä kaupassa hakemassa muutama suutin, jotta saa vähän taasen pelata. Mahtaakohan Moposportista löytyä Solexin suuttimia? Dell’ortoon kyllä löytyy…
